Viljelykasvien leviäminen Suomeen

[jussipussi]

Lappalaisten verottaminen jo 500-luvulla tuntuu kaikin puolin aikaiselta. Jos verottamaan kykeneviä yhteiskuntia pohjolassa tuolloin oli, niin mainitut kveenit, eteläruotsin heimot ja bjarmit, toki muitakin mahdollisuuksia on. Mutta tuskinpa nuo Kuusamon viljelijät lukeutuivat verotuksen kohteisiin, mieluummin Florianin mainitsemaan metallin käsittelytaitoiseen väestöön, jonka voisi samalla ehkä yhdistää bjarmeihin. He kun ovat ainoa väestö, joka suurinpiirtein tuolla alueella on "tiedetty" olleen noin tuohon aikaan. Ehkä pohjoisessa on tosiaan ollut idästä tullut pelkästään metsästäjä-keräilijöitä kehittyneempi väestö jo paljon ennen suomalaisten ja myös ennen saamen kielen tuloa, ainakin idässä. Tornionlaakso vaikuttaa kveenien alueelta, jos heitäkään omana väestönään on ollutkaan.

Etelä-Ruotsin voinee unohtaa. Lapinverotuksesta luin juuri jostakin: Se, eikä edes eränkäynti, ei ole onnistunut ilman pysyvää talonpoikais-asutusta tukikohtana. Silloin verottajat t. kauppamonopolin ylläpitäjät ovat voineet olla vain joko Tornion ja Kainuunjokien suomalaiset talonpojat, joille myöhemmin tämä birkkarl-privilegio annettiin.

Toinen mahdollisuus on joku taho Karjalassa. Bjarmit menee samaan ilmiöön.

Jo #kuppikivien löytyminen pohjoisesta liitti alueen eteläsuomalaiseen kulttuurikontekstiin, ja rikkoi populaarin kuvan myöhäisestä talonpoikais-asutuksesta ja kristillisellä ajalla.

Jo Äänisen kampakeraamisen kauden metallikulttuuri ulottui kauppaverkoston kautta Ruijaan asti, ja kuten jo totesin, mykkää kauppaa ei ole ollutkaan.

Jokivarren talonpojat kontra metsästäjäkeräilijä-väestö -suhde antaa mahdollisuuden #patronaattiin, ja sen aikaikkuna alkaa varhaisimmasta todetusta mv-asutuksesta joko Kalix-, Tornio-, Kemi- tai Oulujoella, tai Oulujoen vesistön latvoilla. Kuollan suhteen myös Väinän (Dvinan) suu kiinnostaa: "Taipaleentakaiset tsuudit".

Ei siellä Tornionlaaksossa ollut suomalaisia talonpoikia 500-luvulla. Aikaisintaan 900-luvulla. Siksihän tämä verotus asia on esillä. Ei siellä ollut myöskään viljelyä tuohon aikaan. Karjataloudesta en tiedä. Sama pätee kaikkiin luettelemiisi jokiin.

Jos sinulla on edellä mainitusta poikkeavaa tietoa niin viitsisitkö laittaa lähteen?

Kauppaverkosto on eri asia kuin verotus.

Väinäjokisten Lapin verotus on minulle uusia idea. Onko siitä jotain parempaa näyttöä kuin Taipaleentakaiset?

[Thurisaz]

Kuusamon Suolavaaroilla on tehty koekaivauksia, joissa on löytynyt timantteja jopa vain metrin syvyydestä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005648653.html

[Florian Geyer]

Ei siellä Tornionlaaksossa ollut suomalaisia talonpoikia 500-luvulla. Aikaisintaan 900-luvulla. Siksihän tämä verotus asia on esillä. Ei siellä ollut myöskään viljelyä tuohon aikaan. Karjataloudesta en tiedä. Sama pätee kaikkiin luettelemiisi jokiin.

"Kemijoen laaksossa alkaa yhtenäinen viljan viljelys n. 700 jKr. ja tämä sopii hyvin lisääntyviin arkeologiseen löydöstöön. Oma mielenkiintonsa on myös Kiimajärveltä Kemijoelta tavatuilla pellavan viljelyn merkeillä 300-400 -luvuilla jKr." Pentti Koivunen, kirjassa "Faravidin maa, Pohjois-Suomen historia", s.70-71.

Sori, unohdin Kemijoen, mutta sehän onkin mainitsemiani pohjoisempana.

[jussipussi]

Ei siellä Tornionlaaksossa ollut suomalaisia talonpoikia 500-luvulla. Aikaisintaan 900-luvulla. Siksihän tämä verotus asia on esillä. Ei siellä ollut myöskään viljelyä tuohon aikaan. Karjataloudesta en tiedä. Sama pätee kaikkiin luettelemiisi jokiin.

"Kemijoen laaksossa alkaa yhtenäinen viljan viljelys n. 700 jKr. ja tämä sopii hyvin lisääntyviin arkeologiseen löydöstöön. Oma mielenkiintonsa on myös Kiimajärveltä Kemijoelta tavatuilla pellavan viljelyn merkeillä 300-400 -luvuilla jKr." Pentti Koivunen, kirjassa "Faravidin maa, Pohjois-Suomen historia", s.70-71.

Sori, unohdin Kemijoen, mutta sehän onkin mainitsemiani pohjoisempana.

Niin mitä nämä kommenttisi osoittavat suomalaisista?

Miten Kemijoki on pohjoisempi kuin Tornionjoki tai edes Kainuunjoki?

[Florian Geyer]

Arjen kannalta pitäisin kuitukasvien tuloa merkittävänä muutoksena, se mahdollistaa uuden tekniikan Havaksen valmistuksessa.

Myös motiivi, miksi pellava pohjoisessa ennen Etelä-Suomea.

[Jaska]

Ahvenanmaan kuoppakeraamiselta asuinpaikalta on löydetty 5 000 vuotta vanha ohranjyvä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-200000604 ... D4bAJt0OAw

Aiemmin vasta nuorakeraamikkojen on ajateltu viljelleen maata - ja siitäkään ei Suomesta ole tietääkseni löydetty suoria todisteita.

[aikalainen]

Ahvenanmaan kuoppakeraamiselta asuinpaikalta on löydetty 5 000 vuotta vanha ohranjyvä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-200000604 ... D4bAJt0OAw

Aiemmin vasta nuorakeraamikkojen on ajateltu viljelleen maata - ja siitäkään ei Suomesta ole tietääkseni löydetty suoria todisteita.

Lehtiartikkeli ei valota, miten on erotettu tai onko ollenkaan erotettu, onko jyvä seuraus maahantuonnista vai paikallisesta sivutoimisesta viljelystä. Naapurikulttuuri eli skandinaavinen suppilopikarikulttuuri joka tapauksessa viljeli.

Wikipedia: "Kuoppakeramiikka oli Itä-Ruotsissa ja myös Ahvenanmaalla kivikaudella vallinnut kampakeramiikkaa muistuttava saviastioiden tekotapa."
Wikipedia: "Tidigare ansågs GRK:s (=kuoppakeramiikka) uppkomst återspegla en ändrad ekonomi bland tidigare jordbrukande folk, men idag beskrivs kulturen som följden av en immigrationsvåg från nordöst, som inte blandade sig med jordbrukande folk på länge."
Wikipedia: "It has been suggested that its people spoke a language related to the Uralic languages ...".

Levisi koillisesta. Ahvenanmaalta? Uralilaisuus epäilyttää, mutta kampakeraamikkoja olisi periaatteessa voinut tulla saariston kautta Ruotsin puolelle.

[Jaska]

Ahvenanmaan kuoppakeraamiselta asuinpaikalta on löydetty 5 000 vuotta vanha ohranjyvä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-200000604 ... D4bAJt0OAw

Aiemmin vasta nuorakeraamikkojen on ajateltu viljelleen maata - ja siitäkään ei Suomesta ole tietääkseni löydetty suoria todisteita.

Lehtiartikkeli ei valota, miten on erotettu tai onko ollenkaan erotettu, onko jyvä seuraus maahantuonnista vai paikallisesta sivutoimisesta viljelystä. Naapurikulttuuri eli skandinaavinen suppilopikarikulttuuri joka tapauksessa viljeli.

Wikipedia: "Kuoppakeramiikka oli Itä-Ruotsissa ja myös Ahvenanmaalla kivikaudella vallinnut kampakeramiikkaa muistuttava saviastioiden tekotapa."
Wikipedia: "Tidigare ansågs GRK:s (=kuoppakeramiikka) uppkomst återspegla en ändrad ekonomi bland tidigare jordbrukande folk, men idag beskrivs kulturen som följden av en immigrationsvåg från nordöst, som inte blandade sig med jordbrukande folk på länge."
Wikipedia: "It has been suggested that its people spoke a language related to the Uralic languages ...".

Levisi koillisesta. Ahvenanmaalta? Uralilaisuus epäilyttää, mutta kampakeraamikkoja olisi periaatteessa voinut tulla saariston kautta Ruotsin puolelle.

Kuoppakeramiikka lienee Baltian kautta levinnyt, koska täällä Suomessa oli sukulaismuotoa eli kampakeramiikkaa; vain ihan idässä oli varhaista Lyalovon kuoppakeramiikkaa.

Yhteys uralilaisiin kieliin on katkennut, kun modernin kielitieteen tulokset osoittivat uralilaisen kielen leviämisen kivikautta myöhäisemmäksi.

[aikalainen]

Kuoppakeramiikka lienee Baltian kautta levinnyt, koska täällä Suomessa oli sukulaismuotoa eli kampakeramiikkaa; vain ihan idässä oli varhaista Lyalovon kuoppakeramiikkaa.

Oliko skandinaavisella kuoppakeramiikalla ja Lyalovon kuoppakeramiikalla jotain muutakin yhteistä, kuin nimen samankaltaisuus? Kulttuurihan on paljon laajempi käsite, kuin tapa tökkiä saviastiaan koloja. Wikipediasta asia ei selviä.

[Jaska]

Kuoppakeramiikka lienee Baltian kautta levinnyt, koska täällä Suomessa oli sukulaismuotoa eli kampakeramiikkaa; vain ihan idässä oli varhaista Lyalovon kuoppakeramiikkaa.

Oliko skandinaavisella kuoppakeramiikalla ja Lyalovon kuoppakeramiikalla jotain muutakin yhteistä, kuin nimen samankaltaisuus? Kulttuurihan on paljon laajempi käsite, kuin tapa tökkiä saviastiaan koloja. Wikipediasta asia ei selviä.

Oli joo, tälläkin foorumilla on asiaa joskus sivuttu. Yritän penkoa...

[Jaska]

Toisessa YLEn jutussa on mielenkiintoinen selitys Ruotsin kuoppakeraamisen kulttuurin synnystä:

"Santeri Vanhanen uskoo, että kuoppakeraaminen kulttuuri syntyi, kun kolme erilaista kulttuuria kohtasi nykyisen Tukholman seudulla, Mälarenin laaksossa.
– Suppilopikarikulttuuri levisi Keski-Euroopasta ja toi maanviljelyksen Etelä-Skandinaviaan. Pohjoisessa oli liuskekulttuureja, joilla ei ollut lainkaan keramiikkaa. Suomesta tai Baltiasta tuli kampakeraaminen kulttuuri, jolla oli eläinfiguureja eli selvästi uskomusmaailma, joka liittyi eläimiin.
Kaikki tutkijat eivät usko kuoppakeraamisen kulttuurin syntyneen näin, mutta Vanhasen mukaan perusteet ovat erittäin hyvät. Löydetyt esineet ovat hybridejä näistä kolmesta, hän perustelee."
https://yle.fi/uutiset/3-10700030

[Pessipeikko]

Jälkijunassa niin kuin aina mutta Pohjois-Suomen muinaisesta soveltuvuudesta maanviljelyyn vielä. 5000 vuotta sitten ilmastonmuutos oli huomattavasti nykyistä edellä eli mukavan lämmintä ja Kuusamon leveysasteillakin kasvukausi nykyistä pidempi. Lisäksi Kuusamossa maankohoaminen on ollut lähes yhtä vinhaa kuin Pohjanmaalla. Oli alavampaa ja Litorinameri lainehti lähempänä tasaten lämpötiloja. Kuuset eivät vielä varjostaneet ja hapattaneet maata, vaan lehtimetsät ravitsivat sitä. Vaarojen rinteillä saattoi olla aurinkoisia paikkoja, hallan suhteen sopivia mikroilmastoja ja paikoin pH- ja ravinnetasot kohillaan. Jos kampakeraamikot jo jemmailivat ruukuissaan idästä tuotuja tattarin- tai ohranjyviä, niin miksi ei?

[Jaska]

Jälkijunassa niin kuin aina mutta Pohjois-Suomen muinaisesta soveltuvuudesta maanviljelyyn vielä. 5000 vuotta sitten ilmastonmuutos oli huomattavasti nykyistä edellä eli mukavan lämmintä ja Kuusamon leveysasteillakin kasvukausi nykyistä pidempi. Lisäksi Kuusamossa maankohoaminen on ollut lähes yhtä vinhaa kuin Pohjanmaalla. Oli alavampaa ja Litorinameri lainehti lähempänä tasaten lämpötiloja. Kuuset eivät vielä varjostaneet ja hapattaneet maata, vaan lehtimetsät ravitsivat sitä. Vaarojen rinteillä saattoi olla aurinkoisia paikkoja, hallan suhteen sopivia mikroilmastoja ja paikoin pH- ja ravinnetasot kohillaan. Jos kampakeraamikot jo jemmailivat ruukuissaan idästä tuotuja tattarin- tai ohranjyviä, niin miksi ei?

Hyvä pointti, vaikuttaa hyvin mahdolliselta.