sumu kirjoitti:Mielen kiintoista,kuvittelisin että rajamerkin olisi oltava helposti tunnistettavissa mereltä käsin sillä meri on ollut aina valta väylä
Jaska kirjoitti:Onpa erikoista, jos noihin korkeuksiin ei ole ennen kiinnitetty huomiota.
Sigfrid kirjoitti:Jaska kirjoitti:Onpa erikoista, jos noihin korkeuksiin ei ole ennen kiinnitetty huomiota.
Tovottavasti toteamuksesi on vain retorinen, etkä odota minun tekevän lisäselvityksiä
muokkaus
Kuva alueen rantalinjasta vuonna 1332 näyttää tältä:
http://i1116.photobucket.com/albums/k57 ... hikivi.gif
Sigfrid kirjoitti:sumu kirjoitti:Mielen kiintoista,kuvittelisin että rajamerkin olisi oltava helposti tunnistettavissa mereltä käsin sillä meri on ollut aina valta väylä
Hanhikiven korkeus on noin 6 metriä ja se lepää noin 1 metrin korkeudella merenpinnasta. Maankohoama on ollut 700 vuodessa noin 6 metriä. Kun ottaa huomioon vedenpinnan vaihtelut, jääolosuhteet tavella ja Hanhikiven etäisyyden rannasta 700 vuotta sitten, niin Hanhikivi rajamerkkinä on erittäin epätodennäköinen, vaikka se olisi kesällä havaittukin veneestä. Rannalta Hanhikivi oli noin 2km merelle.
aikalainen kirjoitti: Vaan oliko kivi iso. Aiemmassa viestissäsi sen päällä keikkui vene, mutta antamiesi lukujen perusteella kivi on ollut 1 m vedenpinnan yläpuolella. Aika vähän, mutta aallokossa se voisi pärskyä näkyvästi. Jäiden aikaanhan näkyvyydellä ei ollut väliä, kun ei veneilty. Uskottavuuden rajoilla.
Jäiden aikaanhan näkyvyydellä ei ollut väliä, kun ei veneilty. Uskottavuuden rajoilla.
jussipussi kirjoitti:Missä Hanhikivi mainitaan rajamerkkinä alunperin. Voisi ajatella, että jos se on näkynyt silloin, kun rajaa on määritetty, se voisi hyvinkin olla "viisarikivi" sopivan kaukana, kun ajatellaan merellä tapahtuvaa kalastusta. Ehkä silloinkin oli ajatus yhteisestä / "kansainvälisestä" merialueesta. Hanhikiven rannan puolella raja oli tarkka, meren puolella sai kalastaa missä vain ja kuka vain?
Pyhäjoen Hanhikiven ylitse löi vielä aallokko vuoden 1323 rauhanteon aikaan.[34] Julku on Vilkunan tutkimuksesta todennut, että ”. . . Hanhikiven on täytynyt nousta merestä 1300-luvun ensimmäisen neljänneksen lopulla.”. Pyhäjoen Hanhikiven maantieteellinen sijainti ei ollut merkittävä.
sumu kirjoitti:Aivan tyynellä kivi joka on metrin ylhäällä vedenpinnasta näkyy jonkin matkaa mutta aalokossa ei .Oletko vilkaissut hevoskarin korkeutta kyseisenä aikana,jostain syystä toisaalla käsitellyt kainu nimiset paikat sijaitsevat rahjansaariston reunoilla mihin hevoskarikin kuuluu ja ovat sangen matalia,myöhäisiä kareja,silti kainu nimenä ei kerro paikallisille mitään
Sigfrid kirjoitti:aikalainen kirjoitti: Vaan oliko kivi iso. Aiemmassa viestissäsi sen päällä keikkui vene, mutta antamiesi lukujen perusteella kivi on ollut 1 m vedenpinnan yläpuolella. Aika vähän, mutta aallokossa se voisi pärskyä näkyvästi. Jäiden aikaanhan näkyvyydellä ei ollut väliä, kun ei veneilty. Uskottavuuden rajoilla.
Kas kun meren pintataso voi vaihdella normaalisti yli metrin, pikkeuksellisesti vaihteluväli voi olla 3,5 metriä. Mökkirannassa maksimi on ollut 1,8 metriä ja minimi 1,5 metriä. Perämerellä vaihtelu on vähän suurempaa. Joten on ollut tuurissa kiven näkyminen, ainakin syksyllä jolloin maksimit yleensä esiintyvät. Tämä on ehkä yllättävä ja uskomaton tieto sisämaan asukkaalle.Jäiden aikaanhan näkyvyydellä ei ollut väliä, kun ei veneilty. Uskottavuuden rajoilla.
Ei näin. Talvella on liikuttu jääteillä paikasta toiseen matereelle, pyydetty sekä kalaa että hyljettä.
aikalainen kirjoitti:Nyt ymmärrän ajatuksesi. Kivi on siis ollut vaihteluvälissä 1m upoksissa tai 3 m pinnan yläpuolella. Eli keskimäärin ja enimmän aikaa noin metrin verran näkyvillä.
Ensimmäinen kirjallinen maininta Hanhikivestä on vuodelta 1490, eli 150 vuotta rauhansopimuksen jälkeen. Tällöin karjalaisten sanotaan pitäneen järkälettä rajanaan. Tällöin kivi on ollut jo runsaan metrin verran korkeammalla. Kysymys kuuluu, että olisiko kivi voinut kelvata rajamerkiksi - ei siis välttämättä edes parhaaksi mahdolliseksi navigoinnin maamerkiksi - jo 150 vuotta aiemmin.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... 1000007810
Sigfrid kirjoitti:Ensimmäinen kirjallinen maininta Hanhikivestä on vuodelta 1490, eli 150 vuotta rauhansopimuksen jälkeen. Tällöin karjalaisten sanotaan pitäneen järkälettä rajanaan. Tällöin kivi on ollut jo runsaan metrin verran korkeammalla. Kysymys kuuluu, että olisiko kivi voinut kelvata rajamerkiksi - ei siis välttämättä edes parhaaksi mahdolliseksi navigoinnin maamerkiksi - jo 150 vuotta aiemmin.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... 1000007810
Vain tarkennuksena: mainitsivatko karjalaiset kiven nimenomaan nimellä Hanhikivi. Kysyn, koska tämä rajantutkinta on läpeensä oletuksia ja paikkojen nimetkin muuttuvat tyyliin kivi se ja se on mainittu ja sen etäisyys siitä oletutuksesta on tasan 400 km, niin sen täytyy olla ollut Hanhikivi. Seuraavassa lauseessa se onkin jo varma asia ja sijoitettu alkuperäiseen tekstiin. Tutkinta on kuin putinstanista.
Paluu Geologia ja paleoekologia
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa