Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 16 Heinä 2019 17:51



Vastaa viestiin  [ 78 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava
 Viljelykasvien leviäminen Suomeen 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8268
Vastaa lainaamalla
Viesti 1
Fagus kirjoitti:
sumu kirjoitti:
Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.

Joo, tässä on karttoja viljelyn kehittymistä siitepölyanalyysien perusteella julkaisusta Lahtinen et al., "The advance of cultivation at its northern European limit: Process or event?", The Holocene 27(3), 2017. (On muuten Itä-Suomessakin ennen ajanlaskun alkua.)
Kuva

Kiitos, tämä on mielenkiintoinen.
Itse jutussa siis selvitetään alkukohta kunkin alueen jatkuvalle maanviljelylle, eli päättyneet kokeilut eivät ole päässeet kartoille.

Tietenkään aivan vuosikymmenen tarkkuuteen ei varmaankaan koskaan päästä, mutta jatkuva viljely varmaankin tarkoittaa samalla väestöllistä jatkuvuutta (joka ei sulje pois uusia geenivirtoja entisen sekaan, eikä myöskään kielen vaihtumista).

Joka tapauksessa jatkuva viljely alkoi pronssikauden alussa järvi-Suomen eteläosissa eikä rannikolla, leviten lännestä itää kohti. Ajanlaskun alun jälkeisillä ajoilla näyttäisi olevan korrelaatiota itämerensuomalaisiin:
- vuoteen 468 mennessä jatkuva viljely levisi Muinais-Karjalaan (vrt. pohjoiskantasuomen itäiset tytärkielet karjala ja vepsä)
- vuoteen 918 mennessä Etelä-Pohjanmaa sai jatkuvan viljelyn (vrt. alueen "arkeologinen länsisuomalaistuminen" 500-luvun polttokenttäkalmistoineen)

Näistä ajallisesti ensimmäiseen vaiheeseen osuu myös jatkuvan viljelyn leviäminen Keski-Suomeen. Myöhemmin alue savolaistui kielellisesti, mutta olisi jännää, jos joku löytäisi jotain alkuperäistä vanhakantaisuutta sikäläisistä murteista. Jos tätä korrelaatiota on uskominen, muinaishämeelle on voinut jo varhain syntyä pohjoismurre.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


08 Huhti 2018 02:09
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1834
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Fagus kirjoitti:
Joo, tässä on karttoja viljelyn kehittymistä siitepölyanalyysien perusteella julkaisusta Lahtinen et al., "The advance of cultivation at its northern European limit: Process or event?", The Holocene 27(3), 2017. (On muuten Itä-Suomessakin ennen ajanlaskun alkua.)Kuva

Maita on otettu viljelykäyttöön luonnollisesti silloiseen viljelytapaan parhaiten soveltuvista alueista alkaen. Kuvasarjasta käy hyvin ilmi, kuinka houkuttelevimmat paikat ovat Kokemäki-Päijänne-seudulla, ja siitä seuraavana on ollut Päijänne-Laatokka. Tietysti muutkin seikat ohjaavat, kuten alkuasukkaiden myötäsukaisuus tai vastarinta ja uuden siirtokunnan välimatka kotiseutuun.

Joskus foorumilla oli (ja on kai vieläkin) linkki tutkimukseen, jossa yhdistettiin esihistorialliset viljelyt maaperätyyppeihin ja niiden soveltuvuuteen silloiseen viljelyyn. Täsmäsivät hyvin. Eli sen mukaan uuteen maaperätyyppiin kehitetty viljely tuotti hyppyjä siihen viljelytapaan soveltuville alueille.

Yllättävän myöhäisiä löytöjä on Varsinais-Suomen viljelystä.

Kuvasarjassa on yksi kysymyksiä herättävä kohta. Suomussalmi-Kuusamon seudulla on ollut yhtäjaksoista viljelyä viimeistään 500-luvulta. Alueen luulisi olevan viljelyyn heikosti sopivaa. Siellä myös oli lapinkyliä, joille kirjoissa näkyviä maatiloja perustettiin vasta 1700-luvulla ja oletuksen mukaan suomenkielisten muuttajien toimesta. Olivatko nämä lapinkyläläiset sittenkin viljelijöitä tai puoliviljelijöitä, ja jos olivat, miksi siellä oli vapaata maata vielä tulokkaillekin, vai tuliko kirjoihin siihen mennessä jo 1000 vuotta viljeltyjä maatiloja ja tulokasvirta oli näennäistä, mikä taas jättää nopean kielenvaihdon selittämättä, vai jokin muu selitys.


08 Huhti 2018 10:17
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1834
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
sumu kirjoitti:
Niin missähän kaskeaminen kehitty vai keksitiinkö sama idea itsenäisesti laajemmin.
Kun puhutaan kaskeamisesta, niin siinä on oikeastaan kaksi eri menetelmää. Varsinainen kaskeaminen on tuhansien vuosien takainen keksintö. Kaskeamista harjoittivat jopa pohjoisamerikan intiaanit. Suomessa kaskeamisella tarkoitetaan 1400-luvulla oletettavasti kehitettyä huhtakaskeamista. Sen keksimispaikaksi oletetaan yleensä eteläistä Saimaata, mutta voi olla muuallakin.


08 Huhti 2018 10:26
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1834
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Jaska kirjoitti:
Näistä ajallisesti ensimmäiseen vaiheeseen osuu myös jatkuvan viljelyn leviäminen Keski-Suomeen. Myöhemmin alue savolaistui kielellisesti, mutta olisi jännää, jos joku löytäisi jotain alkuperäistä vanhakantaisuutta sikäläisistä murteista. Jos tätä korrelaatiota on uskominen, muinaishämeelle on voinut jo varhain syntyä pohjoismurre.

Itsekin joskus heitin tänne vastaavan spekulaation. Päijänteen seutu on ollut maataipaleiden erottama Hämeen järvialueesta, joten siellä on voinut kehittyä oma murre, aikaahan rautakauden asutusvaiheesta savolaisväritykseen oli 1000 vuotta ja kuvasarjan mukaan siellä on oltu jonkin kielisinä maajusseina jopa kolmisen tuhatta vuotta.


08 Huhti 2018 10:37
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
aikalainen kirjoitti:
sumu kirjoitti:
Niin missähän kaskeaminen kehitty vai keksitiinkö sama idea itsenäisesti laajemmin.
Kun puhutaan kaskeamisesta, niin siinä on oikeastaan kaksi eri menetelmää. Varsinainen kaskeaminen on tuhansien vuosien takainen keksintö. Kaskeamista harjoittivat jopa pohjoisamerikan intiaanit. Suomessa kaskeamisella tarkoitetaan 1400-luvulla oletettavasti kehitettyä huhtakaskeamista. Sen keksimispaikaksi oletetaan yleensä eteläistä Saimaata, mutta voi olla muuallakin.


Luin jostain, että huhtakaskeaminen tunnettiin Moskovan pohjoispuolisissa hagumetsissä. Teskti kertoi Iivana Julman uudelleenasutusprojektista, joka suurinpiirtein vastasi Kustaa Vaasan Suomi-projektia. Molemmat herrat tunnettiin paitsi astusprojekteistaan myös häikäilemättömyydestään ja raakuudestaan. Aatelisten päitä tippui molemmissa valtakunnissa.


Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 08 Huhti 2018 11:08, muokattu yhteensä 2 kertaa



08 Huhti 2018 10:57
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8268
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
aikalainen kirjoitti:
Kuvasarjassa on yksi kysymyksiä herättävä kohta. Suomussalmi-Kuusamon seudulla on ollut yhtäjaksoista viljelyä viimeistään 500-luvulta. Alueen luulisi olevan viljelyyn heikosti sopivaa. Siellä myös oli lapinkyliä, joille kirjoissa näkyviä maatiloja perustettiin vasta 1700-luvulla ja oletuksen mukaan suomenkielisten muuttajien toimesta. Olivatko nämä lapinkyläläiset sittenkin viljelijöitä tai puoliviljelijöitä, ja jos olivat, miksi siellä oli vapaata maata vielä tulokkaillekin, vai tuliko kirjoihin siihen mennessä jo 1000 vuotta viljeltyjä maatiloja ja tulokasvirta oli näennäistä, mikä taas jättää nopean kielenvaihdon selittämättä, vai jokin muu selitys.

Hyviä kysymyksiä. Tuo Suomen pohjoisin viljelykohta on nimeltään "Kangerjoki" (1673 vuotta), vieressä "Rukatunturi" (1214 vuotta). (Lähde: Hicks 1976) PDT_Armataz_01_07 Tuskin sentään on ihan tunturissa viljelty...
http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10. ... 3616660164

Kangerjoki sijaitsee kolmen järven keskellä, mikä kaiketi vähentää hallanvaaraa: Kangerjärvi, Jauranen ja Kuontijärvi. Ainakin kaksi viimeistä lienevät nimiltään saamelaisperäisiä. Tämä viljelyalue sijaitsee Yli- ja Ala-Kitkan kaakkoispuolella, kun taas Kitkan siidan vanha talvikylä sijaitsi toisella puolella järviä.

Selasin Reijo Solantien väitöskirjan karttoja, mutten nähnyt sillä tarkkuudella mitään selittävää eroa viljelyvyöhykkeissä tai maalajeissa.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


08 Huhti 2018 11:25
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1834
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Kuvasarjassa on yksi kysymyksiä herättävä kohta. Suomussalmi-Kuusamon seudulla on ollut yhtäjaksoista viljelyä viimeistään 500-luvulta. Alueen luulisi olevan viljelyyn heikosti sopivaa. Siellä myös oli lapinkyliä, joille kirjoissa näkyviä maatiloja perustettiin vasta 1700-luvulla ja oletuksen mukaan suomenkielisten muuttajien toimesta. Olivatko nämä lapinkyläläiset sittenkin viljelijöitä tai puoliviljelijöitä, ja jos olivat, miksi siellä oli vapaata maata vielä tulokkaillekin, vai tuliko kirjoihin siihen mennessä jo 1000 vuotta viljeltyjä maatiloja ja tulokasvirta oli näennäistä, mikä taas jättää nopean kielenvaihdon selittämättä, vai jokin muu selitys.
Hyviä kysymyksiä. Tuo Suomen pohjoisin viljelykohta on nimeltään "Kangerjoki" (1673 vuotta), vieressä "Rukatunturi" (1214 vuotta). (Lähde: Hicks 1976) PDT_Armataz_01_07 Tuskin sentään on ihan tunturissa viljelty...
http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10. ... 3616660164

Kangerjoki sijaitsee kolmen järven keskellä, mikä kaiketi vähentää hallanvaaraa: Kangerjärvi, Jauranen ja Kuontijärvi. Ainakin kaksi viimeistä lienevät nimiltään saamelaisperäisiä. Tämä viljelyalue sijaitsee Yli- ja Ala-Kitkan kaakkoispuolella, kun taas Kitkan siidan vanha talvikylä sijaitsi toisella puolella järviä.

Selasin Reijo Solantien väitöskirjan karttoja, mutten nähnyt sillä tarkkuudella mitään selittävää eroa viljelyvyöhykkeissä tai maalajeissa.

Kangerjoki menee suon halki, joten näytteet ovat varmaan kulkeutuneet jostain hieman kauempaa. Nykyisin seudun laaja-alaisin maatalousmaa keskittyy pari kilsaa pohjoisemmaksi Kuontivaaraan, ehkä maatalous oli jo silloin siellä. Kenties paikalla oli pää- tai sivutoimista viljelyä osana laajan lapinkylän tai käytännössä lapinpitäjän asutusta. Ruotsin verottaja olisi voinut lukea sen samaan pakettiin koko lapinpitäjän könttäverotuksessa.

Florian Geyer kirjoitti:
Lapinkyliin kuuluvat olivat eri verotusjärjestelmän piirissä, kuin omaa taloaan asuvat viljelijät. Lapinkylän vero maksettiin lk:n yhteiskassasta, jota verovouti kävi kerran vuodessa keventämässä. Jos/kun henkilö t. perhekunta asettui maata viljelemään, he siirtyvät kruunun silmissä lantalaisten so. henkilöverotettavien kastiin.

"Puoliviljelijää" ei Svean valtakunnan väestökirjanpito tuntenit, oli joko #lantalainen tai #verolappalainen, so. lapinkylän jäsen.

Puoliviljelijällä tarkoitin sivutoimista viljelijää. Pääelinkeino saattoi silti olla pyynti. En näe estettä sille, että lapinpitäjän väkeen kuulunut saamenkielinen puoli- tai täysviljelijä olisi ollut osana pitäjän yhteisveroa.

Florian Geyer kirjoitti:
Tunnetaan kyllä tilanteita, jossa talo on merkitty veroluetteloon uudistilana esm. 50 vuotta sen jälkeen, kun kirjallinen lähde mainitsee talon jonkun säätyläisen yöpymispaikkana, ja vauraana talona. Verottajaa siis jymäytettiin toisinaan.

En usko, että jymäytettiin. Veropetos oli vakava rikos jo silloin. Eikä erämaihin voinut maatilaa sitä asuttavana suurperheenä piilottaa. Niin paljon on tarvetta yhteyksille muuhun yhteisöön, että ei pysyisi salassa.


08 Huhti 2018 18:32
Profiili
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 01 Helmi 2018 16:25
Viestit: 19
Vastaa lainaamalla
Viesti 1
Kuusamo on iso paikka, sinne mahtuu myös ns. Kuusamon lehtokeskus joka erottuu seudusta paremman maaperänsä ja lehtomaisen kasvillisuutensa puolesta.


12 Huhti 2018 20:52
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8268
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Perkons kirjoitti:
Kuusamo on iso paikka, sinne mahtuu myös ns. Kuusamon lehtokeskus joka erottuu seudusta paremman maaperänsä ja lehtomaisen kasvillisuutensa puolesta.

BINGO!!! Kiitos paljon, tuo selittää kaikki pohjoisimmat ja itäisimmät viljelykohteet: Pohjois-Kuusamon lehtokeskus, Kainuun lehtokeskus, Pohjois-Savon lehtokeskus ja Keski-Karjalan lehtokeskus.

Kuva
http://www.elisanet.fi/alkupera/Maanvil ... alueet.png


"Lehtokasvit ovat kivennäismaiden putkilokasvilajistostamme
vaateliaimpia ja siten usein harvinaisia. Ne vaativat kasvupaikaltaan
runsaasti ravinteita ja ovat sopeutuneet kasvamaan Suomen
kuudesta kasvupaikkatyypistä ravinteikkaimmalla. Maaperätekijöiden
lisäksi alueen pienilmastolla on suuri vaikutus lehtolajien
esiintymiseen."

"Lehdot ovat keskittyneet Suomessa hemiboreaaliselle vyöhykkeelle
ja lehtokeskuksiin. Lehtokeskusten kasvillisuus ja kasvilajisto
erottuvat ympäröivistä alueista. Maaperä on ympäröiviä
alueita ravinteikkaampaa ja vähemmän hapanta (pH 6–7) usein
kalkkikiven, diabaasien, dolomiittien tai muiden emäksisten kivilajien
ansiosta. Orgaaninen aines hajoaa runsaan maaperäeliöstön
toimesta mullaksi eikä kangasmaille tyypillistä, vain osittain hajonnutta
kangashumuskerrosta pääse syntymään. Pohjoisten lehtokeskusten
alueella kosteusolot muuttavat kasvillisuuden usein lettokasvillisuudeksi,
minkä takia pohjoisimpia lehtokeskuksia kutsutaan
letto- ja lehtokeskuksiksi."
https://www.metsamaailma.fi/fi/ForestIn ... svihko.pdf

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


13 Huhti 2018 06:41
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 552
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Lehdot eivät taida selittää Kuusamon viljelyyn siirtymistä sillä lehtojen onneksi ne ovat säilyneet tähänpäivään luonnontilaisena. Viljely ja tilat sijaitsevat vaarojen laeilla jotka ovat maaperältään moreenia. Taitaa olla alueen aapa ja rinnesuot jotka vetivät karja hoitajia alueelle. Ja ennen kaikkea jotkin muut vetovoima tekijät kuin viljely olosuhteet olivat taustalla ehkä peurat ja turkitset, myöhemmin terva.
Näitä kruunun torppia on muutettuna muutamia museoiksi kannattaa tutustua. Pienenä huomiona käynnistä jäi mieleen talvisen kutu mateen pyynnin merkitys ruoka taloudessa ei pidä aliarvioida pienten purojen merkitystä. Jokaisella talolla oli oma nautinta puronsa. Elämisen ehdot täyttyivät hyvinkin pienistä puroista, jos kutu made piti talvisydämen hengissä niin tähän aikaan hanki kanto suksimiehen ja mehtoilla oli kiima ja peurat jutasi kesälaitumille PDT_Armataz_01_01


13 Huhti 2018 10:43
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8268
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
sumu kirjoitti:
Lehdot eivät taida selittää Kuusamon viljelyyn siirtymistä sillä lehtojen onneksi ne ovat säilyneet tähänpäivään luonnontilaisena.

Lehtokeskukset ovat niin suuria alueita, ettei siinä muutama pelto tunnu missään. Kuten kartoista näkyy, niiden alueelle nuo viljelylöydöt juurikin osuvat.

Maaperän ominaisuuksien ja emäksisyyden ansiosta kasvillisuus on tietynlaista, eli on helppo bongata "etelästä tutut" indikaattorikasvit, joiden perusteella tietää viljelyn todennäköisesti siellä onnistuvan.


sumu kirjoitti:
Viljely ja tilat sijaitsevat vaarojen laeilla jotka ovat maaperältään moreenia. Taitaa olla alueen aapa ja rinnesuot jotka vetivät karja hoitajia alueelle. Ja ennen kaikkea jotkin muut vetovoima tekijät kuin viljely olosuhteet olivat taustalla ehkä peurat ja turkitset, myöhemmin terva.

Varmasti näinkin. Tämä ei vain enää liity noihin jatkuvan viljelyn jälkiin.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


13 Huhti 2018 11:04
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2527
Paikkakunta: Lappi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Perkons kirjoitti:
Kuusamo on iso paikka, sinne mahtuu myös ns. Kuusamon lehtokeskus joka erottuu seudusta paremman maaperänsä ja lehtomaisen kasvillisuutensa puolesta.


Joo, mutta tuo puheena ollut paikka on ylängöllä. Katso kartasta. Se olisikin eri juttu jos paikka olisi jossain matalammassa ja rehevämmässä paikassa. Se on Käpykangasta ja osin kyllä kuusikkoa.


13 Huhti 2018 11:58
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8268
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
jussipussi kirjoitti:
Perkons kirjoitti:
Kuusamo on iso paikka, sinne mahtuu myös ns. Kuusamon lehtokeskus joka erottuu seudusta paremman maaperänsä ja lehtomaisen kasvillisuutensa puolesta.


Joo, mutta tuo puheena ollut paikka on ylängöllä. Katso kartasta. Se olisikin eri juttu jos paikka olisi jossain matalammassa ja rehevämmässä paikassa. Se on Käpykangasta ja osin kyllä kuusikkoa.

Löytöpaikka "Rukatunturi" varmaankin oli ylängöllä, mutta vanhempi löytöpaikka "Kangerjoki" ei ollut.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


13 Huhti 2018 12:08
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2527
Paikkakunta: Lappi
Vastaa lainaamalla
Viesti 1
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Perkons kirjoitti:
Kuusamo on iso paikka, sinne mahtuu myös ns. Kuusamon lehtokeskus joka erottuu seudusta paremman maaperänsä ja lehtomaisen kasvillisuutensa puolesta.


Joo, mutta tuo puheena ollut paikka on ylängöllä. Katso kartasta. Se olisikin eri juttu jos paikka olisi jossain matalammassa ja rehevämmässä paikassa. Se on Käpykangasta ja osin kyllä kuusikkoa.

Löytöpaikka "Rukatunturi" varmaankin oli ylängöllä, mutta vanhempi löytöpaikka "Kangerjoki" ei ollut.


On ylängöllä. Kangerjoki virtaa Kangerjärvestä 284 m Jauraseen. Korkeusero järvillä 20 senttiä, joki 2 km pitkä. Tämä lienee se sama paikka kuin Rukatunturi. Väliä näillä kymmenkunta kilometriä.


13 Huhti 2018 20:01
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8268
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Joo, mutta tuo puheena ollut paikka on ylängöllä. Katso kartasta. Se olisikin eri juttu jos paikka olisi jossain matalammassa ja rehevämmässä paikassa. Se on Käpykangasta ja osin kyllä kuusikkoa.

Löytöpaikka "Rukatunturi" varmaankin oli ylängöllä, mutta vanhempi löytöpaikka "Kangerjoki" ei ollut.


On ylängöllä. Kangerjoki virtaa Kangerjärvestä 284 m Jauraseen. Korkeusero järvillä 20 senttiä, joki 2 km pitkä. Tämä lienee se sama paikka kuin Rukatunturi. Väliä näillä kymmenkunta kilometriä.

Ilmeisesti tarkoitamme ylängölläkin ihan eri asioita. Kangerjoki on alhaalla järvien välissä, Rukatunturi on ylhäällä tunturissa. Näistä kohteista Kangerjoella viljeltiin "jatkuvasti" satoja vuosia aiemmin kuin Rukatunturilla. Katso linkitetty tutkimus.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


13 Huhti 2018 21:42
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2527
Paikkakunta: Lappi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Löytöpaikka "Rukatunturi" varmaankin oli ylängöllä, mutta vanhempi löytöpaikka "Kangerjoki" ei ollut.

On ylängöllä. Kangerjoki virtaa Kangerjärvestä 284 m Jauraseen. Korkeusero järvillä 20 senttiä, joki 2 km pitkä. Tämä lienee se sama paikka kuin Rukatunturi. Väliä näillä kymmenkunta kilometriä.

Ilmeisesti tarkoitamme ylängölläkin ihan eri asioita. Kangerjoki on alhaalla järvien välissä, Rukatunturi on ylhäällä tunturissa. Näistä kohteista Kangerjoella viljeltiin "jatkuvasti" satoja vuosia aiemmin kuin Rukatunturilla. Katso linkitetty tutkimus.


Joo, ehkä niin puhumme eri asioista. Silti uskon että ko kohteet ovat samasta lähteestä. Vaikka Kangerjoki onkin matalampaa seutua kuin Rukatunturi, on se silti korkealla. Etsippä Etelä-Suomesta yhtä korkea vaara.

Näin ollen Kuusamon lehdot eivät selitä tätä tapausta.

Joka tapauksessa Suomen mittapuulla noin 300 metriä on ylänköä ja myös Etelä-Suomessa erittäin epäedullista viljelyyn, puhumattakaan Kuusamosta

Rukatunturilla ei voi viljellä mitään merkittävästi. Tuskin koskaan on voinutkaan.


14 Huhti 2018 12:08
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2527
Paikkakunta: Lappi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen
By the way (opiksi ja ojennukseksi Florianille PDT_Armataz_01_01) Tietääkö kukaan onko tuo Kuusamon lehtoalue mahdollisesti se mihin savolaiset tulivat kaskeamaan?


14 Huhti 2018 12:28
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1834
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
jussipussi kirjoitti:
Näin ollen Kuusamon lehdot eivät selitä tätä tapausta.

Joka tapauksessa Suomen mittapuulla noin 300 metriä on ylänköä ja myös Etelä-Suomessa erittäin epäedullista viljelyyn, puhumattakaan Kuusamosta

Niinpä. Kuusamon letto- ja lehtokeskus on vain osaselitys, joka toimii paikallisesti, kertoo miksi viljeltiin siellä eikä 50 kilometrin päässä. Mutta se ei selitä, miksi ylipäätään viljeteltiin esim. Suomussalmen itäpuolella nyk. Venäjän alueella (kuvassa vuodet 19-468), vaikka ei vielä viljelty Etelä-Pohjanmaalla eikä Keski-Saimaalla eikä kaikissa eteläisemmissä lehtokeskuksissakaan. Jokin tässä ei täsmää, ja siksi se on niin kiinnostavaa.

Voisiko olla niin helppo selitys, että kaikkia eteläisempiä kohteita ei vaan ole vielä löydetty?

(Kuva


14 Huhti 2018 13:04
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8268
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
jussipussi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Löytöpaikka "Rukatunturi" varmaankin oli ylängöllä, mutta vanhempi löytöpaikka "Kangerjoki" ei ollut.

On ylängöllä. Kangerjoki virtaa Kangerjärvestä 284 m Jauraseen. Korkeusero järvillä 20 senttiä, joki 2 km pitkä. Tämä lienee se sama paikka kuin Rukatunturi. Väliä näillä kymmenkunta kilometriä.

Ilmeisesti tarkoitamme ylängölläkin ihan eri asioita. Kangerjoki on alhaalla järvien välissä, Rukatunturi on ylhäällä tunturissa. Näistä kohteista Kangerjoella viljeltiin "jatkuvasti" satoja vuosia aiemmin kuin Rukatunturilla. Katso linkitetty tutkimus.


Joo, ehkä niin puhumme eri asioista. Silti uskon että ko kohteet ovat samasta lähteestä. Vaikka Kangerjoki onkin matalampaa seutua kuin Rukatunturi, on se silti korkealla. Etsippä Etelä-Suomesta yhtä korkea vaara.

Näin ollen Kuusamon lehdot eivät selitä tätä tapausta.

Sattumoisin selittää hyvin, koska se Kuusamon lehtokeskus nimenomaan kattaa tuon "ylänköalueen". Avaapa silmät ja katso karttoja: koko Koillismaa on sinun kielelläsi "ylänköä" eli korkealla merenpinnasta. Silti siellä on lehtokeskus.


jussipussi kirjoitti:
Rukatunturilla ei voi viljellä mitään merkittävästi. Tuskin koskaan on voinutkaan.

Joo, olisi jännä tietää, millaista löytökohdetta tuo "Rukatunturi" oikeasti tarkoittaa... Lähteitä seuraamalla se varmaan selviäisi (Hicks 1976?).

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


14 Huhti 2018 13:41
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8268
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
aikalainen kirjoitti:
Kuusamon letto- ja lehtokeskus on vain osaselitys, joka toimii paikallisesti, kertoo miksi viljeltiin siellä eikä 50 kilometrin päässä. Mutta se ei selitä, miksi ylipäätään viljeteltiin esim. Suomussalmen itäpuolella nyk. Venäjän alueella (kuvassa vuodet 19-468), vaikka ei vielä viljelty Etelä-Pohjanmaalla eikä Keski-Saimaalla eikä kaikissa eteläisemmissä lehtokeskuksissakaan. Jokin tässä ei täsmää, ja siksi se on niin kiinnostavaa.

Voisiko olla niin helppo selitys, että kaikkia eteläisempiä kohteita ei vaan ole vielä löydetty?

Se voisi olla yksi mahdollisuus. Toinen mahdollisuus on, että vanhimmilla viljelyalueilla viljelymaa on koko ajan ollut sama, eli pitäisi kaivaa nykyisten peltomaiden alta, että löytyisi muinaisia viljelyn merkkejä. Muistaakseni Vanajan-Hämeessä on muinaispeltoja löydettykin juuri nykyisten alta tms.

Kaskiviljelyä taas harjoitettiin metsissä, ja viljelyn jälkeen maat jätettiin taas metsittymään. Siksi viljelyn jälkiä löytyy mistä tahansa - kaskeajat ovat viljelleet alueellisesti valtavan paljon laajemmalla alueella kuin peltoviljelijät, jotka ovat kesannoineet ja lannoittaneet samoja muutamia vainioitaan vuosisadasta toiseen. On siis paljon todennäköisempää osua missä tahansa kaskiviljelyn jäänteisiin, ja sattumoisin juuri idässä ja pohjoisessa oli kaskiviljelyä.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


14 Huhti 2018 13:44
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 78 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy