Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 21 Touko 2018 08:12



Vastaa viestiin  [ 567 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5 ... 29  Seuraava
 Pakkoruotsia vielä lastenlapsillekin 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 420
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Monikielistyvä kansa tarvitsee moninaisen kielipaletin ja erilaiset taustat täytyy ottaa huomioon.


Käytännössä tosin kehitys on ollut viime aikoina päinvastainen. Kiinnostus muita kieliä kohtaan on laimentunut, enkä ollenkaan epäile että mikäli pakkoruotsi muuttuu valinnaiseksi, suurin osa koululaisista ei ota sen tilalle mitään kieliä. Kuvitelma englannin yleiskelpoisuudesta sen kuin sitkistyy ja mikä pahinta, nimenomaan lasten vanhemmat tuntuvat olevan juuri sitä mieltä että kunhan englantia osaavat niin se riittää.

Radikaali esitys: vähennetään englannin opetusta! Miksi sitä pitäisi opettaa kouluissa niin paljon? Käytännössä tänä päivänä ihminen on vauvasta asti niin vahvassa englannin kielikylvyssä että kyllä hän sen oppii. Muutenkin kysymyksessä on ankea ja kirjoitusjärjestelmältään toivoton kieli joka hyvin joutaisi lakkauttaa. :twisted:


21 Loka 2012 22:11
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Kiinnostus muita kieliä kohtaan on laimentunut, enkä ollenkaan epäile että mikäli pakkoruotsi muuttuu valinnaiseksi, suurin osa koululaisista ei ota sen tilalle mitään kieliä.

Se riippuu siitä, minkä suhteen ruotsi olisi valinnainen. Jos valittavana on se, että mitä kieltä opiskellaan B-kielenä, niin silloinhan ruotsin voisi korvata vain jollain toisella kielellä. Jos taas päätetään, että B-kielen voi korvata myös kuvaamataidolla, niin silloin voi käydä, kuten pelkäsit.

TTJ kirjoitti:
Kuvitelma englannin yleiskelpoisuudesta sen kuin sitkistyy ja mikä pahinta, nimenomaan lasten vanhemmat tuntuvat olevan juuri sitä mieltä että kunhan englantia osaavat niin se riittää.

Ehkä se vastaa niiden vanhempien omakohtaisia kokemuksia.

TTJ kirjoitti:
Radikaali esitys: vähennetään englannin opetusta! Miksi sitä pitäisi opettaa kouluissa niin paljon? Käytännössä tänä päivänä ihminen on vauvasta asti niin vahvassa englannin kielikylvyssä että kyllä hän sen oppii. Muutenkin kysymyksessä on ankea ja kirjoitusjärjestelmältään toivoton kieli joka hyvin joutaisi lakkauttaa. :twisted:

Heh. :)


21 Loka 2012 22:42
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
mikäli pakkoruotsi muuttuu valinnaiseksi, suurin osa koululaisista ei ota sen tilalle mitään kieliä


Suurin osa ottaisi, mutta pitäisikö kaikkien ottaa?

Esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Ruotsissa lähes kolmannes oppilaista ei valitse peruskoulussa toista vierasta kieltä englannin rinnalle. Kuitenkin molemmissa maissa kansalaisten kielitaito näyttää olevan laajempi kuin Suomessa eikä Ruotsi näytä olevan mikään kehitysmaa akateemisissakaan opinnoissa.

Ruotsin peruskoulutilastot vuodelta 2009 kertovat, että toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Toisen kielen valitsijat jakautuvat seuraavasti
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1%
saksaa 18,4%
Muut lukivat lisää ruotsia tai englantia tai omaa kotikieltään.

Kyse on siitä, että tuo vajaa kolmannes peruskoulun oppilaista ei todellakaan hyödy toisen vieraan kielen opinnoista vaan tarvitsisivat meilläkin tukea suomen/englannin/kotikielen opinnoissa. Opetushallituksen tuorein äidinkielen osaamisen arviointi osoittaa, että peruskouluista valmistuu vuosittain noin 2 000 poikaa, jotka eivät pysty tuottamaan kirjallisesti juuri mitään. Vielä lukion päättävistä pojista osalla on todella heikot taidot äidinkielessä.

Tällä hetkellä suomalaisista lukiolaisista 60% opiskelee kolmea vierasta kieltä, kun taas eurooppalaiista lukiolaisista vain 9% - ja muualla olisi tarjolla vielä lähikieliä toisin kuin meillä.

Suomessa ongelma onkin esim. lukiota käyvien nuorten miesten pettymys koulunkäyntiin. Tähän olisi löydettävä muita vastauksia kuin pakkoruotsista kiinni pitäminen. Lukiolaisten liiton nykyinen puheenjohtaja toi taustaryhmänsä toiveet esille vaatimalla mahdollisuutta syventyä nykyistä harvempiin oppiaineisiin nykypäivän tietoteknisin työkaluin. Vaihtoehtona on sitten folktingetin vaatimus hallitusohjelmassa: kolme pakollista yo-kielikoetta kaikille.

Mikä nostaa ja laventaa suomalaista osaamista - pakkokielet vai opiskelijan oikeus rakentaa omille vahvuuksille?


23 Loka 2012 06:20
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 420
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Kyse on siitä, että tuo vajaa kolmannes peruskoulun oppilaista ei todellakaan hyödy toisen vieraan kielen opinnoista vaan tarvitsisivat meilläkin tukea suomen/englannin/kotikielen opinnoissa. Opetushallituksen tuorein äidinkielen osaamisen arviointi osoittaa, että peruskouluista valmistuu vuosittain noin 2 000 poikaa, jotka eivät pysty tuottamaan kirjallisesti juuri mitään. Vielä lukion päättävistä pojista osalla on todella heikot taidot äidinkielessä.


Mutta onko tämä järjestelmän heikkous? Luulisi että pelkkiä synnynnäisesti lukihäiriöisiä on jo vuosittain melkein tuon verran? Tunnen yhden aikuisen jonka kirjallinen ulosanti on sellaista peruskoulun 5-luokkalaisen tasoa. Insinööri, isossa firmassa töissä ja hyvin tahkoaa fyffeä taloon. Ei tunnu paljon haittaavaan.

Sees2011 kirjoitti:
Suomessa ongelma onkin esim. lukiota käyvien nuorten miesten pettymys koulunkäyntiin. Tähän olisi löydettävä muita vastauksia kuin pakkoruotsista kiinni pitäminen. Lukiolaisten liiton nykyinen puheenjohtaja toi taustaryhmänsä toiveet esille vaatimalla mahdollisuutta syventyä nykyistä harvempiin oppiaineisiin nykypäivän tietoteknisin työkaluin. Vaihtoehtona on sitten folktingetin vaatimus hallitusohjelmassa: kolme pakollista yo-kielikoetta kaikille.

Mikä nostaa ja laventaa suomalaista osaamista - pakkokielet vai opiskelijan oikeus rakentaa omille vahvuuksille?


Suhtaudun erittäin kyynisesti näihin suoraan sanottuna aika populistisiin "on annettava itse valita" puheisiin. Harva peruskoululainen oikeasti kykenee tällaisiin päätöksiin. Luulen että hyvin suuri osa esimerkiksi ei opiskelisi matematiikkaa juuri ollenkaan ellei se olisi pakollinen oppiaine. Mihin me vedämme sen rajan missä valinnanvaraisuus loppuu? Miksi se raja on parempi juuri siinä kohdassa?

Ihmettelen suuresti tuollaisia puheita lukiolaisten liiton taholta. Lukiohan nimenomaan on yleissivistävä oppilaitos, ei mikään ammattikoulu.


23 Loka 2012 11:51
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Kyse on siitä, että tuo vajaa kolmannes peruskoulun oppilaista ei todellakaan hyödy toisen vieraan kielen opinnoista vaan tarvitsisivat meilläkin tukea suomen/englannin/kotikielen opinnoissa. Opetushallituksen tuorein äidinkielen osaamisen arviointi osoittaa, että peruskouluista valmistuu vuosittain noin 2 000 poikaa, jotka eivät pysty tuottamaan kirjallisesti juuri mitään. Vielä lukion päättävistä pojista osalla on todella heikot taidot äidinkielessä.


Mutta onko tämä järjestelmän heikkous? Luulisi että pelkkiä synnynnäisesti lukihäiriöisiä on jo vuosittain melkein tuon verran? Tunnen yhden aikuisen jonka kirjallinen ulosanti on sellaista peruskoulun 5-luokkalaisen tasoa. Insinööri, isossa firmassa töissä ja hyvin tahkoaa fyffeä taloon. Ei tunnu paljon haittaavaan.


Fyffestä en tiedä, mutta tietysti näillä (yleensä) miehillä on lahjakkuutta, jota pitää saada kehittää ja käyttää - ilman pakkoruotsin iestä.

Toisaalta mahdollisuus vahvistaa äidinkielen osaamista, voisi palvella montaa sellaista, jolle ei ilmaannu jatkossa omaa sihteeriä. ;)

Lukivaikeus tai muu hahmotuksen ongelma ei saisi kohtuuttomasti haitata etenemistä niillä vahvoilla alueilla. Siksi peruskoulua ja lukiota ei pidä kehittää vain kielellisesti lahjakkaiden ehdoilla, mutta heillekin tietysti tarvitaan mahdollisuudet painottaa kieliä.


23 Loka 2012 13:18
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Suhtaudun erittäin kyynisesti näihin suoraan sanottuna aika populistisiin "on annettava itse valita" puheisiin. Harva peruskoululainen oikeasti kykenee tällaisiin päätöksiin. Luulen että hyvin suuri osa esimerkiksi ei opiskelisi matematiikkaa juuri ollenkaan ellei se olisi pakollinen oppiaine.


Miksi oppilaat ovat nykyisin "kypsiä" valitsemaan kaikki muut kieliaineet paitsi ruotsin?

Vapaa kielivalinta on aina lapsen/nuoren ja perheen valinta. Sitä se on kaikkialla maailmassa. Miksi perheet olisivat "kypsiä" tällaisten valintojen tekemiseen kaikkialla muualla paitsi Suomessa, missä kuitenkin vanhempien koulutustaso on todella hyvä?

Matematiikkaa ei voi verrata yksittäiseen kieleen. Matematiikka on yksi kokonaisuus aineryppäistä, joihin kuuluvat äidinkieli, vieraat kielet, taito- ja taideaineet, katsomusaineet, yhteiskunnalliset aineet, luonnontieteet jne. Matematiikkaa ei muuten kouluissa kyseenalaisteta, sillä oppilailla on käsitys siitä, miten useimmilla aloilla matematiikkaa tarvitaan ja mitä arjessa niin pankkiasiat, verot, kodin remontit kuin yleisten asioiden seuraaminen vaativat.

Jos ruotsin pakollisuutta voi perustella matematiikan pakollisuudella, niin silloin ei evlut-uskontoakaan olisi vointu korvata elämänkatsomustiedolla ihan vain siksi, että onhan meillä matematiikkaakin.


Viimeksi muokannut Sees2011 päivämäärä 23 Loka 2012 13:30, muokattu yhteensä 1 kerran



23 Loka 2012 13:28
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5037
Viesti 
TTJ kirjoitti:
...Suhtaudun erittäin kyynisesti näihin suoraan sanottuna aika populistisiin "on annettava itse valita" puheisiin. Harva peruskoululainen oikeasti kykenee tällaisiin päätöksiin. Luulen että hyvin suuri osa esimerkiksi ei opiskelisi matematiikkaa juuri ollenkaan ellei se olisi pakollinen oppiaine. Mihin me vedämme sen rajan missä valinnanvaraisuus loppuu? Miksi se raja on parempi juuri siinä kohdassa?

Suhtaudun taas itse hieman kyynisesti siihen, että joku yksilö ottaa oikeudekseen määritellä mitä muiden kuuluu tehdä. Valinnanvaraisuuden raja pitää tietysti vetää joko siihen mitä yksilö itse haluaa tai siihen mitä enemmistö päättää.

Jos tässä tapauksessa lopputulos on se että pakollinen ruotsinopetus poistuu joko kokonaan tai osittain, ruotsinkielisten asiointi viranomaisten kanssa tulee tietysti turvata. Käytännössä tähän lienee tarvetta jo nyt, sillä nykyinen lainsäädäntö ei ole pystynyt takaamaan ruotsin osaamista. Sees on oikeassa, hyvin monet eivät käytännössä halua oppimia kuin ehkä yhden vieraan kielen oman äidinkielen lisäksi, jos nyt edes sitäkään.


23 Loka 2012 13:30
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7224
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Suomessa ongelma onkin esim. lukiota käyvien nuorten miesten pettymys koulunkäyntiin. Tähän olisi löydettävä muita vastauksia kuin pakkoruotsista kiinni pitäminen. Lukiolaisten liiton nykyinen puheenjohtaja toi taustaryhmänsä toiveet esille vaatimalla mahdollisuutta syventyä nykyistä harvempiin oppiaineisiin nykypäivän tietoteknisin työkaluin. Vaihtoehtona on sitten folktingetin vaatimus hallitusohjelmassa: kolme pakollista yo-kielikoetta kaikille.

Mikä nostaa ja laventaa suomalaista osaamista - pakkokielet vai opiskelijan oikeus rakentaa omille vahvuuksille?


Suhtaudun erittäin kyynisesti näihin suoraan sanottuna aika populistisiin "on annettava itse valita" puheisiin. Harva peruskoululainen oikeasti kykenee tällaisiin päätöksiin. Luulen että hyvin suuri osa esimerkiksi ei opiskelisi matematiikkaa juuri ollenkaan ellei se olisi pakollinen oppiaine. Mihin me vedämme sen rajan missä valinnanvaraisuus loppuu? Miksi se raja on parempi juuri siinä kohdassa?

Ihmettelen suuresti tuollaisia puheita lukiolaisten liiton taholta. Lukiohan nimenomaan on yleissivistävä oppilaitos, ei mikään ammattikoulu.

Valinnanvaraisuus koskisi tietysti vain vieraan kielen valintaa. Vieraan kielen kohdalla valinnanvaraisuuden puutteelle ei ole esitetty mitään perusteita - se on pelkkä poliittinen sopimus, jolla sidotaan suomalaisten valtaosan resursseja heille turhan kielen opiskelemiseen. Monilla suomalaisilla olisi taatusti esittää perusteita miksi jokin muu vieras kieli olisi heille ruotsia tärkeämpi. Minulla aikanaan valintaperustelut olisivat olleet nämä:

A-kieli: englanti, koska se on kehittymässä globaaliksi yleiskieleksi (toki en tuolloin ollut kuullutkaan sanaa "globaali", mutta sisältö on sama)
B-kieli: saksa, koska minulla on saksankielisiä serkkuja

Käytännössä B-kieleksi oli pakko valita ruotsi, ja saksa jäi C-kieleksi. Kahdeksannelta luokalta alkaen tankkasin siis joka viikko kolmea vierasta kieltä; se oli erittäin työlästä ja väitän, että oppimistulokset ja arvosanat olisivat olleet parempia, jos olisin saanut keskittyä vain kahteen, vaikka satunkin käsittääkseni kuulumaan kielellisesti lahjakkaaseen vähemmistöön. Moni jättääkin tärkeäksi kokemansa vieraan kielen opettelematta, koska sen paikan vie pakkoruotsi, jota suurin osa suomalaisista ei milloinkaan tarvitse käytännössä.

Vielä yliopistotasolla muutamilla meni samanaikaisesti oppimiensa vieraiden kielten sanoja sekaisin (ruotsi - saksa; ruotsi - englanti; eräällä tapauksella unkarin opettelemisessa puski läpi ruotsin ääntämys), eli määrä heikensi oppimisen laatua.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


23 Loka 2012 17:07
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Heitänpä väliin kysymyksen, vaikuttasiko äänioikeuden ikärajan millään tavalla pakkoruotsin asemaan. En kuvittele ratkaisevaa vaikutusta, vaikka oletan kieliväsymyksen olevan tuoreessa muistissa 16 -vuotiaille, niin jokin vaikutus sillä saattaisi ollakin.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


23 Loka 2012 18:42
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Heitänpä väliin kysymyksen, vaikuttasiko äänioikeuden ikärajan millään tavalla pakkoruotsin asemaan. En kuvittele ratkaisevaa vaikutusta, vaikka oletan kieliväsymyksen olevan tuoreessa muistissa 16 -vuotiaille, niin jokin vaikutus sillä saattaisi ollakin.


Mehän jo saimme eduskunnan, jonka enemmistö oli vaalikoneiden vastausten perusteella vapaamman kielivalinnan kannalla - silti meillä on nyt täysin pakkoruotsiin sitoutunut hallitus ja pakkoruotsia ainutlaatuisella tavalla vahvistava hallitusohjelma (sen kielipoliittinen osio laadittiin folktingetin tilauksesta jo vuotta ennen vaaleja), kohta on tulossa tältä pohjalta meitä kaikkia sitova "kahden elävän kansalliskielen kielistrategia".

Siis ongelma on se, ettei äänestäjien ja valittujen mielipiteillä ole mitään vaikutusta pakkoruotsiin, joka on puoluejohtojen ja virkamiesten rautaisella otteella valettu betoniin.


23 Loka 2012 18:56
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees kirjoitti:
Lukiolaisten liiton nykyinen puheenjohtaja toi taustaryhmänsä toiveet esille vaatimalla mahdollisuutta syventyä nykyistä harvempiin oppiaineisiin nykypäivän tietoteknisin työkaluin. Vaihtoehtona on sitten folktingetin vaatimus hallitusohjelmassa: kolme pakollista yo-kielikoetta kaikille.

Ihmettelen suuresti tuollaisia puheita lukiolaisten liiton taholta. Lukiohan nimenomaan on yleissivistävä oppilaitos, ei mikään ammattikoulu.


Sälätieto ei ole yleissivistystä, eikä pakolliset vaihtoehdottomat kieliopinnot.

Yleissivistys on ennemmin kykyä etsiä ja rakentaa datasta tietoa, pohtia ja ideoida. On kenties epäoleellista, onko hetkellisesti opetellut tenttimään niin psykologiaa kuin terveystietoa, maantiedettä ja yhteensä 20 nykyisin pakollista ainetta - vai keskittyykö vaikkapa kymmeneen aineeseen pohtivammalla otteella.

Erityisesti matemaattisluonnontieteellisen paketin raskaus erottelee opiskelijat. Lukiossa voi valita kevyen lyhyen matikan ja minimit fykestä (6+2 kurssia, joista matikka on valmistautumista helpohkoon tilastotieteeseen). Matemaattisesti suuntautunut valitsee jatkon kannalta tärkeät, raskaat ja syventävät opinnot matematiikasta ja fykestä (14 ma + 10 fy + 6 ke eli 30 vaativaa kurssia). Ero matikistin ja ei-matikistin välillä on 22 vaativaa kurssia! Näiden sijaan ei-matikisti haroo kursseja terveystiedosta, uskonnosta ja ilmaisutaidosta tms. Nämä erilaiset opiskelijat istuvat kuitenkin kielten (äi, en, ru) kursseilla rinnakkain ja vaatimukset ovat samat. Muitten aineitten pakolliset kurssit ovat niin ikään samat.

Tämä ei jää lukiolaisilta eikä myöskään heidän edustajiltaan huomaamatta. Opiskelua on ajanmukaistettava niin, että yleissivistys syntyy työtapojen ja uteliaan elämänasenteen eikä ulkoluvun kautta.


Viimeksi muokannut Sees2011 päivämäärä 23 Loka 2012 19:24, muokattu yhteensä 1 kerran



23 Loka 2012 19:17
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Moni jättääkin tärkeäksi kokemansa vieraan kielen opettelematta, koska sen paikan vie pakkoruotsi, jota suurin osa suomalaisista ei milloinkaan tarvitse käytännössä.


Tässähän tämä kielivapauden idea on pähkinänkuoressa. Tämän vuoksi myöskään muissa maissa ei tunneta meidän pakkoruotsiamme vastaavaa järjestelyä. Jopa Ahvenanmaalle saatiin vapaaehtoinen suomi, koska pakko söi nuorten kielitaidon.


23 Loka 2012 19:22
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 420
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Valinnanvaraisuus koskisi tietysti vain vieraan kielen valintaa.


Miksi vain sitä? Miksi juuri se on niin olennainen verrattuna kemiaan, matematiikkaan jne?

Jaska kirjoitti:
Monilla suomalaisilla olisi taatusti esittää perusteita miksi jokin muu vieras kieli olisi heille ruotsia tärkeämpi. Minulla aikanaan valintaperustelut olisivat olleet nämä:

A-kieli: englanti, koska se on kehittymässä globaaliksi yleiskieleksi (toki en tuolloin ollut kuullutkaan sanaa "globaali", mutta sisältö on sama)
B-kieli: saksa, koska minulla on saksankielisiä serkkuja


Itse taas varmasti olisin jättänyt englannin pois peruskoulusta jos se ei olisi ollut pakollinen. Sen opiskelu oli minulle todella vastenmielistä, ruotsi oli melkeinpä helpotus koska ruotsin kirjoitussäännöissä on joskus jotain järkeäkin. Lukiossa kelkkani sitten kääntyi tässä asiassa 180 astetta.

Saksan opiskelu houkutteli minua yläasteella mutta vilkaisu saksan sanakirjaan vakuutti minut ettei sille tielle kannata meikäläisen lähteä. Muita ei sitten ollutkaan tarjolla. Ei ole kaduttanut, sillä mitä olen kysellyt koulukavereilta miten se saksa on jäänyt päähän peruskoulu/lukioajoilta, niin eipä juuri kellään.

Kannatan itse asiassa varauksin tuota ruotsin kielenopetuksen aikaistamista. Logiikka on se että JOS kerran pakkoruotsia on, niin sitten on sama aloittaa sen opiskelu vähän aikaisemmin niin tuurilla sen joku saattaa oppiakin vähän paremmin. Nyt meillä on tällainen puolivillaisesti toteutettu pakkoruotsi mikä nyt on melkeinpä huonoin ratkaisu. Sen sijaan kolme pakollista vierasta kieltä kaikille kuulostaa aika raakalta ratkaisulta.

Jaska kirjoitti:
Moni jättääkin tärkeäksi kokemansa vieraan kielen opettelematta, koska sen paikan vie pakkoruotsi, jota suurin osa suomalaisista ei milloinkaan tarvitse käytännössä.


Käytännössä suurin osa suomalaisista ei tarvitse myöskään algrebraa, hiukkasfysiikkaa, kemiaa tai edes niitä muita vieraita kieliä kuin ruotsi: tämä ei ole kovin vahva perustelu jonkun aineen poistamiseksi lukujärjestyksestä.


03 Marras 2012 13:54
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 420
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Tässähän tämä kielivapauden idea on pähkinänkuoressa. Tämän vuoksi myöskään muissa maissa ei tunneta meidän pakkoruotsiamme vastaavaa järjestelyä.


Ei pidä paikkaansa.


03 Marras 2012 13:55
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Moni jättääkin tärkeäksi kokemansa vieraan kielen opettelematta, koska sen paikan vie pakkoruotsi, jota suurin osa suomalaisista ei milloinkaan tarvitse käytännössä.


Tässähän tämä kielivapauden idea on pähkinänkuoressa. Tämän vuoksi myöskään muissa maissa ei tunneta meidän pakkoruotsiamme vastaavaa järjestelyä.


Ei pidä paikkaansa.


Kyllä minusta Jaska aika oleellisen pointin tuossa totesi - tietysti myös erilaisuuden suvaitseminen ja kunnioittaminen vapauttamalla kieliopinnot on oleellista.

Eikä muualla maailmassa vastaavaa pakkoa ole.


03 Marras 2012 15:56
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Pakkoruotsia vahvistetaan nyt kaikin tavoin:

- ruotsi aikaistetaan alakouluun

- luokanopettajista aletaan koulia ruotsinopettajia täydennyskoulutuksella ja muovaamalla luokanopettajien koulutusta (Mikä yritys tuottaa kansankynttilöitä, joiden virka ja palkka edellyttävät ruotsin ottamista lähimmäksi kieleksi ja sitoutumista sen ylläpitoon läpi työuran. Luokanopettajista tulisi äkkiä se ryhmä, joka eniten tarvitsee ruotsia tässä maassa!)

- yläkoulun ja lukion ruotsiin tuotetaan digitaalisia oppimisympäristöjä, koska todellisuudessa ruotsia ei kuule eikä tarvitse (Mikä menetys muiden kielten oppimateriaalien kehittämiselle!)

- lukion uudistus on menossa ja on todella pelättävissä, että pakkoruotsi palaa yo-kirjoituksiin kolmen pakollisen kielikokeen myötä (Tämä muuttaa koko koulutuksen rakennetta ja sulkee entistä useammalta ammattikoulun kautta eteenpäin pyrkivältä niin yo-tutkinnon kuin akateemiset opinnot. Ruotsin merkitys "porttina" korkeampaan koulutukseen korostuu entisestään. Matemaattis-teknisen osaamisen taso laskee, näissä aineissa hyvät mutta kielissä heikommat ohjataan madaltamaan koulutustavoitteitaan.)

- ruotsinopettajille hankitaan lisää töitä korkeakouluissa pakkoruotsin ulottuessa myös maahanmuuttajiin (joiden osuus pian koululaisista 25% pääkaupunkiseudulla) ja heikon lukioruotsin omaavien pakkoruotsituksen lisääntyessä, ei enää mitään "armosta läpi" virkaruotseja (Monet voivat joutua käymään koko lukioruotsin uusiksi korkeakouluissa!)

- muiden kielten osaaminen vähenee entisestään (Ehkä kielitaito on tosiaan turhaa, niin kevyesti siitä ollaan valmiita tinkimään. Ehkä kieltenopetus on meillä lähinnä identiteettityötä.)

- näihin hankkeiden kustannuksia ei saa laskea (Folktinget ilmaisi äskettäin syvän loukkaantumisensa ehdotukseen laskea kaksikielisyyden hintaa, sellainen kun on ruotsinkielisten ja ruotsin kielen vastaista.)

- kansalliskielistrategia on vasta tulossa...

Nämä ihmiset folktinget-paperin takana ovat tosissaan. Jos haluaisin skandinaavistaa Suomea, toimisin juuri näin kuten tässä on toimittu!


03 Marras 2012 16:00
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 420
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Eikä muualla maailmassa vastaavaa pakkoa ole.


Irlanti, Sveitsi, Luxemburg, taisi olla Kanadassakin? Tuossa edellisessä pakkoruotsi-ketjussa niitä käytiin läpi.


03 Marras 2012 16:12
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Eikä muualla maailmassa vastaavaa pakkoa ole.


Irlanti, Sveitsi, Luxemburg, taisi olla Kanadassakin? Tuossa edellisessä pakkoruotsi-ketjussa niitä käytiin läpi.


Irlannissa pakollisena on iiri, joka on syntyperäisten irlantilaisten esivanhempien kieli. Suomen kieli oli kadota kuten iiri, samoilla vuosiluvuilla, lähes samoista syistä. Vertaus pakkoruotsiin ei tässä onnistu.

Sveitsissä on useita virallisia kieliä, jotka kaikki eivät ole pakollisia. Saksankieliset lukevat pakkoranskaa, tosin pyristelevät sitä vastaan eivätkä kaikki sitä opikaan. Kanadassa taas vain noin 16 % maan väestöstä osaa molempia virallisia kieliä, suurin osa kansasta kuitenkin puhuu vain jompaakumpaa. Kanadassa on toki alueita, joilla ranska on pakollinen, sillä ranskan puhujien määrä nousee alueittain jopa 80%. Ranskan pakollisuutta selitetään paitsi paikallisella myös maailmanlaajuisella merkityksellä. Tämäkään vertaus pakkoruotsiin ei siis onnistu.

Luxemburg ei oikeastaan ole maa vaan kaupunki maan statuksella, asukkaita vähemmän kuin Helsingissä. Se sijaitsee Ranskan, Saksan ja Belgian "risteyksessä" ja talouden perustana on pankkitoiminta, johon naapurit oleellisesti liittyvät. Oma kieli on lähellä saksan murteita. Siellä on vain yksi yliopisto ja islantilaisten tavoin asukkaat joutuvat siirtymään usein muualle opiskelemaan. Ei tästäkään ole rinnastukseksi pakkoruotsille.


03 Marras 2012 16:45
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Käytännössä suurin osa suomalaisista ei tarvitse myöskään algrebraa, hiukkasfysiikkaa, kemiaa tai edes niitä muita vieraita kieliä kuin ruotsi: tämä ei ole kovin vahva perustelu jonkun aineen poistamiseksi lukujärjestyksestä.

Tottakai aineen tarpeettomuus on vahva perustelu sen poistamiselle kouluista. Ideanahan on järjestää yhteiskunnalle kalliiksi käyvä opetus vain sellaisista aineista, joiden osaamisesta oppilaille ja koko yhteiskunnalle uskotaan olevan hyötyä. Jos joukossa on maailman muuttuessa turhiksi käyneitä aineita, niin ne on siivottava pois ja otettava jotain tarpeellisempaa tilalle.

Tällä hetkellä valtaosa väestöstä näkee turhaksi oppiaineeksi nimenomaan ruotsin. Jos sinä näet jonkin muun oppiaineen tarpeettomaksi, niin siitä vain keräämään kannatusta senkin poistamiseksi.


03 Marras 2012 22:31
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7224
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Valinnanvaraisuus koskisi tietysti vain vieraan kielen valintaa.


Miksi vain sitä? Miksi juuri se on niin olennainen verrattuna kemiaan, matematiikkaan jne?

Pakkoruotsi ei ole hierarkkisesti samalla tasolla kuin kemia ja matematiikka, vaan samalla tasolla kuin jokin matematiikan tai kemian osa-alue. Pakkoruotsi on yksi kieli vieraiden kielten tuntikiintiössä, aivan kuten prosenttilaskenta tai tilastomatematiikka on yksi osa-alue matematiikan tuntikiintiössä.

Matematiikka ja vieraat kielet kuuluvat ns. yleissivistykseemme, ja vaikka kaikki niiden osa-alueet eivät ole suurimmalle osalle käytännöllisiä tai tarpeellisia, niin on kuitenkin järkevää raapaista jokaista matematiikan osa-aluetta pinnalta; se mahdollistaa myöhemmän syventymisen. Sen sijaan ei ole järkevää raapaista kymmentä vierasta kieltä pinnalta, vaan on järkevää opetella ne muutamat kielet riittävälle tasolle.

Se taas, mitä kieliä on järkevää ja tarpeellista opetella, voidaan mitata eri tavoilla (esim. puhujamäärä tai vientiteollisuuden kohdemaat), mutta millään mittarilla ruotsi ei ole tarpeellisin vieras kieli suomalaisille.

TTJ kirjoitti:
Kannatan itse asiassa varauksin tuota ruotsin kielenopetuksen aikaistamista. Logiikka on se että JOS kerran pakkoruotsia on, niin sitten on sama aloittaa sen opiskelu vähän aikaisemmin niin tuurilla sen joku saattaa oppiakin vähän paremmin. Nyt meillä on tällainen puolivillaisesti toteutettu pakkoruotsi mikä nyt on melkeinpä huonoin ratkaisu. Sen sijaan kolme pakollista vierasta kieltä kaikille kuulostaa aika raakalta ratkaisulta.

Koska pakkoruotsille ei ole esitetty mitään perusteluja, on vain ajan kysymys milloin se loppuu, eli ruotsista tulee yksi valinnaisista vieraista kielistä. Siksi ei ole järkevää aikaistaa nyt pakkoruotsin opiskelua.

TTJ kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Moni jättääkin tärkeäksi kokemansa vieraan kielen opettelematta, koska sen paikan vie pakkoruotsi, jota suurin osa suomalaisista ei milloinkaan tarvitse käytännössä.


Käytännössä suurin osa suomalaisista ei tarvitse myöskään algrebraa, hiukkasfysiikkaa, kemiaa tai edes niitä muita vieraita kieliä kuin ruotsi: tämä ei ole kovin vahva perustelu jonkun aineen poistamiseksi lukujärjestyksestä.

Ei sitä ole kukaan lukujärjestyksestä poistamassakaan. Ruotsista vain halutaan tasavertainen vieras kieli muiden vieraiden kielten joukossa.

Kukaan ei tietenkään tule tarvitsemaan jokaikisen kouluaineen jokaikistä kurssia elämänsä aikana, mutta koulun tarkoitus on tarjota potentiaalisesti hyödyllisimmät yleissivistävät eväät elämää varten.

Maantiede, kemia ja jokin vieras kieli ovat potentiaalisesti hyödyllisiä. Sen sijaan se, että jokaisen oppilaan puolesta on valittu yksi vieras kieli pakolliseksi ilman mitään käytännön perusteluja, on sama kuin jokaisen puolesta olisi valittu erittäin harvoin tarvittu vektorimatematiikka potentiaalisesti paljon hyödyllisemmän prosentti- tai tilastomatematiikan sijaan.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


Viimeksi muokannut Jaska päivämäärä 04 Marras 2012 20:21, muokattu yhteensä 1 kerran



04 Marras 2012 10:10
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 567 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5 ... 29  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy