Viljelykasvien leviäminen Suomeen

Geologia tutkii maanmuotojen, paleoekologia taas kasvillisuuden ja eläimistön muuttumista aikojen kuluessa.

ViestiKirjoittaja wejoja » 06 Syys 2012 22:17

Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.

Muutakin uutta ja suorastaan ällistyttävää tietoa oli tarjolla kivikauden jopa yli 60 m pitkistä "rivitaloista" ja Pohjois-Suomen uusista siitepölytutkimuksista, joiden mukaan mm. ohran viljely on alkanut noin 5000 BC.

Virossakin käsitykset ovat menneet pitkälti uusiksi. Luennoitsijan mukaan juuri virolaistutkijat keksivät, että kairausnäytteestä otettujen siitepölynäytteiden väli on ollut aivan liian pitkä, jolloin analyyseihin on syntynyt satojen vuosien heittoja.
wejoja
 

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Syys 2012 00:30

wejoja kirjoitti:Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.

Muutakin uutta ja suorastaan ällistyttävää tietoa oli tarjolla kivikauden jopa yli 60 m pitkistä "rivitaloista" ja Pohjois-Suomen uusista siitepölytutkimuksista, joiden mukaan mm. ohran viljely on alkanut noin 5000 BC.

Se onkin melkoisen varhain!

wejoja kirjoitti:Virossakin käsitykset ovat menneet pitkälti uusiksi. Luennoitsijan mukaan juuri virolaistutkijat keksivät, että kairausnäytteestä otettujen siitepölynäytteiden väli on ollut aivan liian pitkä, jolloin analyyseihin on syntynyt satojen vuosien heittoja.

Mitä käytännössä tarkoittaa, että "väli on ollut liian pitkä"? Ajallisesti vai senttimetreissä?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10957
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja wejoja » 07 Syys 2012 08:15

Tarkoittaa sitä, että esim. 2 m pituisesta kairatusta maanäytetuubista otetaan analyysi 10 mm välein, kun aikaisemmin otettiin 20 cm välein. Eli tarkkuus paranee oleellisesti suhteessa siihen aikaan, joka sedimentoitumiseen on kulunut.
wejoja
 

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Syys 2012 13:54

wejoja kirjoitti:Tarkoittaa sitä, että esim. 2 m pituisesta kairatusta maanäytetuubista otetaan analyysi 10 mm välein, kun aikaisemmin otettiin 20 cm välein. Eli tarkkuus paranee oleellisesti suhteessa siihen aikaan, joka sedimentoitumiseen on kulunut.

Kiitos!
Aivan järkyttävää kuulla, että aikaisemmin on tutkittu noin leväperäisesti... :shock:
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10957
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja teemu » 15 Syys 2012 16:58

wejoja kirjoitti:Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.


Aloitin ketjun aiemmin samasta aiheesta jossa kysyin olisiko mahdollista että kampakeraaminen kulttuuri tulisi itäaasiasta.
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... .php?t=111

Arveluni eivät olleet aivan tuulesta temmattuja. Osallistuin yliopistokurssille jossa sivuttiin julkaisemattomia Kouvolassa tehtyjä siitepölytutkimuksia. Muistaakseni tutkimuksessa löydettiin jäämiä (viljely)kasvilajeista joita löytyy vain Kiinasta ja Tiibetistä. Nähtävästi kampakeraamisessa kulttuurin piirissä harjoitettiin pienimuotoista maanviljelyä.

Kannattaa tietenkin odottaa oikeata julkaisua ennenkuin julistaa että maanviljely Suomeen tuli Kiinasta.
teemu
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 4
Liittynyt: 25 Maalis 2011 20:52
Paikkakunta: Hellsinki

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Syys 2012 19:26

teemu kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.


Aloitin ketjun aiemmin samasta aiheesta jossa kysyin olisiko mahdollista että kampakeraaminen kulttuuri tulisi itäaasiasta.
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... .php?t=111

Arveluni eivät olleet aivan tuulesta temmattuja. Osallistuin yliopistokurssille jossa sivuttiin julkaisemattomia Kouvolassa tehtyjä siitepölytutkimuksia. Muistaakseni tutkimuksessa löydettiin jäämiä (viljely)kasvilajeista joita löytyy vain Kiinasta ja Tiibetistä. Nähtävästi kampakeraamisessa kulttuurin piirissä harjoitettiin pienimuotoista maanviljelyä.

Kannattaa tietenkin odottaa oikeata julkaisua ennenkuin julistaa että maanviljely Suomeen tuli Kiinasta.

Tuohan olisi melkoinen pommi! Kampakeramiikkaa käytettiin riisin säilyttämiseen? :) Nyt odotan kyllä noita tuloksia kieli pitkällä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10957
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re:

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 19 Maalis 2017 12:05

wejoja kirjoitti:Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.

Muutakin uutta ja suorastaan ällistyttävää tietoa oli tarjolla kivikauden jopa yli 60 m pitkistä "rivitaloista" ja Pohjois-Suomen uusista siitepölytutkimuksista, joiden mukaan mm. ohran viljely on alkanut noin 5000 BC.

Virossakin käsitykset ovat menneet pitkälti uusiksi. Luennoitsijan mukaan juuri virolaistutkijat keksivät, että kairausnäytteestä otettujen siitepölynäytteiden väli on ollut aivan liian pitkä, jolloin analyyseihin on syntynyt satojen vuosien heittoja.


Kiinan keraaminen ja viljelykulttuuri on vaan nuorempaa, kuin Anatoliassa, Kaukasuksella ja Balkanilla. Kiinan varhaisin keramiikka on hyvin samantyyppistä, kuin Tripolje-Cucutenissa. Koska viljatatar on haettu jostain Kiinan-Tiibetin rajalta, missä muuten tehtiin Cucuteni-tyyppistä keramiikkaa, yhteydet ovat kulkeneet arovyöhykkeellä kahteen suuntaan.

Suomen ja Karjalan varhaisin mv-havainto on Pegremasta Äänisellä. Suomeen (Kouvola, Lahti) viljely-innovaatio tuli sieltä. Äänisellä oli myös mm. Euroopan suurin mesoliittinen kalmisto, ja hyvin varhainen "arktisen tyypin kuparia" Suomeen ja mm. Norjaan asti levittänyt metallurgiakeskus. On luontevaa, että juuri tämä aktiivinen seutu omaksui viljelyn nopeasti.

Lahden-Kouvolan ensimmäinen viljelyjaksi kesti noin tuhannen vuotta. Suomen pronssinvalmistuksen keskus oli Oulujoen latvoilla.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

1

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 05 Huhti 2018 14:51

Bai tö vei, se paljonpuhutun "länsiuralin" kielen prestiisi perustui maailman pohjoisimpaan maanviljely-osaamiseen.

Viljely, joka muutti elämäntavan puoliliikkuvasta metsästyskeräilystä pysyvissä kylissä asumiseen, ja käänsi väkiluvut nopeaan nousuun, oli "Volgan mutkassa" sopeutettu pohjoiseen maannos- ja ilmastotyyppiin, ja kun oltiin tällä levellillä, otettiin koko Pohjola.

Suomalaisella maanviljelyllä on kolme erityis-jekkua:
    Huonojen maiden kaskeaminen, so. "lannoittaminen" polttamalla metsä,
    Niittymaiden ja rantojen hyödyntäminen heinänkeruulla, karjan talviruokintaan.
    Tuleentumattoman viljan puiminen kuumennetuissa huoneissa.


Viimeisin on ratkaiseva etu, joka teki suomensukuisista ylivoimaisia pohjolan asuttajia. Keksintö tehtiin siis Volgan kuuluisan mutkan seudulla: Siis että kuumennetaan viljaa ennen puimista. Varhaisin "riihi" on tässä:

Kuva

Ohjeet jatkuu:
4. Puidaan vilja sateelta suojassa, ja kerätään jyvät laariin.
5. Tehään puuro ja syödään.

Tämän keksinnön avulla viljely levisi Volgalta Ruijaan ihan heittämällä. Mukana myös geenejä ja jokin-puhuttu-kieli-mikä?

Matkalla nähtiin kulkukauppiaita, ei ostettu mitään. Mongersivat jotain. Epäiltiin savolaisiksi ja upotettiin suohon.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja aikalainen » 06 Huhti 2018 23:43

Florian Geyer kirjoitti:Bai tö vei, se paljonpuhutun "länsiuralin" kielen prestiisi perustui maailman pohjoisimpaan maanviljely-osaamiseen.

Viljely, joka muutti elämäntavan puoliliikkuvasta metsästyskeräilystä pysyvissä kylissä asumiseen, ja käänsi väkiluvut nopeaan nousuun, oli "Volgan mutkassa" sopeutettu pohjoiseen maannos- ja ilmastotyyppiin, ja kun oltiin tällä levellillä, otettiin koko Pohjola.

Suomalaisella maanviljelyllä on kolme erityis-jekkua:
    Huonojen maiden kaskeaminen, so. "lannoittaminen" polttamalla metsä,
    Niittymaiden ja rantojen hyödyntäminen heinänkeruulla, karjan talviruokintaan.
    Tuleentumattoman viljan puiminen kuumennetuissa huoneissa.

Viimeisin on ratkaiseva etu, joka teki suomensukuisista ylivoimaisia pohjolan asuttajia. Keksintö tehtiin siis Volgan kuuluisan mutkan seudulla: Siis että kuumennetaan viljaa ennen puimista. Varhaisin "riihi" on tässä:

Eihän sen selityksen tuon mutkikkaampi tarvitse olla. Vastaavaa, kuin hyvin tunnettu huhtakaskeamisen aiheuttama väestöaalto.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 07 Huhti 2018 17:40

aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Bai tö vei, se paljonpuhutun "länsiuralin" kielen prestiisi perustui maailman pohjoisimpaan maanviljely-osaamiseen.

Viljely, joka muutti elämäntavan puoliliikkuvasta metsästyskeräilystä pysyvissä kylissä asumiseen, ja käänsi väkiluvut nopeaan nousuun, oli "Volgan mutkassa" sopeutettu pohjoiseen maannos- ja ilmastotyyppiin, ja kun oltiin tällä levellillä, otettiin koko Pohjola.

Suomalaisella maanviljelyllä on kolme erityis-jekkua:
    Huonojen maiden kaskeaminen, so. "lannoittaminen" polttamalla metsä,
    Niittymaiden ja rantojen hyödyntäminen heinänkeruulla, karjan talviruokintaan.
    Tuleentumattoman viljan puiminen kuumennetuissa huoneissa.

Viimeisin on ratkaiseva etu, joka teki suomensukuisista ylivoimaisia pohjolan asuttajia. Keksintö tehtiin siis Volgan kuuluisan mutkan seudulla: Siis että kuumennetaan viljaa ennen puimista. Varhaisin "riihi" on tässä:

Eihän sen selityksen tuon mutkikkaampi tarvitse olla. Vastaavaa, kuin hyvin tunnettu huhtakaskeamisen aiheuttama väestöaalto.


Viljelymaan köyhtyminen löytynee muutoksen taustalta sieltä täältä, ja esiintyy oloissa, joissa kaikki, tai melkein, viljelyskelpoinen maa on jonkun käytössä, so. ei ole reservinä käytettävissä.

Englannin, Saksan ja Tanskan nummet mainitaan esimerkkeinä neoliittisen maaanviljelyn köyhdyttämistä alueista, mutta Ukrainassa meoliittis-varhaismetallikautinen väestö romahti ja katosi, -mustanmullan mailla.

Suomen leveysasteilla kynnyskysymys oli ilmeisesti sopeutuminen lyhyehköön kasvukauteen. Ruotsinvallan asuttamis-politiikkaan asti ymmärrettiin olla viljelemättä hallan-arkoja maita, -ja hallan-koskemattomia oli otettavissa Ruijan rannikolle asti.

Olen pohtinut, miten eräät tietyt ilmaston kylmenemis-jaksot vaikuttivat ensimmäiseen suomalaiseen n. 1000:n vuoden (on siinä kolme nollaa) "viljelykokeilun" päättymiseen. En ole ottanut selvää.

Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Huhti 2018 19:29

Florian Geyer kirjoitti:Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.

Saisiko tämän vielä suomeksi? Simppeli kun on suomeksi normaalikielessä 'yksinkertainen', lainattu englannin sanasta simple 'yksinkertainen'.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10957
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 07 Huhti 2018 20:32

Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.

Saisiko tämän vielä suomeksi? Simppeli kun on suomeksi normaalikielessä 'yksinkertainen', lainattu englannin sanasta simple 'yksinkertainen'.


Toivomuksesta:
    #Yksinkertainen = yksinkertainen ilman arvovarausta.
    #Simppeli sisältää olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisista kyvyistä.

Kielellä on myös #semanttis-sosiaalinen taso, ja puhekielen käyttötilanteen sosiaalis-sensitiiviset ulottuvuudet tuovat tilanteeseen ilmiöitä, joita kielihistorian työkaluilla ei tavoita.

Vähän niinqon foneetikko on kielihistorian amatööri. PDT_Armataz_01_01

Anteeksi yksinkertaisuuteni mutta eikö yksinkertainenkin sisällä olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisistä kyvyistä ?
Simppeli on melko tuore vastine sille.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 660
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 07 Huhti 2018 20:46

sumu kirjoitti:Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.


Sulfaattikysymystä en tunne.

Ensimmäinen tunnettu Suomessa viljelty kasvi oli viljatatar. Se on tilaaottava, kylvetään harvaan. On mahdollista, tosin ei todettavissa, että sen kasvatuksessa on käytetty tapaa taimettaa kasvit ensin sopivalla alustalla, ja sitten vasta siirtää peltoon. Näin voidaan käyttää kasvukausi tarkemmin.

Viljatatar on hallan-arka kukkimisvaiheessaan, jos oikein muistan. Ohra tais tulla vasta myöhemmin.

Huhdasjärven ja Ahvenisjärven sedimenttilustoissa näkyy jatkuvaa maanmuokkausta jotain tuhat vuotta. Sen jälkeen viljelyn merkit katoavat, tämä muistinvaraisesti. Minulle on jäänyt kuva, että aktiivisen viljelyperiodin, 10ky, jälkeen havainnot loppuvat.

Nämä oli siis yksityisellä rahoituksella tehdyt analyysit (säätiö). En tiiä, onko 1990-luvulla julkaisukiellossa olleet analyysit jo jossain luettavissa?

Pitäis tarkastella näitä lämpö- ja kylmä-jaksoja sillä silmällä, mutta näkemäni grafiikat ovat eteläisemmiltä leveysasteilta, eivät kerro kaikkea.

On täysin mahdollista, että Pegreman, Huhdasjärven ja Ahvenisjärven viljely taantui esm. 4000 BC jälkeen, kun ilmasto heilahti kylmempään. Se tarkoittaa, että viljelijät joko palasivat luontoelinkeinoihin, tai vetäytyivät etelään?

Jos esm. Itä-Suomessa ja Äänisen-Karjalassa on ollut 10ky sekä viljelijöitä että metsästäjäkeräilijöitä, siis "lappi-lanta"-ero, se on voinut johtaa kahteen etniteettiin.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 07 Huhti 2018 20:48

rcislandlake kirjoitti:Anteeksi yksinkertaisuuteni mutta eikö yksinkertainenkin sisällä olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisistä kyvyistä ?
Simppeli on melko tuore vastine sille.


Olen hiukka yksinkertainen, ei jummarra tema asia.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja Fagus » 07 Huhti 2018 21:02

sumu kirjoitti:Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.

Joo, tässä on karttoja viljelyn kehittymistä siitepölyanalyysien perusteella julkaisusta Lahtinen et al., "The advance of cultivation at its northern European limit: Process or event?", The Holocene 27(3), 2017. (On muuten Itä-Suomessakin ennen ajanlaskun alkua.)
Kuva
Linkki: http://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/0959683616660164, https://creativecommons.org/licenses/by-nc/3.0/
Viimeksi muokannut Fagus päivämäärä 08 Huhti 2018 12:43, muokattu yhteensä 1 kerran
Fagus
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 614
Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 07 Huhti 2018 21:38

sumu kirjoitti:Olet varmaan oikeassa ajatuksessa että kaavio ilmaston vaihtelusta ja kulttuurien ilmaantumista ja katoamisesta on paikallaan. Sulfidimaat sijaitsevat entisen litorian meren alueella,kaskeaminen toi happamuuteen apua emäksisen tuhkan muodossa. Niin missähän kaskeaminen kehitty vai keksitiinkö sama idea itsenäisesti laajemmin.


Kasken varsinainen etu lienee ollut köyhien vähäravinteisten maiden viljely "polttolannoituksella":

    Puiden kaulaus, so. pystyyn kuivumaan. Tästä alkaa kaskeajan "maanomistus". #Puumerkki johonkin runkoon niin muut tietää, kenen kaski.
    Kun kaski on polttovalmis, poltetaan ja kylvetään. Maata ei raivata kivistä, kannoista tai jääneistä puun-rangoista. Maanpintaa voidaan rikkoa ajamalla #risukarhella.
    1-3 satoa tuottaa yksi kaskenpoltto.
    Kaski hylätään metsittymään, omistusoikeus maahan päättyy.

#Kaskiraunio on harhaanjohtava käsite, joka saattaa vielä kummitella oppikirjoissakin: Kaskenpolttaja ei kerännyt kiviä pois viljelykseltä, koska hän ei ollut sen seuraava kaskeaja.

Muistaakseni nauhakeraaminen kulttuuri Keski-Euroopassa kaskesi, joten idea lienee yhtä vanha kuin viljely metsävyöhykkeellä? Pysyvät pellot vaativat kasrjanlantaa, sillä ihmisiltä ei tule sitä tarpeeksi.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 07 Huhti 2018 21:50

Fagus kirjoitti:On muuten Itä-Suomessakin ennen ajanlaskun alkua.


Pegrema, Äänisjärvellä: 6600 calBC, 3800 calBC, radiohiiliajoituksia.
Huhdasjärvi, Kouvola: 5200-4200 calBC, merkkejä maanmuokkauksesta.
Huhdasjärvi, Kouvola: 5400-5050 calBC, hiiltä => kaskeamisen merkkejä.
Lehmilammi, Nurmes: 3000 calBC, viljan siitepölyä, ajoitus puu-aineksen vuosilustoista.
Ahvenainen (järvi), Hämeenkoski: 4000 calBC.
Puolanka, Kainuu: 2000 calBC.
Akali. Itä-Viro: 5600 calBC, viljan siitepölyä.
Mälarin ja Bergslagenin tutkimuskohteet, Ruotsi: 3800 calBC.

Siitepölyä ei ehkä löydy jos viljellään kukkakasveja: Viljatatar.

Kuva

Virossa on useita 4000-luvun BC kohteita.

Peltoviljely tarkoittaa kyläasutusta, ja elämäntavan radikaalia muuttumista. Pitäisin Fennoskandian oloissa normaalina, että osa jengistä jatkaa mehtästys-keräilyä, ja siis vuotuiskiertoa. Silloin etniteetti jakautuu elinkeinon mukaaan.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja Jaska » 08 Huhti 2018 01:02

Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.

Saisiko tämän vielä suomeksi? Simppeli kun on suomeksi normaalikielessä 'yksinkertainen', lainattu englannin sanasta simple 'yksinkertainen'.


Toivomuksesta:
    #Yksinkertainen = yksinkertainen ilman arvovarausta.
    #Simppeli sisältää olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisista kyvyistä.

Minun äidinkielessäni yksinkertainen sisältää myös vihjeen henkilön rajoitetuista kognitiivisista kyvyistä ja/tai mustavalkoisen suppeasta tavasta ottaa sisään informaatiota. Täysin sama merkitys on simppelillä, joten minun äidinkielessäni lainasana on turha.

Ero merkityksen hienovivahteiden välillä selviää yleensä lauseyhteydestä.

Florian Geyer kirjoitti:Kielellä on myös #semanttis-sosiaalinen taso, ja puhekielen käyttötilanteen sosiaalis-sensitiiviset ulottuvuudet tuovat tilanteeseen ilmiöitä, joita kielihistorian työkaluilla ei tavoita.

Juuri näin, ks. edellä.

Florian Geyer kirjoitti:Vähän niinqon foneetikko on kielihistorian amatööri. PDT_Armataz_01_01

Täsmälleen näin! PDT_Armataz_01_18
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10957
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

1

ViestiKirjoittaja Jaska » 08 Huhti 2018 02:09

Fagus kirjoitti:
sumu kirjoitti:Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.

Joo, tässä on karttoja viljelyn kehittymistä siitepölyanalyysien perusteella julkaisusta Lahtinen et al., "The advance of cultivation at its northern European limit: Process or event?", The Holocene 27(3), 2017. (On muuten Itä-Suomessakin ennen ajanlaskun alkua.)
Kuva

Kiitos, tämä on mielenkiintoinen.
Itse jutussa siis selvitetään alkukohta kunkin alueen jatkuvalle maanviljelylle, eli päättyneet kokeilut eivät ole päässeet kartoille.

Tietenkään aivan vuosikymmenen tarkkuuteen ei varmaankaan koskaan päästä, mutta jatkuva viljely varmaankin tarkoittaa samalla väestöllistä jatkuvuutta (joka ei sulje pois uusia geenivirtoja entisen sekaan, eikä myöskään kielen vaihtumista).

Joka tapauksessa jatkuva viljely alkoi pronssikauden alussa järvi-Suomen eteläosissa eikä rannikolla, leviten lännestä itää kohti. Ajanlaskun alun jälkeisillä ajoilla näyttäisi olevan korrelaatiota itämerensuomalaisiin:
- vuoteen 468 mennessä jatkuva viljely levisi Muinais-Karjalaan (vrt. pohjoiskantasuomen itäiset tytärkielet karjala ja vepsä)
- vuoteen 918 mennessä Etelä-Pohjanmaa sai jatkuvan viljelyn (vrt. alueen "arkeologinen länsisuomalaistuminen" 500-luvun polttokenttäkalmistoineen)

Näistä ajallisesti ensimmäiseen vaiheeseen osuu myös jatkuvan viljelyn leviäminen Keski-Suomeen. Myöhemmin alue savolaistui kielellisesti, mutta olisi jännää, jos joku löytäisi jotain alkuperäistä vanhakantaisuutta sikäläisistä murteista. Jos tätä korrelaatiota on uskominen, muinaishämeelle on voinut jo varhain syntyä pohjoismurre.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10957
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

ViestiKirjoittaja aikalainen » 08 Huhti 2018 10:17

Fagus kirjoitti:Joo, tässä on karttoja viljelyn kehittymistä siitepölyanalyysien perusteella julkaisusta Lahtinen et al., "The advance of cultivation at its northern European limit: Process or event?", The Holocene 27(3), 2017. (On muuten Itä-Suomessakin ennen ajanlaskun alkua.)Kuva

Maita on otettu viljelykäyttöön luonnollisesti silloiseen viljelytapaan parhaiten soveltuvista alueista alkaen. Kuvasarjasta käy hyvin ilmi, kuinka houkuttelevimmat paikat ovat Kokemäki-Päijänne-seudulla, ja siitä seuraavana on ollut Päijänne-Laatokka. Tietysti muutkin seikat ohjaavat, kuten alkuasukkaiden myötäsukaisuus tai vastarinta ja uuden siirtokunnan välimatka kotiseutuun.

Joskus foorumilla oli (ja on kai vieläkin) linkki tutkimukseen, jossa yhdistettiin esihistorialliset viljelyt maaperätyyppeihin ja niiden soveltuvuuteen silloiseen viljelyyn. Täsmäsivät hyvin. Eli sen mukaan uuteen maaperätyyppiin kehitetty viljely tuotti hyppyjä siihen viljelytapaan soveltuville alueille.

Yllättävän myöhäisiä löytöjä on Varsinais-Suomen viljelystä.

Kuvasarjassa on yksi kysymyksiä herättävä kohta. Suomussalmi-Kuusamon seudulla on ollut yhtäjaksoista viljelyä viimeistään 500-luvulta. Alueen luulisi olevan viljelyyn heikosti sopivaa. Siellä myös oli lapinkyliä, joille kirjoissa näkyviä maatiloja perustettiin vasta 1700-luvulla ja oletuksen mukaan suomenkielisten muuttajien toimesta. Olivatko nämä lapinkyläläiset sittenkin viljelijöitä tai puoliviljelijöitä, ja jos olivat, miksi siellä oli vapaata maata vielä tulokkaillekin, vai tuliko kirjoihin siihen mennessä jo 1000 vuotta viljeltyjä maatiloja ja tulokasvirta oli näennäistä, mikä taas jättää nopean kielenvaihdon selittämättä, vai jokin muu selitys.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Seuraava

Paluu Geologia ja paleoekologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa