Sivu 1/1

Struven ketju

ViestiLähetetty: 27 Elo 2011 09:18
Kirjoittaja Taavetti
Kymmenkunta vuotta sitten olin seikkailukurssilla Korpilahden maisemissa. Kurssin vetäjä kertoi Oravivuorella näkyvistä merkeistä, että niitä on vain muutama Suomessa, eikä kovin monta muuallakaan. Sen kummemmin merkkien taustaa selvittämättä, hän kertoi sen olevan kuitenkin rauhoitettu. Myöhemmin on tietoni merkistä ja sen yhteyksistä laajentunut. Kyseessä on yksi Struven ketjuksi kutsutun, laajan maanmittauksen mittapiste.

Sinänsä kohde on maantietoa, mutta ajattelin sillä olevan historiansa, ja historiahan tällä foorumilla on aiheena. Kyseessä on ainutlaatuinen ja kansainvälinen mittaus, jonka tavoitteena oli selvittää, onko asuinpallomme litistynyt navoilta vaiko ei, ja sillä mittauksella litistyminen myös todettiin. Vastaava mittaus on suoritettu eteläisellä pallon puoliskolla.

Minulla on tallennettuna lehti muutaman vuoden takaa, ja jos aihe herättää keskustelua, voin katsoa siitä joitakin tietoja tänne mukaan.

ViestiLähetetty: 30 Elo 2011 15:07
Kirjoittaja Jaska
Täytyy tunnustaa, etten ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan Struven ketjusta.

ViestiLähetetty: 30 Elo 2011 16:39
Kirjoittaja Taavetti
Jaska kirjoitti:Täytyy tunnustaa, etten ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan Struven ketjusta.

Et varmaan ole ainoa siinä suhteessa, siksikin on paikallaan hiukan tutustua, onhan kyseessä merkittävä maanmittaushistoriallinen tapahtuma ja siitä jääneet merkit maastossa, merkit jotka on hyväksytty maailmanperintöluetteloon. Minulla on tallessa muutaman vuoden takaisen lehden sivut, joista voisin katkelmia tähän liittää.

Kymmenen maan alueelle ulottuva Struven ketju on maanmittauksen taidonnäyte ennen satelliittiaikaa. Struven ketju hyväksyttiin Unescon Maailmanperintöluetteloon heinäkuun puolivälissä tänä vuonna. (2005)

Suomessa Struven ketju on kuudes maailmanperintökohde. Struven ketju kulkee Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle. Pohjoisin piste on Fuglenaes Norjassa lähellä Hammerfestiä ja eteläisin Staro-Nekrassowka Mustanmeren tuntumassa Izmailiassa Ukrainassa.
Aikansa huomattaviin teknis-tieteellisiin saavutuksiin kuuluva ketju on Unescon maailmanperintökohteista ensimmäinen tieteellinen kulttuurikohde.
Ketju on myös ensimmäinen maailmanperintökohde, joka ulottuu näin monen valtion alueelle. Ketjulla on huomattavaa yleismaailmallista arvoa: se on yhdistänyt lähes 200 vuoden ajan kansoja.

Suomessa ketjun suojeltavia mittauspisteitä on kuusi. Nämä ovat Stuorrahanoaivi lähellä Norjan rajaa, Aavasaksa, Alatornion kirkko Länsi- Lapissa, Korpilanden Oravivuori, Tornikallio Lapinjärven Porlammilla ja Mustaviiri Pyhtään saaristossa.


Ketjun liittämisellä maailmanperintöluetteloon kunnioitetaan sitä innovaatiota ja panostusta, mitä silloin on tehty. On merkittävää, että siihen aikaan ja niillä menetelmillä kyettiin tekemään niinkin laajakantoinen työ, Tätilä arvioi. Struven ketjua pidettiin malliesimerkkinä kolmiomittaustekniikasta vielä 1900 -luvun jälkipuoliskolla. Se oli merkittävä perusta kartoitukselle niin Suomessa kuin muissakin maissa, joissa ketju kulkee.

Nykyään maanmittauksessa käytetään satelliittipaikannukseen perustuvia GPS- laitteita. Tarkkuuttakin enemmän on kehittynyt mittausten helppous, sillä mittaamiseen ei enää tarvita retkikuntaa. Vuonna 2004 Suomessa otettiin käyttöön edistyksellisintä tekniikkaa edustava VRS -verkko (Virtual Reference Station). Se perustuu kiinteisiin tukiasemiin ja GSM- verkkoon. Tämän vuoden (2005) kesäkuusta alkaen VRS -verkko on kattanut koko Suomen.


Ketjun kehittäjä saksalaissyntyinen tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm Struve. (1793 - 1864).


F.G.W. Struve
Friedrich Georg Wilhelm Struve syntyi Saksan Holsteinissa vuonna 1793 ja
kuoli Venäjän Pulkovassa 1864. Struve toimi matematiikan ja astronomian professorina Tarton yliopiston observatoriossa jo 20- vuotiaana. Myöhemmin Struve muutti Pietarin seudulle ja perusti Pulkovaan maailman parhaana pidetyn tähtitieteellisen observatorion. Hän perusti Venäjän maantieteellisen yhdistyksen ja kuului 40 tieteelliseen akatemiaan.

Venäjällä Struve tunnettiin nimellä Vassily Jakovlevich. Hän oli kaksi kertaa naimisissa ja 18 lapsen isä. F.G.W. Struve oli tunnettu tähtitieteilijä 1800-luvun alkupuoliskolla.


Arja Ukkonen
Suomenmaa 19.8.2005

ViestiLähetetty: 30 Elo 2011 18:48
Kirjoittaja Sami Raninen
Hyvä esimerkki siitä, ettei suojeltavien muinaisjäännösten ja maailmanperintökohteiden tarvitse aina olla ikivanhoja.

ViestiLähetetty: 30 Elo 2011 19:58
Kirjoittaja Taavetti
Maailmanperintäkohteiksi valitut eivät ole ainoita mittauspisteitä. Etsin lisätietoja, joita löytyy monesta paikasta, yksi esimerkki YLE Keski-Suomen sivulta. Kaivataan niiden välipisteidenkin suojelua, josko joku ottaisi sen asiakseen.

Oikeastaan kaipasin tietoja itse mittaustyöstä ja mittauksen suorittaneesta retkikunnasta. Varmasti sitä on jossakin kirjallisena, löytämisestä en tiedä tässä vaiheessa.

Tuolta pitäisi löytyä kuvia.
Oulun Hiukkavaaralla on todennäköisesti yksi mittauspiste. Linkin takana on kuva, jossa näkyy, millaisilla välineillä kolmioiden sivuja on mitattu. Tuntuu huikealta, että neljän metrin metallisella mittatangolla ovat mitanneet jopa yli 10 kilometrin matkoja. Ei ihme, että vieraista maista tulleet ammattilaiset tarvitsivat paikallista apuväkeä.

ViestiLähetetty: 06 Touko 2012 08:34
Kirjoittaja Taavetti
Aivan yllättävästi tuli foorumiin tietoa mainitun Struven ketjun mittauksen eräästä vaiheesta.
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... highlight=

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pekonen.pdf

Kyseessä on sama maan napojen litistyneisyyden mittaukseen liittynyt vaihe, vaihe jota ovat edeltäneet mittaukset Euroopan eri osissa ja etelämpänä Suomessa. Jyväskylän Korpilahdella, Oravivuorella on eräs kiinteä merkki kallioon hakattuna.

Pohjoisimmat vaiheet mittaukset Ruotsin alueella osuivat aikaan, jolloin Lars Levi Laestadius toimi pappina Karesuannosssa ja myöhemmin Pajalassa. Kymmeniä vuosia ovat mittaukset sen mukaan kestäneet. Kiitoksena opastuksesta myönnettiin Laestadiukselle ranskalainen kunniamerkki ja retkikunnan taiteilija maalasi kuvan, joka on ainoa Lars Levi Laestadiuksesta säilynyt, varmaan ainoa hänestä koskaan maalattukaan. Siinä kuvassa on miehen rinnassa kyseinen kunniamerkki ja hänen ylleen on maalattu papin puku.

Ajattelin liittää kuvan, mutta sellaista ei löytynyt koneeltani, joten jääköön toiseen kertaan. Oikeastaan tuolta löytyy kuva ja muutakin tietoa, lisään siis kuvan sijasta linkin.
http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/herlaest.html

ViestiLähetetty: 06 Touko 2012 09:36
Kirjoittaja Ridge
Taavetti kirjoitti:Aivan yllättävästi tuli foorumiin tietoa mainitun Struven ketjun mittauksen eräästä vaiheesta.
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... highlight=

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pekonen.pdf

Kyseessä on sama maan napojen litistyneisyyden mittaukseen liittynyt vaihe, vaihe jota ovat edeltäneet mittaukset Euroopan eri osissa ja etelämpänä Suomessa. Jyväskylän Korpilahdella, Oravivuorella on eräs kiinteä merkki kallioon hakattuna.


Hauska kuulla.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pekonen/nelja.jpg

Tuossa on kuva ranskalaisesta tähtitietelijästä Pierre Louis Maupertuiksesta Lapissa ohjastamassa poroa. Mies siis teki astemittaukset ja samalla kävi esimerkiksi katsastamassa sen legendanomaisen saamelaisten Käymäjärven kiven.

Kuvateksti osaa kertoa, että tuosta matkasta on kirjoitettu aikalaiskirjakin.
Réginald Outhier: "Journal d'un voyage au Nord 1736-1737", Pariisi 1744.

Kun viimeiset Struven ketjun mittaukset saatiin loppuun vasta 1800-luvun puolella, nuo 1730-luvun astemittaukset olivat tosiaan joku esivaihe millä pääteltiin ylipäätänsä tieteelliset periaatteet. Joka tapauksessa Lappi on ollut isossa osassa maanmittausopin kehittymiselle.

ViestiLähetetty: 06 Touko 2012 14:50
Kirjoittaja jussipussi
Kyllä Maupertuis sen jo "litistyneeksi" todisti. Struven ketju on minulle kyllä aika tuntematon. Sillä haluttiin ilmeisesti tarkempia tuloksia tai määrittää maapallon muotoa laajemminkin.

Nykyaikana (tai voi olla että, jo tuolla Struven ketjulla) on todistettu, että Maupertuisin mittauksissa oli virheitä, mutta onnekseen ne vaikuttivat siten, että lopputulos pysyi oikeana.

ViestiLähetetty: 08 Elo 2012 15:31
Kirjoittaja E. Sofia
Kävimme Korpilahdella Struven paikalla joku vuosi sitten. Loistavat näköalat ja hyvin tehty reitti maastoon. Vaikeakulkuisille louhikkorinteille oli rakennettu puusiltoja ja portaita, niin ettei tarvinnut omata vuorikiipeilijän varusteita. Lapsiakin näkyi polulla paljon. Tuollainen kohde kiinnostaa kaikenikäisiä.
Suositeltava retkikohde! ':D'
Kävimme syksyllä ruska-aikaan. Näköalat ovat ehkä silloin parhaimmillaan.
(Yhdestä asiasta tuli silloin tehdyksi huomautus. Nyt polun lähtöpiste pitäisi olla jo autonavigaattorin löydettävissä...)

ViestiLähetetty: 08 Elo 2012 17:09
Kirjoittaja Taavetti
E. Sofia kirjoitti:Kävimme Korpilahdella Struven paikalla joku vuosi sitten. Loistavat näköalat ja hyvin tehty reitti maastoon. Vaikeakulkuisille louhikkorinteille oli rakennettu puusiltoja ja portaita, niin ettei tarvinnut omata vuorikiipeilijän varusteita. Lapsiakin näkyi polulla paljon. Tuollainen kohde kiinnostaa kaikenikäisiä.
Suositeltava retkikohde! ':D'
Kävimme syksyllä ruska-aikaan. Näköalat ovat ehkä silloin parhaimmillaan.
(Yhdestä asiasta tuli silloin tehdyksi huomautus. Nyt polun lähtöpiste pitäisi olla jo autonavigaattorin löydettävissä...)

Ajoin kesä- heinäkuun vaihteessa ohi liittymän, selkeä viitta oli polun merkkinä. Silloin reilu 10 vuotta sitten kun siellä kävin seikkailukurssin mukana, tien varressa en havainnut minkään kaltaista viittaa enkä merkkiä. Ovat tainneet huomata kohteen merkityksen turistikohteena.

Kiipeäminen (Oravivuorelle?) käy hyvin kuntoilusta, vaikka matka ei kovin pitkä olekaan.

ViestiLähetetty: 21 Helmi 2013 14:54
Kirjoittaja Taavetti

ViestiLähetetty: 21 Helmi 2013 15:24
Kirjoittaja E. Sofia
Kuvaajan luvalla pistän tänne näytiksi Oravivuorella otetun kuvan. Tämä kuva on otettu syksyllä 2010.
Kuva

ViestiLähetetty: 24 Huhti 2013 21:36
Kirjoittaja Taavetti
jussipussi kirjoitti:Kyllä Maupertuis sen jo "litistyneeksi" todisti. Struven ketju on minulle kyllä aika tuntematon. Sillä haluttiin ilmeisesti tarkempia tuloksia tai määrittää maapallon muotoa laajemminkin.

Nykyaikana (tai voi olla että, jo tuolla Struven ketjulla) on todistettu, että Maupertuisin mittauksissa oli virheitä, mutta onnekseen ne vaikuttivat siten, että lopputulos pysyi oikeana.

Muistelen lukeneeni että tulosten oikeellisuudesta oli kiistaa ja lisämittauksilla haluttiin tuloksia varmistaa tuloksia ja ratkaista kiista.

Onnistuin vihdoin skannaamaan diakuviani digimuotoon, toivomista on harjoittelijan työssä, rohkenen silti lisätä jonkun kuvan tänne.


Kuva
Kuva
Kuvat saa suuremmiksi hiiren napsauksella, alemmassa kuvassa näkyy mittauspisteen merkki suunnilleen keskellä.