Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 20 Marras 2018 00:42



Vastaa viestiin  [ 72 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3, 4  Seuraava
 Viljelykasvien leviäminen Suomeen 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 407
Paikkakunta: Kymenlaakso
Viesti 
Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.

Muutakin uutta ja suorastaan ällistyttävää tietoa oli tarjolla kivikauden jopa yli 60 m pitkistä "rivitaloista" ja Pohjois-Suomen uusista siitepölytutkimuksista, joiden mukaan mm. ohran viljely on alkanut noin 5000 BC.

Virossakin käsitykset ovat menneet pitkälti uusiksi. Luennoitsijan mukaan juuri virolaistutkijat keksivät, että kairausnäytteestä otettujen siitepölynäytteiden väli on ollut aivan liian pitkä, jolloin analyyseihin on syntynyt satojen vuosien heittoja.


06 Syys 2012 22:17
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7641
Viesti 
wejoja kirjoitti:
Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.

Muutakin uutta ja suorastaan ällistyttävää tietoa oli tarjolla kivikauden jopa yli 60 m pitkistä "rivitaloista" ja Pohjois-Suomen uusista siitepölytutkimuksista, joiden mukaan mm. ohran viljely on alkanut noin 5000 BC.

Se onkin melkoisen varhain!

wejoja kirjoitti:
Virossakin käsitykset ovat menneet pitkälti uusiksi. Luennoitsijan mukaan juuri virolaistutkijat keksivät, että kairausnäytteestä otettujen siitepölynäytteiden väli on ollut aivan liian pitkä, jolloin analyyseihin on syntynyt satojen vuosien heittoja.

Mitä käytännössä tarkoittaa, että "väli on ollut liian pitkä"? Ajallisesti vai senttimetreissä?

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


07 Syys 2012 00:30
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 407
Paikkakunta: Kymenlaakso
Viesti 
Tarkoittaa sitä, että esim. 2 m pituisesta kairatusta maanäytetuubista otetaan analyysi 10 mm välein, kun aikaisemmin otettiin 20 cm välein. Eli tarkkuus paranee oleellisesti suhteessa siihen aikaan, joka sedimentoitumiseen on kulunut.


07 Syys 2012 08:15
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7641
Viesti 
wejoja kirjoitti:
Tarkoittaa sitä, että esim. 2 m pituisesta kairatusta maanäytetuubista otetaan analyysi 10 mm välein, kun aikaisemmin otettiin 20 cm välein. Eli tarkkuus paranee oleellisesti suhteessa siihen aikaan, joka sedimentoitumiseen on kulunut.

Kiitos!
Aivan järkyttävää kuulla, että aikaisemmin on tutkittu noin leväperäisesti... :shock:

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


07 Syys 2012 13:54
Profiili WWW
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 25 Maalis 2011 20:52
Viestit: 4
Paikkakunta: Hellsinki
Viesti 
wejoja kirjoitti:
Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.


Aloitin ketjun aiemmin samasta aiheesta jossa kysyin olisiko mahdollista että kampakeraaminen kulttuuri tulisi itäaasiasta.
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... .php?t=111

Arveluni eivät olleet aivan tuulesta temmattuja. Osallistuin yliopistokurssille jossa sivuttiin julkaisemattomia Kouvolassa tehtyjä siitepölytutkimuksia. Muistaakseni tutkimuksessa löydettiin jäämiä (viljely)kasvilajeista joita löytyy vain Kiinasta ja Tiibetistä. Nähtävästi kampakeraamisessa kulttuurin piirissä harjoitettiin pienimuotoista maanviljelyä.

Kannattaa tietenkin odottaa oikeata julkaisua ennenkuin julistaa että maanviljely Suomeen tuli Kiinasta.


15 Syys 2012 16:58
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7641
Viesti 
teemu kirjoitti:
wejoja kirjoitti:
Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.


Aloitin ketjun aiemmin samasta aiheesta jossa kysyin olisiko mahdollista että kampakeraaminen kulttuuri tulisi itäaasiasta.
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... .php?t=111

Arveluni eivät olleet aivan tuulesta temmattuja. Osallistuin yliopistokurssille jossa sivuttiin julkaisemattomia Kouvolassa tehtyjä siitepölytutkimuksia. Muistaakseni tutkimuksessa löydettiin jäämiä (viljely)kasvilajeista joita löytyy vain Kiinasta ja Tiibetistä. Nähtävästi kampakeraamisessa kulttuurin piirissä harjoitettiin pienimuotoista maanviljelyä.

Kannattaa tietenkin odottaa oikeata julkaisua ennenkuin julistaa että maanviljely Suomeen tuli Kiinasta.

Tuohan olisi melkoinen pommi! Kampakeramiikkaa käytettiin riisin säilyttämiseen? :) Nyt odotan kyllä noita tuloksia kieli pitkällä.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Syys 2012 19:26
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re:
wejoja kirjoitti:
Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.

Muutakin uutta ja suorastaan ällistyttävää tietoa oli tarjolla kivikauden jopa yli 60 m pitkistä "rivitaloista" ja Pohjois-Suomen uusista siitepölytutkimuksista, joiden mukaan mm. ohran viljely on alkanut noin 5000 BC.

Virossakin käsitykset ovat menneet pitkälti uusiksi. Luennoitsijan mukaan juuri virolaistutkijat keksivät, että kairausnäytteestä otettujen siitepölynäytteiden väli on ollut aivan liian pitkä, jolloin analyyseihin on syntynyt satojen vuosien heittoja.


Kiinan keraaminen ja viljelykulttuuri on vaan nuorempaa, kuin Anatoliassa, Kaukasuksella ja Balkanilla. Kiinan varhaisin keramiikka on hyvin samantyyppistä, kuin Tripolje-Cucutenissa. Koska viljatatar on haettu jostain Kiinan-Tiibetin rajalta, missä muuten tehtiin Cucuteni-tyyppistä keramiikkaa, yhteydet ovat kulkeneet arovyöhykkeellä kahteen suuntaan.

Suomen ja Karjalan varhaisin mv-havainto on Pegremasta Äänisellä. Suomeen (Kouvola, Lahti) viljely-innovaatio tuli sieltä. Äänisellä oli myös mm. Euroopan suurin mesoliittinen kalmisto, ja hyvin varhainen "arktisen tyypin kuparia" Suomeen ja mm. Norjaan asti levittänyt metallurgiakeskus. On luontevaa, että juuri tämä aktiivinen seutu omaksui viljelyn nopeasti.

Lahden-Kouvolan ensimmäinen viljelyjaksi kesti noin tuhannen vuotta. Suomen pronssinvalmistuksen keskus oli Oulujoen latvoilla.


19 Maalis 2017 12:05
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti 1
Bai tö vei, se paljonpuhutun "länsiuralin" kielen prestiisi perustui maailman pohjoisimpaan maanviljely-osaamiseen.

Viljely, joka muutti elämäntavan puoliliikkuvasta metsästyskeräilystä pysyvissä kylissä asumiseen, ja käänsi väkiluvut nopeaan nousuun, oli "Volgan mutkassa" sopeutettu pohjoiseen maannos- ja ilmastotyyppiin, ja kun oltiin tällä levellillä, otettiin koko Pohjola.

Suomalaisella maanviljelyllä on kolme erityis-jekkua:
    Huonojen maiden kaskeaminen, so. "lannoittaminen" polttamalla metsä,
    Niittymaiden ja rantojen hyödyntäminen heinänkeruulla, karjan talviruokintaan.
    Tuleentumattoman viljan puiminen kuumennetuissa huoneissa.


Viimeisin on ratkaiseva etu, joka teki suomensukuisista ylivoimaisia pohjolan asuttajia. Keksintö tehtiin siis Volgan kuuluisan mutkan seudulla: Siis että kuumennetaan viljaa ennen puimista. Varhaisin "riihi" on tässä:

Kuva

Ohjeet jatkuu:
4. Puidaan vilja sateelta suojassa, ja kerätään jyvät laariin.
5. Tehään puuro ja syödään.

Tämän keksinnön avulla viljely levisi Volgalta Ruijaan ihan heittämällä. Mukana myös geenejä ja jokin-puhuttu-kieli-mikä?

Matkalla nähtiin kulkukauppiaita, ei ostettu mitään. Mongersivat jotain. Epäiltiin savolaisiksi ja upotettiin suohon.


05 Huhti 2018 14:51
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1753
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
Bai tö vei, se paljonpuhutun "länsiuralin" kielen prestiisi perustui maailman pohjoisimpaan maanviljely-osaamiseen.

Viljely, joka muutti elämäntavan puoliliikkuvasta metsästyskeräilystä pysyvissä kylissä asumiseen, ja käänsi väkiluvut nopeaan nousuun, oli "Volgan mutkassa" sopeutettu pohjoiseen maannos- ja ilmastotyyppiin, ja kun oltiin tällä levellillä, otettiin koko Pohjola.

Suomalaisella maanviljelyllä on kolme erityis-jekkua:
    Huonojen maiden kaskeaminen, so. "lannoittaminen" polttamalla metsä,
    Niittymaiden ja rantojen hyödyntäminen heinänkeruulla, karjan talviruokintaan.
    Tuleentumattoman viljan puiminen kuumennetuissa huoneissa.

Viimeisin on ratkaiseva etu, joka teki suomensukuisista ylivoimaisia pohjolan asuttajia. Keksintö tehtiin siis Volgan kuuluisan mutkan seudulla: Siis että kuumennetaan viljaa ennen puimista. Varhaisin "riihi" on tässä:

Eihän sen selityksen tuon mutkikkaampi tarvitse olla. Vastaavaa, kuin hyvin tunnettu huhtakaskeamisen aiheuttama väestöaalto.


06 Huhti 2018 23:43
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Bai tö vei, se paljonpuhutun "länsiuralin" kielen prestiisi perustui maailman pohjoisimpaan maanviljely-osaamiseen.

Viljely, joka muutti elämäntavan puoliliikkuvasta metsästyskeräilystä pysyvissä kylissä asumiseen, ja käänsi väkiluvut nopeaan nousuun, oli "Volgan mutkassa" sopeutettu pohjoiseen maannos- ja ilmastotyyppiin, ja kun oltiin tällä levellillä, otettiin koko Pohjola.

Suomalaisella maanviljelyllä on kolme erityis-jekkua:
    Huonojen maiden kaskeaminen, so. "lannoittaminen" polttamalla metsä,
    Niittymaiden ja rantojen hyödyntäminen heinänkeruulla, karjan talviruokintaan.
    Tuleentumattoman viljan puiminen kuumennetuissa huoneissa.

Viimeisin on ratkaiseva etu, joka teki suomensukuisista ylivoimaisia pohjolan asuttajia. Keksintö tehtiin siis Volgan kuuluisan mutkan seudulla: Siis että kuumennetaan viljaa ennen puimista. Varhaisin "riihi" on tässä:

Eihän sen selityksen tuon mutkikkaampi tarvitse olla. Vastaavaa, kuin hyvin tunnettu huhtakaskeamisen aiheuttama väestöaalto.


Viljelymaan köyhtyminen löytynee muutoksen taustalta sieltä täältä, ja esiintyy oloissa, joissa kaikki, tai melkein, viljelyskelpoinen maa on jonkun käytössä, so. ei ole reservinä käytettävissä.

Englannin, Saksan ja Tanskan nummet mainitaan esimerkkeinä neoliittisen maaanviljelyn köyhdyttämistä alueista, mutta Ukrainassa meoliittis-varhaismetallikautinen väestö romahti ja katosi, -mustanmullan mailla.

Suomen leveysasteilla kynnyskysymys oli ilmeisesti sopeutuminen lyhyehköön kasvukauteen. Ruotsinvallan asuttamis-politiikkaan asti ymmärrettiin olla viljelemättä hallan-arkoja maita, -ja hallan-koskemattomia oli otettavissa Ruijan rannikolle asti.

Olen pohtinut, miten eräät tietyt ilmaston kylmenemis-jaksot vaikuttivat ensimmäiseen suomalaiseen n. 1000:n vuoden (on siinä kolme nollaa) "viljelykokeilun" päättymiseen. En ole ottanut selvää.

Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.


07 Huhti 2018 17:40
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 545
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Bai tö vei, se paljonpuhutun "länsiuralin" kielen prestiisi perustui maailman pohjoisimpaan maanviljely-osaamiseen.

Viljely, joka muutti elämäntavan puoliliikkuvasta metsästyskeräilystä pysyvissä kylissä asumiseen, ja käänsi väkiluvut nopeaan nousuun, oli "Volgan mutkassa" sopeutettu pohjoiseen maannos- ja ilmastotyyppiin, ja kun oltiin tällä levellillä, otettiin koko Pohjola.

Suomalaisella maanviljelyllä on kolme erityis-jekkua:
    Huonojen maiden kaskeaminen, so. "lannoittaminen" polttamalla metsä,
    Niittymaiden ja rantojen hyödyntäminen heinänkeruulla, karjan talviruokintaan.
    Tuleentumattoman viljan puiminen kuumennetuissa huoneissa.

Viimeisin on ratkaiseva etu, joka teki suomensukuisista ylivoimaisia pohjolan asuttajia. Keksintö tehtiin siis Volgan kuuluisan mutkan seudulla: Siis että kuumennetaan viljaa ennen puimista. Varhaisin "riihi" on tässä:

Eihän sen selityksen tuon mutkikkaampi tarvitse olla. Vastaavaa, kuin hyvin tunnettu huhtakaskeamisen aiheuttama väestöaalto.


Viljelymaan köyhtyminen löytynee muutoksen taustalta sieltä täältä, ja esiintyy oloissa, joissa kaikki, tai melkein, viljelyskelpoinen maa on jonkun käytössä, so. ei ole reservinä käytettävissä.

Englannin, Saksan ja Tanskan nummet mainitaan esimerkkeinä neoliittisen maaanviljelyn köyhdyttämistä alueista, mutta Ukrainassa meoliittis-varhaismetallikautinen väestö romahti ja katosi, -mustanmullan mailla.

Suomen leveysasteilla kynnyskysymys oli ilmeisesti sopeutuminen lyhyehköön kasvukauteen. Ruotsinvallan asuttamis-politiikkaan asti ymmärrettiin olla viljelemättä hallan-arkoja maita, -ja hallan-koskemattomia oli otettavissa Ruijan rannikolle asti.

Olen pohtinut, miten eräät tietyt ilmaston kylmenemis-jaksot vaikuttivat ensimmäiseen suomalaiseen n. 1000:n vuoden (on siinä kolme nollaa) "viljelykokeilun" päättymiseen. En ole ottanut selvää.

Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.

Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.


07 Huhti 2018 19:09
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7641
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.

Saisiko tämän vielä suomeksi? Simppeli kun on suomeksi normaalikielessä 'yksinkertainen', lainattu englannin sanasta simple 'yksinkertainen'.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


07 Huhti 2018 19:29
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56
Viestit: 394
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.

Saisiko tämän vielä suomeksi? Simppeli kun on suomeksi normaalikielessä 'yksinkertainen', lainattu englannin sanasta simple 'yksinkertainen'.


Toivomuksesta:
    #Yksinkertainen = yksinkertainen ilman arvovarausta.
    #Simppeli sisältää olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisista kyvyistä.

Kielellä on myös #semanttis-sosiaalinen taso, ja puhekielen käyttötilanteen sosiaalis-sensitiiviset ulottuvuudet tuovat tilanteeseen ilmiöitä, joita kielihistorian työkaluilla ei tavoita.

Vähän niinqon foneetikko on kielihistorian amatööri. PDT_Armataz_01_01

Anteeksi yksinkertaisuuteni mutta eikö yksinkertainenkin sisällä olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisistä kyvyistä ?
Simppeli on melko tuore vastine sille.

_________________
yli 96 prosenttisesti Suomesta, vajaat 4 prosenttia Kauko-idästä


07 Huhti 2018 20:32
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
sumu kirjoitti:
Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.


Sulfaattikysymystä en tunne.

Ensimmäinen tunnettu Suomessa viljelty kasvi oli viljatatar. Se on tilaaottava, kylvetään harvaan. On mahdollista, tosin ei todettavissa, että sen kasvatuksessa on käytetty tapaa taimettaa kasvit ensin sopivalla alustalla, ja sitten vasta siirtää peltoon. Näin voidaan käyttää kasvukausi tarkemmin.

Viljatatar on hallan-arka kukkimisvaiheessaan, jos oikein muistan. Ohra tais tulla vasta myöhemmin.

Huhdasjärven ja Ahvenisjärven sedimenttilustoissa näkyy jatkuvaa maanmuokkausta jotain tuhat vuotta. Sen jälkeen viljelyn merkit katoavat, tämä muistinvaraisesti. Minulle on jäänyt kuva, että aktiivisen viljelyperiodin, 10ky, jälkeen havainnot loppuvat.

Nämä oli siis yksityisellä rahoituksella tehdyt analyysit (säätiö). En tiiä, onko 1990-luvulla julkaisukiellossa olleet analyysit jo jossain luettavissa?

Pitäis tarkastella näitä lämpö- ja kylmä-jaksoja sillä silmällä, mutta näkemäni grafiikat ovat eteläisemmiltä leveysasteilta, eivät kerro kaikkea.

On täysin mahdollista, että Pegreman, Huhdasjärven ja Ahvenisjärven viljely taantui esm. 4000 BC jälkeen, kun ilmasto heilahti kylmempään. Se tarkoittaa, että viljelijät joko palasivat luontoelinkeinoihin, tai vetäytyivät etelään?

Jos esm. Itä-Suomessa ja Äänisen-Karjalassa on ollut 10ky sekä viljelijöitä että metsästäjäkeräilijöitä, siis "lappi-lanta"-ero, se on voinut johtaa kahteen etniteettiin.


07 Huhti 2018 20:46
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
rcislandlake kirjoitti:
Anteeksi yksinkertaisuuteni mutta eikö yksinkertainenkin sisällä olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisistä kyvyistä ?
Simppeli on melko tuore vastine sille.


Olen hiukka yksinkertainen, ei jummarra tema asia.


07 Huhti 2018 20:48
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19
Viestit: 535
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
sumu kirjoitti:
Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.

Joo, tässä on karttoja viljelyn kehittymistä siitepölyanalyysien perusteella julkaisusta Lahtinen et al., "The advance of cultivation at its northern European limit: Process or event?", The Holocene 27(3), 2017. (On muuten Itä-Suomessakin ennen ajanlaskun alkua.)
Kuva
Linkki: http://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/0959683616660164, https://creativecommons.org/licenses/by-nc/3.0/


Viimeksi muokannut Fagus päivämäärä 08 Huhti 2018 12:43, muokattu yhteensä 1 kerran



07 Huhti 2018 21:02
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 545
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
sumu kirjoitti:
Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.


Sulfaattikysymystä en tunne.

Ensimmäinen tunnettu Suomessa viljelty kasvi oli viljatatar. Se on tilaaottava, kylvetään harvaan. On mahdollista, tosin ei todettavissa, että sen kasvatuksessa on käytetty tapaa taimettaa kasvit ensin sopivalla alustalla, ja sitten vasta siirtää peltoon. Näin voidaan käyttää kasvukausi tarkemmin.

Viljatatar on hallan-arka kukkimisvaiheessaan, jos oikein muistan. Ohra tais tulla vasta myöhemmin.

Huhdasjärven ja Ahvenisjärven sedimenttilustoissa näkyy jatkuvaa maanmuokkausta jotain tuhat vuotta. Sen jälkeen viljelyn merkit katoavat, tämä muistinvaraisesti. Minulle on jäänyt kuva, että aktiivisen viljelyperiodin, 10ky, jälkeen havainnot loppuvat.

Nämä oli siis yksityisellä rahoituksella tehdyt analyysit (säätiö). En tiiä, onko 1990-luvulla julkaisukiellossa olleet analyysit jo jossain luettavissa?

Pitäis tarkastella näitä lämpö- ja kylmä-jaksoja sillä silmällä, mutta näkemäni grafiikat ovat eteläisemmiltä leveysasteilta, eivät kerro kaikkea.

On täysin mahdollista, että Pegreman, Huhdasjärven ja Ahvenisjärven viljely taantui esm. 4000 BC jälkeen, kun ilmasto heilahti kylmempään. Se tarkoittaa, että viljelijät joko palasivat luontoelinkeinoihin, tai vetäytyivät etelään?

Jos esm. Itä-Suomessa ja Äänisen-Karjalassa on ollut 10ky sekä viljelijöitä että metsästäjäkeräilijöitä, siis "lappi-lanta"-ero, se on voinut johtaa kahteen etniteettiin.

Olet varmaan oikeassa ajatuksessa että kaavio ilmaston vaihtelusta ja kulttuurien ilmaantumista ja katoamisesta on paikallaan. Sulfidimaat sijaitsevat entisen litorian meren alueella,kaskeaminen toi happamuuteen apua emäksisen tuhkan muodossa. Niin missähän kaskeaminen kehitty vai keksitiinkö sama idea itsenäisesti laajemmin.


07 Huhti 2018 21:11
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
sumu kirjoitti:
Olet varmaan oikeassa ajatuksessa että kaavio ilmaston vaihtelusta ja kulttuurien ilmaantumista ja katoamisesta on paikallaan. Sulfidimaat sijaitsevat entisen litorian meren alueella,kaskeaminen toi happamuuteen apua emäksisen tuhkan muodossa. Niin missähän kaskeaminen kehitty vai keksitiinkö sama idea itsenäisesti laajemmin.


Kasken varsinainen etu lienee ollut köyhien vähäravinteisten maiden viljely "polttolannoituksella":

    Puiden kaulaus, so. pystyyn kuivumaan. Tästä alkaa kaskeajan "maanomistus". #Puumerkki johonkin runkoon niin muut tietää, kenen kaski.
    Kun kaski on polttovalmis, poltetaan ja kylvetään. Maata ei raivata kivistä, kannoista tai jääneistä puun-rangoista. Maanpintaa voidaan rikkoa ajamalla #risukarhella.
    1-3 satoa tuottaa yksi kaskenpoltto.
    Kaski hylätään metsittymään, omistusoikeus maahan päättyy.

#Kaskiraunio on harhaanjohtava käsite, joka saattaa vielä kummitella oppikirjoissakin: Kaskenpolttaja ei kerännyt kiviä pois viljelykseltä, koska hän ei ollut sen seuraava kaskeaja.

Muistaakseni nauhakeraaminen kulttuuri Keski-Euroopassa kaskesi, joten idea lienee yhtä vanha kuin viljely metsävyöhykkeellä? Pysyvät pellot vaativat kasrjanlantaa, sillä ihmisiltä ei tule sitä tarpeeksi.


07 Huhti 2018 21:38
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Fagus kirjoitti:
On muuten Itä-Suomessakin ennen ajanlaskun alkua.


Pegrema, Äänisjärvellä: 6600 calBC, 3800 calBC, radiohiiliajoituksia.
Huhdasjärvi, Kouvola: 5200-4200 calBC, merkkejä maanmuokkauksesta.
Huhdasjärvi, Kouvola: 5400-5050 calBC, hiiltä => kaskeamisen merkkejä.
Lehmilammi, Nurmes: 3000 calBC, viljan siitepölyä, ajoitus puu-aineksen vuosilustoista.
Ahvenainen (järvi), Hämeenkoski: 4000 calBC.
Puolanka, Kainuu: 2000 calBC.
Akali. Itä-Viro: 5600 calBC, viljan siitepölyä.
Mälarin ja Bergslagenin tutkimuskohteet, Ruotsi: 3800 calBC.

Siitepölyä ei ehkä löydy jos viljellään kukkakasveja: Viljatatar.

Kuva

Virossa on useita 4000-luvun BC kohteita.

Peltoviljely tarkoittaa kyläasutusta, ja elämäntavan radikaalia muuttumista. Pitäisin Fennoskandian oloissa normaalina, että osa jengistä jatkaa mehtästys-keräilyä, ja siis vuotuiskiertoa. Silloin etniteetti jakautuu elinkeinon mukaaan.


07 Huhti 2018 21:50
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7641
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.

Saisiko tämän vielä suomeksi? Simppeli kun on suomeksi normaalikielessä 'yksinkertainen', lainattu englannin sanasta simple 'yksinkertainen'.


Toivomuksesta:
    #Yksinkertainen = yksinkertainen ilman arvovarausta.
    #Simppeli sisältää olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisista kyvyistä.

Minun äidinkielessäni yksinkertainen sisältää myös vihjeen henkilön rajoitetuista kognitiivisista kyvyistä ja/tai mustavalkoisen suppeasta tavasta ottaa sisään informaatiota. Täysin sama merkitys on simppelillä, joten minun äidinkielessäni lainasana on turha.

Ero merkityksen hienovivahteiden välillä selviää yleensä lauseyhteydestä.

Florian Geyer kirjoitti:
Kielellä on myös #semanttis-sosiaalinen taso, ja puhekielen käyttötilanteen sosiaalis-sensitiiviset ulottuvuudet tuovat tilanteeseen ilmiöitä, joita kielihistorian työkaluilla ei tavoita.

Juuri näin, ks. edellä.

Florian Geyer kirjoitti:
Vähän niinqon foneetikko on kielihistorian amatööri. PDT_Armataz_01_01

Täsmälleen näin! PDT_Armataz_01_18

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


08 Huhti 2018 01:02
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 72 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3, 4  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia