Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 13 Joulu 2018 18:15



Vastaa viestiin  [ 72 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4
 Viljelykasvien leviäminen Suomeen 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7845
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Se, että menetelmä suosii selvästi kaskiviljelyä.

Sen voi päätellä siitä, miten näytteet otetaan.
- Vähän ottopaikkoja
- Näyte metrien syvyydeltä, käydään sentti sentiltä läpi

Eli se että menetelmä suosii kaskiviljelyä oli oma järkeilysi, eikä alan tutkijan esittämä johtopäätös. Voisit aina jatkossakin tuoda esiin, mikä on faktaa ja mikä on omaa tulkintaasi, kuten olet yleensä tehnytkin.

Jaska kirjoitti:
Jotta peltoviljelystä saataisiin todisteita, näytteenottopaikan vieressä olisi pitänyt olla peltoviljelyä. Koska peltoviljely käyttää mitättömän murto-osan kaskiviljelyn pinta-alasta vaikka sadan vuoden aikana, vähälukuiset ottopaikat osuvat paljon todennäköisemmin kaskiviljelyn lähelle kuin peltoviljelyn lähelle.

Riittää, että metrien paksuisesta järvisedimentistä yhdessäkin sentissä on viljan siitepölyjä, niin ne löydetään kyllä. Kaksi-kolme vuotta kestänyt kaskiviljely siis löytyy näytteestä ihan yhtä todennäköisesti kuin tuhat vuotta jatkunut peltoviljelykin. Näin ollen pinta-ala ratkaisee, ja siinä kaskiviljely on ylivoimainen. Toisenlaiseen lopputulokseen ei voi näistä lähtökohdista päätyä kuin että peltoviljely aliedustuu tuloksissa johtuen näytteiden harvuudesta.

Ohitat esiin tuomani toisen puolen, eli sen että pelto puolestaan pöllyttää pisempään kuin kaski. Tällä on merkitystä paljon, kun huomioidaan että kairaus ei välttämättä osu viljelmän viereen, vaan voi olla kilometrien päässä siitä. Tällöin on isompi todennäköisyys, että jokin kerran sadassa vuodessa toistuva juuri sopivan suuntainen myrsky on kuljettanut pölyjä kairauskohteeseen pellolta, kuin esim. 1 vuotta viljellyltä (ja seuraavana vuonna naurista kasvaneelta) kaskiviljelmältä.

Näistä aineksista pitäisi päätellä, onko kaski- ja peltoviljelyssä isoja todennäköisyyseroja siitepölyjen löytymisen suhteen. Itse en osaa päätellä tarkemmin, joten en väitä lopputuloksesta mitään.

Et halua päätellä, tarkoitat. Koska vain yksi lopputulos häämöttää. Mieluummin tyhmennät itsesi, että saat jatkaa änkyröintiä. Onnea valitsemallasi tiellä. PDT_Armataz_01_37

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


16 Huhti 2018 15:08
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 545
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
Ei pellosakaan joka vuosi vilja kasvanut, joka toinen tai kolmas vuosi peltoa kesanoitiin rikkakasvien takia. Jos Kuusamossa oli aikaisempaa peltoviljelystä se melkoisella varmuudella vaatisi kotieläimiä maan typensaannin takia. Satoa saadaan minimi ravinteiden tason mukaan eli käytännössä kivennäismailla typen.


16 Huhti 2018 19:53
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2400
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
Lappalaisten verottaminen jo 500-luvulla tuntuu kaikin puolin aikaiselta. Jos verottamaan kykeneviä yhteiskuntia pohjolassa tuolloin oli, niin mainitut kveenit, eteläruotsin heimot ja bjarmit, toki muitakin mahdollisuuksia on. Mutta tuskinpa nuo Kuusamon viljelijät lukeutuivat verotuksen kohteisiin, mieluummin Florianin mainitsemaan metallin käsittelytaitoiseen väestöön, jonka voisi samalla ehkä yhdistää bjarmeihin. He kun ovat ainoa väestö, joka suurinpiirtein tuolla alueella on "tiedetty" olleen noin tuohon aikaan. Ehkä pohjoisessa on tosiaan ollut idästä tullut pelkästään metsästäjä-keräilijöitä kehittyneempi väestö jo paljon ennen suomalaisten ja myös ennen saamen kielen tuloa, ainakin idässä. Tornionlaakso vaikuttaa kveenien alueelta, jos heitäkään omana väestönään on ollutkaan.


16 Huhti 2018 21:18
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
jussipussi kirjoitti:
Lappalaisten verottaminen jo 500-luvulla tuntuu kaikin puolin aikaiselta. Jos verottamaan kykeneviä yhteiskuntia pohjolassa tuolloin oli, niin mainitut kveenit, eteläruotsin heimot ja bjarmit, toki muitakin mahdollisuuksia on. Mutta tuskinpa nuo Kuusamon viljelijät lukeutuivat verotuksen kohteisiin, mieluummin Florianin mainitsemaan metallin käsittelytaitoiseen väestöön, jonka voisi samalla ehkä yhdistää bjarmeihin. He kun ovat ainoa väestö, joka suurinpiirtein tuolla alueella on "tiedetty" olleen noin tuohon aikaan. Ehkä pohjoisessa on tosiaan ollut idästä tullut pelkästään metsästäjä-keräilijöitä kehittyneempi väestö jo paljon ennen suomalaisten ja myös ennen saamen kielen tuloa, ainakin idässä. Tornionlaakso vaikuttaa kveenien alueelta, jos heitäkään omana väestönään on ollutkaan.


Etelä-Ruotsin voinee unohtaa. Lapinverotuksesta luin juuri jostakin: Se, eikä edes eränkäynti, ei ole onnistunut ilman pysyvää talonpoikais-asutusta tukikohtana. Silloin verottajat t. kauppamonopolin ylläpitäjät ovat voineet olla vain joko Tornion ja Kainuunjokien suomalaiset talonpojat, joille myöhemmin tämä birkkarl-privilegio annettiin.

Toinen mahdollisuus on joku taho Karjalassa. Bjarmit menee samaan ilmiöön.

Jo #kuppikivien löytyminen pohjoisesta liitti alueen eteläsuomalaiseen kulttuurikontekstiin, ja rikkoi populaarin kuvan myöhäisestä talonpoikais-asutuksesta ja kristillisellä ajalla.

Jo Äänisen kampakeraamisen kauden metallikulttuuri ulottui kauppaverkoston kautta Ruijaan asti, ja kuten jo totesin, mykkää kauppaa ei ole ollutkaan.

Jokivarren talonpojat kontra metsästäjäkeräilijä-väestö -suhde antaa mahdollisuuden #patronaattiin, ja sen aikaikkuna alkaa varhaisimmasta todetusta mv-asutuksesta joko Kalix-, Tornio-, Kemi- tai Oulujoella, tai Oulujoen vesistön latvoilla. Kuollan suhteen myös Väinän (Dvinan) suu kiinnostaa: "Taipaleentakaiset tsuudit".


17 Huhti 2018 09:46
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 13 Elo 2014 20:21
Viestit: 248
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
Tässäkin aiheesta kirjoitetaan: https://kalmistopiiri.wordpress.com/201 ... omaarissa/

_________________
335453 N1c1 - CTS12908 > N-Y21583 > N-Y21582 > N-Z20909/N-Y21581 > N-FGC72591


17 Huhti 2018 21:42
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Ohitat esiin tuomani toisen puolen, eli sen että pelto puolestaan pöllyttää pisempään kuin kaski. Tällä on merkitystä paljon, kun huomioidaan että kairaus ei välttämättä osu viljelmän viereen, vaan voi olla kilometrien päässä siitä. Tällöin on isompi todennäköisyys, että jokin kerran sadassa vuodessa toistuva juuri sopivan suuntainen myrsky on kuljettanut pölyjä kairauskohteeseen pellolta, kuin esim. 1 vuotta viljellyltä (ja seuraavana vuonna naurista kasvaneelta) kaskiviljelmältä.

Näistä aineksista pitäisi päätellä, onko kaski- ja peltoviljelyssä isoja todennäköisyyseroja siitepölyjen löytymisen suhteen. Itse en osaa päätellä tarkemmin, joten en väitä lopputuloksesta mitään.
Et halua päätellä, tarkoitat. Koska vain yksi lopputulos häämöttää. Mieluummin tyhmennät itsesi, että saat jatkaa änkyröintiä. Onnea valitsemallasi tiellä.

Jaahas, taas tätä.


17 Huhti 2018 23:17
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2400
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
Florian Geyer kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Lappalaisten verottaminen jo 500-luvulla tuntuu kaikin puolin aikaiselta. Jos verottamaan kykeneviä yhteiskuntia pohjolassa tuolloin oli, niin mainitut kveenit, eteläruotsin heimot ja bjarmit, toki muitakin mahdollisuuksia on. Mutta tuskinpa nuo Kuusamon viljelijät lukeutuivat verotuksen kohteisiin, mieluummin Florianin mainitsemaan metallin käsittelytaitoiseen väestöön, jonka voisi samalla ehkä yhdistää bjarmeihin. He kun ovat ainoa väestö, joka suurinpiirtein tuolla alueella on "tiedetty" olleen noin tuohon aikaan. Ehkä pohjoisessa on tosiaan ollut idästä tullut pelkästään metsästäjä-keräilijöitä kehittyneempi väestö jo paljon ennen suomalaisten ja myös ennen saamen kielen tuloa, ainakin idässä. Tornionlaakso vaikuttaa kveenien alueelta, jos heitäkään omana väestönään on ollutkaan.


Etelä-Ruotsin voinee unohtaa. Lapinverotuksesta luin juuri jostakin: Se, eikä edes eränkäynti, ei ole onnistunut ilman pysyvää talonpoikais-asutusta tukikohtana. Silloin verottajat t. kauppamonopolin ylläpitäjät ovat voineet olla vain joko Tornion ja Kainuunjokien suomalaiset talonpojat, joille myöhemmin tämä birkkarl-privilegio annettiin.

Toinen mahdollisuus on joku taho Karjalassa. Bjarmit menee samaan ilmiöön.

Jo #kuppikivien löytyminen pohjoisesta liitti alueen eteläsuomalaiseen kulttuurikontekstiin, ja rikkoi populaarin kuvan myöhäisestä talonpoikais-asutuksesta ja kristillisellä ajalla.

Jo Äänisen kampakeraamisen kauden metallikulttuuri ulottui kauppaverkoston kautta Ruijaan asti, ja kuten jo totesin, mykkää kauppaa ei ole ollutkaan.

Jokivarren talonpojat kontra metsästäjäkeräilijä-väestö -suhde antaa mahdollisuuden #patronaattiin, ja sen aikaikkuna alkaa varhaisimmasta todetusta mv-asutuksesta joko Kalix-, Tornio-, Kemi- tai Oulujoella, tai Oulujoen vesistön latvoilla. Kuollan suhteen myös Väinän (Dvinan) suu kiinnostaa: "Taipaleentakaiset tsuudit".


Ei siellä Tornionlaaksossa ollut suomalaisia talonpoikia 500-luvulla. Aikaisintaan 900-luvulla. Siksihän tämä verotus asia on esillä. Ei siellä ollut myöskään viljelyä tuohon aikaan. Karjataloudesta en tiedä. Sama pätee kaikkiin luettelemiisi jokiin.

Jos sinulla on edellä mainitusta poikkeavaa tietoa niin viitsisitkö laittaa lähteen?

Kauppaverkosto on eri asia kuin verotus.

Väinäjokisten Lapin verotus on minulle uusia idea. Onko siitä jotain parempaa näyttöä kuin Taipaleentakaiset?


18 Huhti 2018 19:44
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 11 Heinä 2013 02:07
Viestit: 818
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
Kuva

Kuusamon Suolavaaroilla on tehty koekaivauksia, joissa on löytynyt timantteja jopa vain metrin syvyydestä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005648653.html


20 Huhti 2018 13:37
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
jussipussi kirjoitti:
Ei siellä Tornionlaaksossa ollut suomalaisia talonpoikia 500-luvulla. Aikaisintaan 900-luvulla. Siksihän tämä verotus asia on esillä. Ei siellä ollut myöskään viljelyä tuohon aikaan. Karjataloudesta en tiedä. Sama pätee kaikkiin luettelemiisi jokiin.


Lainaa:
"Kemijoen laaksossa alkaa yhtenäinen viljan viljelys n. 700 jKr. ja tämä sopii hyvin lisääntyviin arkeologiseen löydöstöön. Oma mielenkiintonsa on myös Kiimajärveltä Kemijoelta tavatuilla pellavan viljelyn merkeillä 300-400 -luvuilla jKr." Pentti Koivunen, kirjassa "Faravidin maa, Pohjois-Suomen historia", s.70-71.


Sori, unohdin Kemijoen, mutta sehän onkin mainitsemiani pohjoisempana. PDT_Armataz_01_29


20 Huhti 2018 14:39
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2400
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
Florian Geyer kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Ei siellä Tornionlaaksossa ollut suomalaisia talonpoikia 500-luvulla. Aikaisintaan 900-luvulla. Siksihän tämä verotus asia on esillä. Ei siellä ollut myöskään viljelyä tuohon aikaan. Karjataloudesta en tiedä. Sama pätee kaikkiin luettelemiisi jokiin.


Lainaa:
"Kemijoen laaksossa alkaa yhtenäinen viljan viljelys n. 700 jKr. ja tämä sopii hyvin lisääntyviin arkeologiseen löydöstöön. Oma mielenkiintonsa on myös Kiimajärveltä Kemijoelta tavatuilla pellavan viljelyn merkeillä 300-400 -luvuilla jKr." Pentti Koivunen, kirjassa "Faravidin maa, Pohjois-Suomen historia", s.70-71.


Sori, unohdin Kemijoen, mutta sehän onkin mainitsemiani pohjoisempana. PDT_Armataz_01_29


Niin mitä nämä kommenttisi osoittavat suomalaisista?

Miten Kemijoki on pohjoisempi kuin Tornionjoki tai edes Kainuunjoki?


20 Huhti 2018 14:58
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 545
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
Arjen kannalta pitäisin kuitukasvien tuloa merkittävänä muutoksena, se mahdollistaa uuden tekniikan Havaksen valmistuksessa.


20 Huhti 2018 15:51
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
sumu kirjoitti:
Arjen kannalta pitäisin kuitukasvien tuloa merkittävänä muutoksena, se mahdollistaa uuden tekniikan Havaksen valmistuksessa.


Myös motiivi, miksi pellava pohjoisessa ennen Etelä-Suomea.


20 Huhti 2018 16:21
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 72 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia