Switch to full style
Geologia tutkii maanmuotojen, paleoekologia taas kasvillisuuden ja eläimistön muuttumista aikojen kuluessa.

Lähetä vastaus

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

08 Huhti 2018 10:26

sumu kirjoitti:Niin missähän kaskeaminen kehitty vai keksitiinkö sama idea itsenäisesti laajemmin.
Kun puhutaan kaskeamisesta, niin siinä on oikeastaan kaksi eri menetelmää. Varsinainen kaskeaminen on tuhansien vuosien takainen keksintö. Kaskeamista harjoittivat jopa pohjoisamerikan intiaanit. Suomessa kaskeamisella tarkoitetaan 1400-luvulla oletettavasti kehitettyä huhtakaskeamista. Sen keksimispaikaksi oletetaan yleensä eteläistä Saimaata, mutta voi olla muuallakin.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

08 Huhti 2018 10:37

Jaska kirjoitti:Näistä ajallisesti ensimmäiseen vaiheeseen osuu myös jatkuvan viljelyn leviäminen Keski-Suomeen. Myöhemmin alue savolaistui kielellisesti, mutta olisi jännää, jos joku löytäisi jotain alkuperäistä vanhakantaisuutta sikäläisistä murteista. Jos tätä korrelaatiota on uskominen, muinaishämeelle on voinut jo varhain syntyä pohjoismurre.

Itsekin joskus heitin tänne vastaavan spekulaation. Päijänteen seutu on ollut maataipaleiden erottama Hämeen järvialueesta, joten siellä on voinut kehittyä oma murre, aikaahan rautakauden asutusvaiheesta savolaisväritykseen oli 1000 vuotta ja kuvasarjan mukaan siellä on oltu jonkin kielisinä maajusseina jopa kolmisen tuhatta vuotta.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

08 Huhti 2018 10:57

aikalainen kirjoitti:
sumu kirjoitti:Niin missähän kaskeaminen kehitty vai keksitiinkö sama idea itsenäisesti laajemmin.
Kun puhutaan kaskeamisesta, niin siinä on oikeastaan kaksi eri menetelmää. Varsinainen kaskeaminen on tuhansien vuosien takainen keksintö. Kaskeamista harjoittivat jopa pohjoisamerikan intiaanit. Suomessa kaskeamisella tarkoitetaan 1400-luvulla oletettavasti kehitettyä huhtakaskeamista. Sen keksimispaikaksi oletetaan yleensä eteläistä Saimaata, mutta voi olla muuallakin.


Luin jostain, että huhtakaskeaminen tunnettiin Moskovan pohjoispuolisissa hagumetsissä. Teskti kertoi Iivana Julman uudelleenasutusprojektista, joka suurinpiirtein vastasi Kustaa Vaasan Suomi-projektia. Molemmat herrat tunnettiin paitsi astusprojekteistaan myös häikäilemättömyydestään ja raakuudestaan. Aatelisten päitä tippui molemmissa valtakunnissa.
Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 08 Huhti 2018 11:08, muokattu yhteensä 2 kertaa

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

08 Huhti 2018 11:25

aikalainen kirjoitti:Kuvasarjassa on yksi kysymyksiä herättävä kohta. Suomussalmi-Kuusamon seudulla on ollut yhtäjaksoista viljelyä viimeistään 500-luvulta. Alueen luulisi olevan viljelyyn heikosti sopivaa. Siellä myös oli lapinkyliä, joille kirjoissa näkyviä maatiloja perustettiin vasta 1700-luvulla ja oletuksen mukaan suomenkielisten muuttajien toimesta. Olivatko nämä lapinkyläläiset sittenkin viljelijöitä tai puoliviljelijöitä, ja jos olivat, miksi siellä oli vapaata maata vielä tulokkaillekin, vai tuliko kirjoihin siihen mennessä jo 1000 vuotta viljeltyjä maatiloja ja tulokasvirta oli näennäistä, mikä taas jättää nopean kielenvaihdon selittämättä, vai jokin muu selitys.

Hyviä kysymyksiä. Tuo Suomen pohjoisin viljelykohta on nimeltään "Kangerjoki" (1673 vuotta), vieressä "Rukatunturi" (1214 vuotta). (Lähde: Hicks 1976) PDT_Armataz_01_07 Tuskin sentään on ihan tunturissa viljelty...
http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10. ... 3616660164

Kangerjoki sijaitsee kolmen järven keskellä, mikä kaiketi vähentää hallanvaaraa: Kangerjärvi, Jauranen ja Kuontijärvi. Ainakin kaksi viimeistä lienevät nimiltään saamelaisperäisiä. Tämä viljelyalue sijaitsee Yli- ja Ala-Kitkan kaakkoispuolella, kun taas Kitkan siidan vanha talvikylä sijaitsi toisella puolella järviä.

Selasin Reijo Solantien väitöskirjan karttoja, mutten nähnyt sillä tarkkuudella mitään selittävää eroa viljelyvyöhykkeissä tai maalajeissa.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

08 Huhti 2018 18:32

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Kuvasarjassa on yksi kysymyksiä herättävä kohta. Suomussalmi-Kuusamon seudulla on ollut yhtäjaksoista viljelyä viimeistään 500-luvulta. Alueen luulisi olevan viljelyyn heikosti sopivaa. Siellä myös oli lapinkyliä, joille kirjoissa näkyviä maatiloja perustettiin vasta 1700-luvulla ja oletuksen mukaan suomenkielisten muuttajien toimesta. Olivatko nämä lapinkyläläiset sittenkin viljelijöitä tai puoliviljelijöitä, ja jos olivat, miksi siellä oli vapaata maata vielä tulokkaillekin, vai tuliko kirjoihin siihen mennessä jo 1000 vuotta viljeltyjä maatiloja ja tulokasvirta oli näennäistä, mikä taas jättää nopean kielenvaihdon selittämättä, vai jokin muu selitys.
Hyviä kysymyksiä. Tuo Suomen pohjoisin viljelykohta on nimeltään "Kangerjoki" (1673 vuotta), vieressä "Rukatunturi" (1214 vuotta). (Lähde: Hicks 1976) PDT_Armataz_01_07 Tuskin sentään on ihan tunturissa viljelty...
http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10. ... 3616660164

Kangerjoki sijaitsee kolmen järven keskellä, mikä kaiketi vähentää hallanvaaraa: Kangerjärvi, Jauranen ja Kuontijärvi. Ainakin kaksi viimeistä lienevät nimiltään saamelaisperäisiä. Tämä viljelyalue sijaitsee Yli- ja Ala-Kitkan kaakkoispuolella, kun taas Kitkan siidan vanha talvikylä sijaitsi toisella puolella järviä.

Selasin Reijo Solantien väitöskirjan karttoja, mutten nähnyt sillä tarkkuudella mitään selittävää eroa viljelyvyöhykkeissä tai maalajeissa.

Kangerjoki menee suon halki, joten näytteet ovat varmaan kulkeutuneet jostain hieman kauempaa. Nykyisin seudun laaja-alaisin maatalousmaa keskittyy pari kilsaa pohjoisemmaksi Kuontivaaraan, ehkä maatalous oli jo silloin siellä. Kenties paikalla oli pää- tai sivutoimista viljelyä osana laajan lapinkylän tai käytännössä lapinpitäjän asutusta. Ruotsin verottaja olisi voinut lukea sen samaan pakettiin koko lapinpitäjän könttäverotuksessa.

Florian Geyer kirjoitti:Lapinkyliin kuuluvat olivat eri verotusjärjestelmän piirissä, kuin omaa taloaan asuvat viljelijät. Lapinkylän vero maksettiin lk:n yhteiskassasta, jota verovouti kävi kerran vuodessa keventämässä. Jos/kun henkilö t. perhekunta asettui maata viljelemään, he siirtyvät kruunun silmissä lantalaisten so. henkilöverotettavien kastiin.

"Puoliviljelijää" ei Svean valtakunnan väestökirjanpito tuntenit, oli joko #lantalainen tai #verolappalainen, so. lapinkylän jäsen.

Puoliviljelijällä tarkoitin sivutoimista viljelijää. Pääelinkeino saattoi silti olla pyynti. En näe estettä sille, että lapinpitäjän väkeen kuulunut saamenkielinen puoli- tai täysviljelijä olisi ollut osana pitäjän yhteisveroa.

Florian Geyer kirjoitti:Tunnetaan kyllä tilanteita, jossa talo on merkitty veroluetteloon uudistilana esm. 50 vuotta sen jälkeen, kun kirjallinen lähde mainitsee talon jonkun säätyläisen yöpymispaikkana, ja vauraana talona. Verottajaa siis jymäytettiin toisinaan.

En usko, että jymäytettiin. Veropetos oli vakava rikos jo silloin. Eikä erämaihin voinut maatilaa sitä asuttavana suurperheenä piilottaa. Niin paljon on tarvetta yhteyksille muuhun yhteisöön, että ei pysyisi salassa.

1

12 Huhti 2018 20:52

Kuusamo on iso paikka, sinne mahtuu myös ns. Kuusamon lehtokeskus joka erottuu seudusta paremman maaperänsä ja lehtomaisen kasvillisuutensa puolesta.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 06:41

Perkons kirjoitti:Kuusamo on iso paikka, sinne mahtuu myös ns. Kuusamon lehtokeskus joka erottuu seudusta paremman maaperänsä ja lehtomaisen kasvillisuutensa puolesta.

BINGO!!! Kiitos paljon, tuo selittää kaikki pohjoisimmat ja itäisimmät viljelykohteet: Pohjois-Kuusamon lehtokeskus, Kainuun lehtokeskus, Pohjois-Savon lehtokeskus ja Keski-Karjalan lehtokeskus.

Kuva
http://www.elisanet.fi/alkupera/Maanvil ... alueet.png


"Lehtokasvit ovat kivennäismaiden putkilokasvilajistostamme
vaateliaimpia ja siten usein harvinaisia. Ne vaativat kasvupaikaltaan
runsaasti ravinteita ja ovat sopeutuneet kasvamaan Suomen
kuudesta kasvupaikkatyypistä ravinteikkaimmalla. Maaperätekijöiden
lisäksi alueen pienilmastolla on suuri vaikutus lehtolajien
esiintymiseen."

"Lehdot ovat keskittyneet Suomessa hemiboreaaliselle vyöhykkeelle
ja lehtokeskuksiin. Lehtokeskusten kasvillisuus ja kasvilajisto
erottuvat ympäröivistä alueista. Maaperä on ympäröiviä
alueita ravinteikkaampaa ja vähemmän hapanta (pH 6–7) usein
kalkkikiven, diabaasien, dolomiittien tai muiden emäksisten kivilajien
ansiosta. Orgaaninen aines hajoaa runsaan maaperäeliöstön
toimesta mullaksi eikä kangasmaille tyypillistä, vain osittain hajonnutta
kangashumuskerrosta pääse syntymään. Pohjoisten lehtokeskusten
alueella kosteusolot muuttavat kasvillisuuden usein lettokasvillisuudeksi,
minkä takia pohjoisimpia lehtokeskuksia kutsutaan
letto- ja lehtokeskuksiksi."
https://www.metsamaailma.fi/fi/ForestIn ... svihko.pdf

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 11:04

sumu kirjoitti:Lehdot eivät taida selittää Kuusamon viljelyyn siirtymistä sillä lehtojen onneksi ne ovat säilyneet tähänpäivään luonnontilaisena.

Lehtokeskukset ovat niin suuria alueita, ettei siinä muutama pelto tunnu missään. Kuten kartoista näkyy, niiden alueelle nuo viljelylöydöt juurikin osuvat.

Maaperän ominaisuuksien ja emäksisyyden ansiosta kasvillisuus on tietynlaista, eli on helppo bongata "etelästä tutut" indikaattorikasvit, joiden perusteella tietää viljelyn todennäköisesti siellä onnistuvan.


sumu kirjoitti:Viljely ja tilat sijaitsevat vaarojen laeilla jotka ovat maaperältään moreenia. Taitaa olla alueen aapa ja rinnesuot jotka vetivät karja hoitajia alueelle. Ja ennen kaikkea jotkin muut vetovoima tekijät kuin viljely olosuhteet olivat taustalla ehkä peurat ja turkitset, myöhemmin terva.

Varmasti näinkin. Tämä ei vain enää liity noihin jatkuvan viljelyn jälkiin.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 11:58

Perkons kirjoitti:Kuusamo on iso paikka, sinne mahtuu myös ns. Kuusamon lehtokeskus joka erottuu seudusta paremman maaperänsä ja lehtomaisen kasvillisuutensa puolesta.


Joo, mutta tuo puheena ollut paikka on ylängöllä. Katso kartasta. Se olisikin eri juttu jos paikka olisi jossain matalammassa ja rehevämmässä paikassa. Se on Käpykangasta ja osin kyllä kuusikkoa.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 12:08

jussipussi kirjoitti:
Perkons kirjoitti:Kuusamo on iso paikka, sinne mahtuu myös ns. Kuusamon lehtokeskus joka erottuu seudusta paremman maaperänsä ja lehtomaisen kasvillisuutensa puolesta.


Joo, mutta tuo puheena ollut paikka on ylängöllä. Katso kartasta. Se olisikin eri juttu jos paikka olisi jossain matalammassa ja rehevämmässä paikassa. Se on Käpykangasta ja osin kyllä kuusikkoa.

Löytöpaikka "Rukatunturi" varmaankin oli ylängöllä, mutta vanhempi löytöpaikka "Kangerjoki" ei ollut.

1

13 Huhti 2018 20:01

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Perkons kirjoitti:Kuusamo on iso paikka, sinne mahtuu myös ns. Kuusamon lehtokeskus joka erottuu seudusta paremman maaperänsä ja lehtomaisen kasvillisuutensa puolesta.


Joo, mutta tuo puheena ollut paikka on ylängöllä. Katso kartasta. Se olisikin eri juttu jos paikka olisi jossain matalammassa ja rehevämmässä paikassa. Se on Käpykangasta ja osin kyllä kuusikkoa.

Löytöpaikka "Rukatunturi" varmaankin oli ylängöllä, mutta vanhempi löytöpaikka "Kangerjoki" ei ollut.


On ylängöllä. Kangerjoki virtaa Kangerjärvestä 284 m Jauraseen. Korkeusero järvillä 20 senttiä, joki 2 km pitkä. Tämä lienee se sama paikka kuin Rukatunturi. Väliä näillä kymmenkunta kilometriä.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

13 Huhti 2018 21:42

jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Joo, mutta tuo puheena ollut paikka on ylängöllä. Katso kartasta. Se olisikin eri juttu jos paikka olisi jossain matalammassa ja rehevämmässä paikassa. Se on Käpykangasta ja osin kyllä kuusikkoa.

Löytöpaikka "Rukatunturi" varmaankin oli ylängöllä, mutta vanhempi löytöpaikka "Kangerjoki" ei ollut.


On ylängöllä. Kangerjoki virtaa Kangerjärvestä 284 m Jauraseen. Korkeusero järvillä 20 senttiä, joki 2 km pitkä. Tämä lienee se sama paikka kuin Rukatunturi. Väliä näillä kymmenkunta kilometriä.

Ilmeisesti tarkoitamme ylängölläkin ihan eri asioita. Kangerjoki on alhaalla järvien välissä, Rukatunturi on ylhäällä tunturissa. Näistä kohteista Kangerjoella viljeltiin "jatkuvasti" satoja vuosia aiemmin kuin Rukatunturilla. Katso linkitetty tutkimus.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 12:08

jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Löytöpaikka "Rukatunturi" varmaankin oli ylängöllä, mutta vanhempi löytöpaikka "Kangerjoki" ei ollut.

On ylängöllä. Kangerjoki virtaa Kangerjärvestä 284 m Jauraseen. Korkeusero järvillä 20 senttiä, joki 2 km pitkä. Tämä lienee se sama paikka kuin Rukatunturi. Väliä näillä kymmenkunta kilometriä.

Ilmeisesti tarkoitamme ylängölläkin ihan eri asioita. Kangerjoki on alhaalla järvien välissä, Rukatunturi on ylhäällä tunturissa. Näistä kohteista Kangerjoella viljeltiin "jatkuvasti" satoja vuosia aiemmin kuin Rukatunturilla. Katso linkitetty tutkimus.


Joo, ehkä niin puhumme eri asioista. Silti uskon että ko kohteet ovat samasta lähteestä. Vaikka Kangerjoki onkin matalampaa seutua kuin Rukatunturi, on se silti korkealla. Etsippä Etelä-Suomesta yhtä korkea vaara.

Näin ollen Kuusamon lehdot eivät selitä tätä tapausta.

Joka tapauksessa Suomen mittapuulla noin 300 metriä on ylänköä ja myös Etelä-Suomessa erittäin epäedullista viljelyyn, puhumattakaan Kuusamosta

Rukatunturilla ei voi viljellä mitään merkittävästi. Tuskin koskaan on voinutkaan.

Re: Viljelykasvien leviäminen Suomeen

14 Huhti 2018 12:28

By the way (opiksi ja ojennukseksi Florianille PDT_Armataz_01_01) Tietääkö kukaan onko tuo Kuusamon lehtoalue mahdollisesti se mihin savolaiset tulivat kaskeamaan?

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 13:04

jussipussi kirjoitti:Näin ollen Kuusamon lehdot eivät selitä tätä tapausta.

Joka tapauksessa Suomen mittapuulla noin 300 metriä on ylänköä ja myös Etelä-Suomessa erittäin epäedullista viljelyyn, puhumattakaan Kuusamosta

Niinpä. Kuusamon letto- ja lehtokeskus on vain osaselitys, joka toimii paikallisesti, kertoo miksi viljeltiin siellä eikä 50 kilometrin päässä. Mutta se ei selitä, miksi ylipäätään viljeteltiin esim. Suomussalmen itäpuolella nyk. Venäjän alueella (kuvassa vuodet 19-468), vaikka ei vielä viljelty Etelä-Pohjanmaalla eikä Keski-Saimaalla eikä kaikissa eteläisemmissä lehtokeskuksissakaan. Jokin tässä ei täsmää, ja siksi se on niin kiinnostavaa.

Voisiko olla niin helppo selitys, että kaikkia eteläisempiä kohteita ei vaan ole vielä löydetty?

(Kuva

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 13:41

jussipussi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Löytöpaikka "Rukatunturi" varmaankin oli ylängöllä, mutta vanhempi löytöpaikka "Kangerjoki" ei ollut.

On ylängöllä. Kangerjoki virtaa Kangerjärvestä 284 m Jauraseen. Korkeusero järvillä 20 senttiä, joki 2 km pitkä. Tämä lienee se sama paikka kuin Rukatunturi. Väliä näillä kymmenkunta kilometriä.

Ilmeisesti tarkoitamme ylängölläkin ihan eri asioita. Kangerjoki on alhaalla järvien välissä, Rukatunturi on ylhäällä tunturissa. Näistä kohteista Kangerjoella viljeltiin "jatkuvasti" satoja vuosia aiemmin kuin Rukatunturilla. Katso linkitetty tutkimus.


Joo, ehkä niin puhumme eri asioista. Silti uskon että ko kohteet ovat samasta lähteestä. Vaikka Kangerjoki onkin matalampaa seutua kuin Rukatunturi, on se silti korkealla. Etsippä Etelä-Suomesta yhtä korkea vaara.

Näin ollen Kuusamon lehdot eivät selitä tätä tapausta.

Sattumoisin selittää hyvin, koska se Kuusamon lehtokeskus nimenomaan kattaa tuon "ylänköalueen". Avaapa silmät ja katso karttoja: koko Koillismaa on sinun kielelläsi "ylänköä" eli korkealla merenpinnasta. Silti siellä on lehtokeskus.


jussipussi kirjoitti:Rukatunturilla ei voi viljellä mitään merkittävästi. Tuskin koskaan on voinutkaan.

Joo, olisi jännä tietää, millaista löytökohdetta tuo "Rukatunturi" oikeasti tarkoittaa... Lähteitä seuraamalla se varmaan selviäisi (Hicks 1976?).

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 13:44

aikalainen kirjoitti:Kuusamon letto- ja lehtokeskus on vain osaselitys, joka toimii paikallisesti, kertoo miksi viljeltiin siellä eikä 50 kilometrin päässä. Mutta se ei selitä, miksi ylipäätään viljeteltiin esim. Suomussalmen itäpuolella nyk. Venäjän alueella (kuvassa vuodet 19-468), vaikka ei vielä viljelty Etelä-Pohjanmaalla eikä Keski-Saimaalla eikä kaikissa eteläisemmissä lehtokeskuksissakaan. Jokin tässä ei täsmää, ja siksi se on niin kiinnostavaa.

Voisiko olla niin helppo selitys, että kaikkia eteläisempiä kohteita ei vaan ole vielä löydetty?

Se voisi olla yksi mahdollisuus. Toinen mahdollisuus on, että vanhimmilla viljelyalueilla viljelymaa on koko ajan ollut sama, eli pitäisi kaivaa nykyisten peltomaiden alta, että löytyisi muinaisia viljelyn merkkejä. Muistaakseni Vanajan-Hämeessä on muinaispeltoja löydettykin juuri nykyisten alta tms.

Kaskiviljelyä taas harjoitettiin metsissä, ja viljelyn jälkeen maat jätettiin taas metsittymään. Siksi viljelyn jälkiä löytyy mistä tahansa - kaskeajat ovat viljelleet alueellisesti valtavan paljon laajemmalla alueella kuin peltoviljelijät, jotka ovat kesannoineet ja lannoittaneet samoja muutamia vainioitaan vuosisadasta toiseen. On siis paljon todennäköisempää osua missä tahansa kaskiviljelyn jäänteisiin, ja sattumoisin juuri idässä ja pohjoisessa oli kaskiviljelyä.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 14:11

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Kuusamon letto- ja lehtokeskus on vain osaselitys, joka toimii paikallisesti, kertoo miksi viljeltiin siellä eikä 50 kilometrin päässä. Mutta se ei selitä, miksi ylipäätään viljeteltiin esim. Suomussalmen itäpuolella nyk. Venäjän alueella (kuvassa vuodet 19-468), vaikka ei vielä viljelty Etelä-Pohjanmaalla eikä Keski-Saimaalla eikä kaikissa eteläisemmissä lehtokeskuksissakaan. Jokin tässä ei täsmää, ja siksi se on niin kiinnostavaa.

Voisiko olla niin helppo selitys, että kaikkia eteläisempiä kohteita ei vaan ole vielä löydetty?

Se voisi olla yksi mahdollisuus. Toinen mahdollisuus on, että vanhimmilla viljelyalueilla viljelymaa on koko ajan ollut sama, eli pitäisi kaivaa nykyisten peltomaiden alta, että löytyisi muinaisia viljelyn merkkejä. Muistaakseni Vanajan-Hämeessä on muinaispeltoja löydettykin juuri nykyisten alta tms.

Kaskiviljelyä taas harjoitettiin metsissä, ja viljelyn jälkeen maat jätettiin taas metsittymään. Siksi viljelyn jälkiä löytyy mistä tahansa - kaskeajat ovat viljelleet alueellisesti valtavan paljon laajemmalla alueella kuin peltoviljelijät, jotka ovat kesannoineet ja lannoittaneet samoja muutamia vainioitaan vuosisadasta toiseen. On siis paljon todennäköisempää osua missä tahansa kaskiviljelyn jäänteisiin, ja sattumoisin juuri idässä ja pohjoisessa oli kaskiviljelyä.

Tutkimus perustui siitepölyanalyysiin. Siinä ei ole mitään, mitä pitäisi kaivaa nykyisten peltomaiden alta. Eikä se ota kantaa, onko harjoitettu peltioviljelyä vai kaskiviljelyä vai huhtakaskiviljelyä. Ihan vaan viljakasvien siitepölyjä on etsitty. Näytteetkin on voitu kairata eri paikasta, kuin missä on viljelty, koska tuuli kuljettaa siitepölyä.

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 14:57

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Kuusamon letto- ja lehtokeskus on vain osaselitys, joka toimii paikallisesti, kertoo miksi viljeltiin siellä eikä 50 kilometrin päässä. Mutta se ei selitä, miksi ylipäätään viljeteltiin esim. Suomussalmen itäpuolella nyk. Venäjän alueella (kuvassa vuodet 19-468), vaikka ei vielä viljelty Etelä-Pohjanmaalla eikä Keski-Saimaalla eikä kaikissa eteläisemmissä lehtokeskuksissakaan. Jokin tässä ei täsmää, ja siksi se on niin kiinnostavaa.

Voisiko olla niin helppo selitys, että kaikkia eteläisempiä kohteita ei vaan ole vielä löydetty?

Se voisi olla yksi mahdollisuus. Toinen mahdollisuus on, että vanhimmilla viljelyalueilla viljelymaa on koko ajan ollut sama, eli pitäisi kaivaa nykyisten peltomaiden alta, että löytyisi muinaisia viljelyn merkkejä. Muistaakseni Vanajan-Hämeessä on muinaispeltoja löydettykin juuri nykyisten alta tms.

Kaskiviljelyä taas harjoitettiin metsissä, ja viljelyn jälkeen maat jätettiin taas metsittymään. Siksi viljelyn jälkiä löytyy mistä tahansa - kaskeajat ovat viljelleet alueellisesti valtavan paljon laajemmalla alueella kuin peltoviljelijät, jotka ovat kesannoineet ja lannoittaneet samoja muutamia vainioitaan vuosisadasta toiseen. On siis paljon todennäköisempää osua missä tahansa kaskiviljelyn jäänteisiin, ja sattumoisin juuri idässä ja pohjoisessa oli kaskiviljelyä.

Tutkimus perustui siitepölyanalyysiin. Siinä ei ole mitään, mitä pitäisi kaivaa nykyisten peltomaiden alta. Eikä se ota kantaa, onko harjoitettu peltioviljelyä vai kaskiviljelyä vai huhtakaskiviljelyä. Ihan vaan viljakasvien siitepölyjä on etsitty. Näytteetkin on voitu kairata eri paikasta, kuin missä on viljelty, koska tuuli kuljettaa siitepölyä.

Siitepölynäytteet porataan maakerrosnäytteinä. Peltoviljelyalueilla on sama suppea viljelymaa ollut käytössä pitkiä aikoja. Jos näytettä ei oteta nykyisestä pellosta, voi olla ettei metsästä otetusta löydetä viljan siitepölyä edes peltoviljelyalueella - koska metsissä ei viljelty. Kaskiviljelyalueella taas on paljon suurempi todennäköisyys löytää mistä tahansa alueelta (jopa metsästä) edes jostain kerrostumasta viljan siitepölyjä.

Ymmärrätkö?

Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)

14 Huhti 2018 16:36

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Se voisi olla yksi mahdollisuus. Toinen mahdollisuus on, että vanhimmilla viljelyalueilla viljelymaa on koko ajan ollut sama, eli pitäisi kaivaa nykyisten peltomaiden alta, että löytyisi muinaisia viljelyn merkkejä. Muistaakseni Vanajan-Hämeessä on muinaispeltoja löydettykin juuri nykyisten alta tms.

Kaskiviljelyä taas harjoitettiin metsissä, ja viljelyn jälkeen maat jätettiin taas metsittymään. Siksi viljelyn jälkiä löytyy mistä tahansa - kaskeajat ovat viljelleet alueellisesti valtavan paljon laajemmalla alueella kuin peltoviljelijät, jotka ovat kesannoineet ja lannoittaneet samoja muutamia vainioitaan vuosisadasta toiseen. On siis paljon todennäköisempää osua missä tahansa kaskiviljelyn jäänteisiin, ja sattumoisin juuri idässä ja pohjoisessa oli kaskiviljelyä.

Tutkimus perustui siitepölyanalyysiin. Siinä ei ole mitään, mitä pitäisi kaivaa nykyisten peltomaiden alta. Eikä se ota kantaa, onko harjoitettu peltioviljelyä vai kaskiviljelyä vai huhtakaskiviljelyä. Ihan vaan viljakasvien siitepölyjä on etsitty. Näytteetkin on voitu kairata eri paikasta, kuin missä on viljelty, koska tuuli kuljettaa siitepölyä.

Siitepölynäytteet porataan maakerrosnäytteinä. Peltoviljelyalueilla on sama suppea viljelymaa ollut käytössä pitkiä aikoja. Jos näytettä ei oteta nykyisestä pellosta, voi olla ettei metsästä otetusta löydetä viljan siitepölyä edes peltoviljelyalueella - koska metsissä ei viljelty. Kaskiviljelyalueella taas on paljon suurempi todennäköisyys löytää mistä tahansa alueelta (jopa metsästä) edes jostain kerrostumasta viljan siitepölyjä.

Ymmärrätkö?[/quote]

Peltokerrokset voivat sijainnista riippuen olla niin happirikkaita, ettei näytteitä löydy, jolloin ainakin tuuli-pölytteisten viljelykasvien pölyä on etsittävä jopa satojen metrien päästä epäillystä viljelykohteesta vallitsevien tuulien alapuolelta suota, tai lampien pohjista, jonne siitepöly on kerrostunut, koska niissä on aikajänteestä/syvyydestä riippuen jopa lähes hapettomia kerroksia, joka takaa pölyn säilyvyyden. Muistelen jostain lukeneeni, että 1 km olisi kriittinen matka. Samasta kairausnäytteestä voi löytyä kaupantekijäisiksi ajoitukseen kelpaavia jäänteitä, joka on erittäin oleellinen pointti. Hyönteisten pölläytyksiä olisi ehkä etsittävä lähempää peltoa, vaikka yksi paikallinen mehiläishoitaja sanoi, että nekin voiva lentää helposti kilometrin kahden pölläytysmatkoja.
Lähetä vastaus