Re: Suomalaisia muinaisgenomeja (Levänluhta)
Lähetetty: 14 Huhti 2018 17:26
wejoja kirjoitti:Peltokerrokset voivat sijainnista riippuen olla niin happirikkaita, ettei näytteitä löydy, jolloin ainakin tuuli-pölytteisten viljelykasvien pölyä on etsittävä jopa satojen metrien päästä epäillystä viljelykohteesta vallitsevien tuulien alapuolelta suota, tai lampien pohjista, jonne siitepöly on kerrostunut, koska niissä on aikajänteestä/syvyydestä riippuen jopa lähes hapettomia kerroksia, joka takaa pölyn säilyvyyden. Muistelen jostain lukeneeni, että 1 km olisi kriittinen matka. Samasta kairausnäytteestä voi löytyä kaupantekijäisiksi ajoitukseen kelpaavia jäänteitä, joka on erittäin oleellinen pointti. Hyönteisten pölläytyksiä olisi ehkä etsittävä lähempää peltoa, vaikka yksi paikallinen mehiläishoitaja sanoi, että nekin voiva lentää helposti kilometrin kahden pölläytysmatkoja.
Tosiaan, järvisedimenteistä kai niitä usein otetaan. Ai se johtuu hapen tuhovaikutuksesta.
Vuosituhannen vaihteessa vielä keskusteltiin siitä, miten viljojen siitepölyjä ei ole aina helppo erottaa eräiden villien heinäkasvien tms. siitepölyistä. Ovatkohan analyysit tarkentuneet, kun en ole nähnyt tästä enää keskusteltavan?
Makrofossiilien, esim. jyvien löytäminen olisi siksi aina kiva varmistus siitä, mitä on viljelty vai onko.