Sivu 1/1

Meteorologia: Uusimaa, Suomen ilmastollinen peräpää

ViestiLähetetty: 07 Maalis 2011 12:40
Kirjoittaja Jaska
Erittäin avartavaa luettavaa oli taannoin ilmastohistoriallinen katsaus, ylimeteorologi Reijo Solantien kirja Mikä on Uusimaa? Uudenmaan asutushistoriaa (Uudenmaan Maakuntaliitto ry, 1992).

Vielä tuhat vuotta sitten peltoviljelyasutus viihtyi Lounais-Suomessa, Hämeessä ja Karjalassa ilmastollisesti suotuisilla alueilla. Uudenmaan epäsuotuisuus ei johdu siitä, että siellä olisi hallaa sen useammin kuin muuallakaan Etelä-Suomessa, vaan siitä, että syystalvi on pitkä ja lumiolosuhteiltaan äärimmäisen vaihteleva: Uudellamaalla sataa talvisin paljon, ja jos tulee paljon lunta ennen routaa, lumihome vie rukiin oraat.

Solantie havainnollistaa karttakaavioiden avulla, että "ilmastolliseen Uuteenmaahan" kuuluvat myös Varsinais-Suomen itäisimpien pitäjien itäosat. Varsinais-Suomen puolella kahden perättäisen katovuoden jakso koettiin keskimäärin kerran vuosisadassa, Uudellamaalla pahimmillaan jopa kuudesti vuosisadassa (ilmastollisesti peljättävimpien kohtien osuessa Luoteis-Espooseen ja Hyvinkäälle). Tällainen seutu ei houkutellut uudisasukkaita - sietorajana pidetään kolmea peräkkäisten katovuosien jaksoa vuosisadassa eli yhtä sukupolvessa.

Vasta suunnilleen 1200-luvulle tultaessa (varsinais)suomalaisia ja ruotsalaisia saapui viljelemään läntisen Uudenmaan ilmastollisesti edullisimpia alueita, eli rannikkokaistaletta ja Lohjan-Vihdin "keidasta". Tämäkin mahdollistui vasta erikoistuneen elinkeinollisen yhdistelmätalouden avulla: peltoviljelyn ohessa viljeltiin kaskia ja laidunnettiin karjaa. Itä-Uudellemaalle hämäläisiä ja ruotsalaisia asettui pysyvästi vasta tätäkin myöhemmin. Lappalaisia Uudellamaalla on asustellut vielä myöhään, etenkin viljelyn kannalta epäsuotuisilla alueilla, ja paikannimistön (mm. Nuuksio) perusteella nämä olivat saamelaisia.