Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 25 Kesä 2018 18:32



Vastaa viestiin  [ 569 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14 ... 29  Seuraava
 Pakkoruotsia vielä lastenlapsillekin 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 423
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Englanti ei ole vain tieteen yleiskieli, vaan tavisten yleiskieli ympäri maailmaa. Sillä nuoret kommunikoivat niin nettipeleissä kuin oman harrastuksensa kansainvälisissä tapaamisissa - ja seuraavat mediaa.


Siksi se onkin niin suuri uhka suomen kielelle, ja siksi kieltenopetus täytyy suunnata niin että nuoret oppivat muitakin kommunikointikieliä kuin englannin. Hyvin pian joudumme säätämään samantapaisia kielilakeja kuten esimerkiksi Ranskassa tai Islannissa.

Sees2011 kirjoitti:
Jos vaihtoehtona on joko suomen kielen kuolema tai englannin kaltaisen yleiskielen kuolema - niin sitten tapetaan suomen kieli. Onneksi vaihtoehdot eivät ole tässä.


Minä uhraisin englannin, epäröimättä. So long vaan.


29 Heinä 2013 21:33
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Perusongelma on minusta se, että tässä mallissa hyväksytään ajatus, että lasten kieltenopiskelun tulee palvella yleistä kielipolitiikkaa, ei lapsen omaa etua ja tarvetta. Tämä myönnytys nakertaa pakkoruotsin vastustajien peruslähtökohdan: perheet osaavat lastensa kanssa valita heille mielekkäimmän kokonaisuuden tarjotuista kielistä.


Paitsi että kuten olemme nähneet, monet pakkoruotsin vastustajat eivät ole valmiita poistamaan ei-suomenkielisten pakkosuomea, ja lisäksi monet heistä vastustavat pakkoruotsia myös koska se mielletään Ruotsin vallan ajan symboliksi.


Nykyisen lain vallitessa pakkoruotsin mukana kuitenkin lähtee myös pakkosuomi. Ne jotka haluavat jättä pakkosuomen, joutuvat perustelemaan ratkaisunsa erikseen. Tämä keskustelu olisi minusta jätettävä ruotsinkielisten omaksi asiaksi.

Kun lähdin pakkoruotsikeskusteluun, lähdin nimenomaan kielikeskusteluun. Sittemmin olen huomannut, että pakkoa puolustetaan nimenomaan "Suomi on ruotsalainen" -retoriikalla. En ollenkaan ihmettele, että jotkut menevät mukaan tähän keskusteluun vastustaen noita painotuksia.


29 Heinä 2013 21:34
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Englanti ei ole vain tieteen yleiskieli, vaan tavisten yleiskieli ympäri maailmaa. Sillä nuoret kommunikoivat niin nettipeleissä kuin oman harrastuksensa kansainvälisissä tapaamisissa - ja seuraavat mediaa.


Siksi se onkin niin suuri uhka suomen kielelle, ja siksi kieltenopetus täytyy suunnata niin että nuoret oppivat muitakin kommunikointikieliä kuin englannin.


Ajatuksesi on siis, että koska englanti on niin todella hyödyllinen, niin sitä pitää rajoittaa.

Unohdat kuitenkin sen, että vieraalla kielellä on merkitystä vain, mikäli se on hyödyllinen ja sillä käytävä kommunikaatio on aidosti merkityksellistä.

Nuorten mahdollisuus opiskella, tehdä työtä ja harrastaa sekä kommunikoida lähes kaikkialla maailmassa on arvo sinänsä. Ei sitä voi kompensoida ruotsintaidolla. Ruotsintaito ei edes kehity, koska sillä ei ole tuota tarvittavaa käyttöä. Ei ole mitään keinoa lukita nuoriamme jonnekin netin, median ja kansainvälisten areenoiden ulkopuolelle pänttämään ruotsia. ;)

Ja mitä he sitten suomalaisnuoret ruotsintaidollaan saisivat. Rippeet siitä, mitä ruotsinkieliset ovat itse hankkineet puhumalla sujuvaa englantia tieteessä, taiteessa, harrastuksissa...


29 Heinä 2013 21:38
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 423
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Nykyisen lain vallitessa pakkoruotsin mukana kuitenkin lähtee myös pakkosuomi. Ne jotka haluavat jättä pakkosuomen, joutuvat perustelemaan ratkaisunsa erikseen. Tämä keskustelu olisi minusta jätettävä ruotsinkielisten omaksi asiaksi.


Ilman muuta ruotsinkieliset tulevat siinä tilanteessa poistamaan pakkosuomen, kuten tietysti muutkin kielivähemmistöt jos heillä siihen on mahdollisuus, ja miksei olisi.

B-kielen muuttaminen kokonaan valinnanvapaiseksi tulee ilmanmuuta johtamaan siihen että "englannilla pärjää" -asenteelliset jättävät muiden kielien opettelun sikseen. Asia on kuitenkin liian vakava että sitä voisi jättää heidän päätettäväkseen. Siksi on täysin turhaa ja vahingollista tarkastella vain pakkoruotsi/pakkosuomi-akselia vaan tarvitaan kokonaisvaltainen selvitys, mitä me kieltenopetukselta haluamme ja miten se saadaan edistämään natiivikielten säilymistä.

Sees2011 kirjoitti:
Kun lähdin pakkoruotsikeskusteluun, lähdin nimenomaan kielikeskusteluun. Sittemmin olen huomannut, että pakkoa puolustetaan nimenomaan "Suomi on ruotsalainen" -retoriikalla. En ollenkaan ihmettele, että jotkut menevät mukaan tähän keskusteluun vastustaen noita painotuksia.


Minä taas olen huomannut että pakkoruotsin poistoa perustellaan "Suomi on suomalainen" -retoriikalla, tai "Suomi on englantilainen" -retoriikalla. Ehkä et ole huomannut niitä.

Sees2011 kirjoitti:
Ajatuksesi on siis, että koska englanti on niin todella hyödyllinen, niin sitä pitää rajoittaa.


Voihan sen niinkin pelkistää. Näin on kuitenkin tehtävä.

Sees2011 kirjoitti:
Ja mitä he sitten suomalaisnuoret ruotsintaidollaan saisivat. Rippeet siitä, mitä ruotsinkieliset ovat itse hankkineet puhumalla sujuvaa englantia tieteessä, taiteessa, harrastuksissa...


Eli sinulla on juuri se ajatus että suomenkieliset voivat kommunikoida ei-suomenkielisten suomalaisten kanssa puhumalla englantia - joka on juuri se huonoin tapa perustella pakkoruotsin poistoa, koska se johtaa myös suomen kielen häviöön.


30 Heinä 2013 00:07
Profiili
Paikalla
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7281
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Perusongelma on minusta se, että tässä mallissa hyväksytään ajatus, että lasten kieltenopiskelun tulee palvella yleistä kielipolitiikkaa, ei lapsen omaa etua ja tarvetta. Tämä myönnytys nakertaa pakkoruotsin vastustajien peruslähtökohdan: perheet osaavat lastensa kanssa valita heille mielekkäimmän kokonaisuuden tarjotuista kielistä.

Tuskinpa mikään malli palvelee täydellisesti lapsen omaa etua ja tarvetta, kun kyse on pakollisen oppivelvollisuuden maasta: varmasti jokaisella kersalla on jokin aine, jota hän ei haluaisi opiskella.

Ja mihin vetäisit rajan? Saisiko suomenkielinen perhe/lapsi valita ettei opiskelisi lainkaan suomea? Millä perustelisit tämän? Ymmärräthän, että jos vaakakupissa on järki ja lapsen tahto/etu, niin järki on näistä painavampi: olisi järjetöntä antaa suomenkielisten lasten valita, etteivät he opiskelisi suomea.

Ja kun nyt olemme(?) samaa mieltä siitä, että äidinkielen on oltava pakollinen, niin siitä ei ole enää iso askel siihen, että kaksikielisissä kunnissa molemmat kielet olisivat pakollisia. Järki ja käytännön tarve perustelevat sen, että pakko-opiskellaan alueella todella puhuttuja kieliä ja ettei pakko-opiskella kieliä joita alueella ei todellisuudessa käytännössä (tai vähemmistö on prosentuaalisesti mitätön, niin ettei enemmistöllä ole jokapäiväisiä kosketuksia vähemmistökieleen).

Sees2011 kirjoitti:
Peruskoulun pakkoruotsi ei anna kummoistakaan kielitaitoa, joten pakon tulisi jatkua myös lukiossa ja amiksessa - mutta ne taas sijaitsevatkin usein kaksikielisen kunnan ulkopuolella. Toisaalta kaksikielisen kunnan lukioon tai amikseen tulisi myös oppilaita naapurikunnasta. Kenellä olisi pakkoruotsi ja kenellä ei?

Tämä on hyvä pointti. Käytännön ongelmiin tulee etsiä oikeudenmukaiset ja perustellut ratkaisut. Ei voitane perustella pakkokieltä jatko-opinnoissa niille, jotka eivät sitä ole opiskelleet peruskoulussakaan. Tai miksei: lukiossa aloitettu C-ruotsi?

Sees2011 kirjoitti:
Meillä myös ihmiset muuttavat todella paljon, varsinkin opiskelevat nuoret. Ne, jotka siis lukisivat pakkoruotsia kotikunnassaan, eivät useinkaan jäisi alueelle aikuisina. Tilalle muuttaisi toisia ilman ruotsintaitoa. Kaunis ajatus kunnan kaksikielisyyden suojelusta ei välttämättä toteudu.

Ai ihmiset muuttavat paljon? Minulla on sellainen kuva, että iso osa jää kotikuntaansa, jos siis puhutaan ruuhka-Suomesta missä suuri osa väestöstä asuu eikä pienenpienistä maaseutukunnista. Osa voi käydä opiskelemassa muualla, ja näistä osa saattaa jäädä sille tielle.

Toinen ratkaisu on, että kuntarajoja siirretään vastaamaan kielialueita siten, että saadaan pelkästään yksikielisiä kuntia.

Sees2011 kirjoitti:
Erityisoppilaille tilanne on haastava. Tosin voi olla, että pakon murtuessa koko maan tasolla, kaksikielisillä paikkakunnilla saa vapautuksen ruotsista esim. maahanmuuttajataustan tai kielellisen ongelman vuosi - nythän vapautuksia ei saa, koska pakkoruotsi on "oikeus", jota lapselta ei saa ottaa pois vaikka se aiheuttaisi ongelmia. Voi olla, että vapautusanomuksia tulisi aika paljon.

Varmasti tulisi; siirtymäaika vaatii ilman muuta joka tapauksessa ylimääräisiä resursseja.
Mutta kun ei olisi enää valtakunnallista pakkoruotsia, erilaisia vapautusperusteita varmasti löytyisi.

Sees2011 kirjoitti:
Jos vaihtoehtona on joko suomen kielen kuolema tai englannin kaltaisen yleiskielen kuolema - niin sitten tapetaan suomen kieli. Onneksi vaihtoehdot eivät ole tässä.

Tarkoitatko yleiskielen statuksen loppumista vai englannin kielen kuolemaa? Oletan että ensimmäistä.
Edustat siis ilmeisesti äärifunktionaalista näkökulmaa, että kielen ainoa arvo on kommunikoinnin väline ja että toimivin ratkaisu olisi kun kaikilla maailman ihmisillä olisi yhteinen äidinkieli?

Useammat onneksi varmasti pitävät kielellistä diversiteettiä itseisarvoisesti arvokkaana.

TTJ kirjoitti:
B-kielen muuttaminen kokonaan valinnanvapaiseksi tulee ilmanmuuta johtamaan siihen että "englannilla pärjää" -asenteelliset jättävät muiden kielien opettelun sikseen. Asia on kuitenkin liian vakava että sitä voisi jättää heidän päätettäväkseen. Siksi on täysin turhaa ja vahingollista tarkastella vain pakkoruotsi/pakkosuomi-akselia vaan tarvitaan kokonaisvaltainen selvitys, mitä me kieltenopetukselta haluamme ja miten se saadaan edistämään natiivikielten säilymistä.

Juuri näin.
Oma kysymyksensä on, tehdäänkö vieraiden kielten opiskelusta vapaavalintaista vai vapaaehtoista; jälkimmäistä tapaa kannattanee Sees2011, joka jatkuvasti tuo esiin huolensa heikon kielipään omaavien asemasta. Mutta miksi se olisi jotenkin tärkeämpi huoli kuin huoli yleensä huonosta oppimiskyvystä tai esim. huonosta matikkapäästä, huonoista käsityökäsistä tai huonoista liikuntajaloista?

Eräs tapa estää englannin valta-asema on pitää vieraat kielet vapaavalintaisina, eli niitä olisi pakko opiskella tietty määrä mutta ne saisi itse valita. Sitten meillä olisi vähemmän pelkkään englantiin tyytyviä. Mutta ehkä voitaisiin sallia samanlaisia painotuksia kuin matematiikassa: lyhyt ja pitkä vieras kieli. Halutessaan voisi ottaa pitkän englannin, mutta voisi ottaa myös saman verran kuormittavan paketin kaksi lyhyttä vierasta kieltä. Kielipäisimmät voisivat ottaa pitkän ja lyhyen tai pitkän ja pitkän vieraan kielen, ja he saisivat sitten valita esim. lyhyemmän matematiikan ja muita aineita.

Näin saataisiin enemmän sitä kaivattua joustoa opintokokonaisuuden räätälöimiseen oppilaan omien kykyjen ja tarpeiden mukaan.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


30 Heinä 2013 00:45
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Perusongelma on minusta se, että tässä mallissa hyväksytään ajatus, että lasten kieltenopiskelun tulee palvella yleistä kielipolitiikkaa, ei lapsen omaa etua ja tarvetta. Tämä myönnytys nakertaa pakkoruotsin vastustajien peruslähtökohdan: perheet osaavat lastensa kanssa valita heille mielekkäimmän kokonaisuuden tarjotuista kielistä.

Tuskinpa mikään malli palvelee täydellisesti lapsen omaa etua ja tarvetta, kun kyse on pakollisen oppivelvollisuuden maasta: varmasti jokaisella kersalla on jokin aine, jota hän ei haluaisi opiskella.

Ja mihin vetäisit rajan? Saisiko suomenkielinen perhe/lapsi valita ettei opiskelisi lainkaan suomea?


Olet itse varsin hyvin perustellut sitä, miksei pakkoruotsia voi verrata "pakkomatematiikkaan" - sama perustelu käy nyt äidinkielen eli koulukielen suhteen. On vaikea perustella koulua, jossa matematiikka ja koulukieli (siis kieli, jolla koulua käydään) olisivat vapaaehtoisia, koska molemmat ovat välineitä. Pakkoruotsiin ja muihin vieraisiin kieliin tämä kuvio ei vaikuta mitenkään. Ainoastaan lingua franca -englanti voisi olla pakollinen nimenomaan siksi, että on eräänlainen maailman "koulukieli" ja "yleiskieli".

Olet oikeassa siinä, että mikään malli ei palvele täydellisesti. Mutta kun lähdetään tielle, jolla kielet valitaan, vaikkakin puutteellisesta paletista, lapsen tarpeen mukaan, päästään koko ajan eteenpäin ja kielivalikoimaa saadaan hilattua ylöspäin.

Ymmärrän täysin sen, että kaksikielisillä tai kolmikielisillä alueilla alueiden omat kielet (suomi, ruotsi, saamet) olisivat aina tarjolla ja niistä muodostettasiin aina ryhmä, jos joku haluaa niitä lukea. Itse asiassa noilla alueilla voisi olla aina tarjolla jopa kielikylpy halutulla kielellä, jotta mahdollisuus aitoon kielen omaksumiseen kasvaisi.


Viimeksi muokannut Sees2011 päivämäärä 30 Heinä 2013 08:49, muokattu yhteensä 1 kerran



30 Heinä 2013 08:35
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Jos vaihtoehtona on joko suomen kielen kuolema tai englannin kaltaisen yleiskielen kuolema - niin sitten tapetaan suomen kieli. Onneksi vaihtoehdot eivät ole tässä.

Tarkoitatko yleiskielen statuksen loppumista vai englannin kielen kuolemaa? Oletan että ensimmäistä.
Edustat siis ilmeisesti äärifunktionaalista näkökulmaa, että kielen ainoa arvo on kommunikoinnin väline ja että toimivin ratkaisu olisi kun kaikilla maailman ihmisillä olisi yhteinen äidinkieli?


Toimivin ratkaisu on se, että ihmisillä on sekä a) alueelliset äidinkielensä että b) lingua franca. Kirjoitin, että onneksi onneksi vaihtoehdot eivät ole tässä: tapetaan a) tai tapetaan b).

Tietysti rakastan äidinkieltäni ja haluan välittää sitä eteenpäin lastenlapsille. Mutta ymmärrän, että lastenlapseni voivat nykymaailmassa elää niin erilaisessa ympäristössä, ettei suomen kieli enää välity heille, ellen pääse itse sitä opettamaan.

Hyvä ystäväni meni naimisiin ulkomaille (ei englanninkieliseen maahan) ja puhui vain suomea lapsilleen - mutta lapsista vain yksi puhuu nyt nuoruusiässä kohtuullista suomea, eikä hänkään osaa kieltä oikein vaan puhuu merkillistä murteen ja vieraan kielen välimuotoa, johon on itse kehittänyt omalaatuisia sanavartaloita ja niiden taivutuksia. Ja nyt hänkin haluaisi opettaa omille lapsilleen suomea. Hänen on aikanaan hankittava suomalainen kotiapulainen, jotta se onnistuisi edes jossain määrin.

Kielen menettäminen on tragedia. En suhtaudu siihen kevyesti. En vain näe että äidin/koulukieli ja lingua franca ovat ristiriidassa.

Eräs tutkija kuvasi asiaa näin: Kouluenglanti ei ole tappajakieli, joka tukahduttaa kansalliset kielet, koska lingua franca -englanti on oma kielenkäyttömuotonsa. Hänen mukaansa englantia ei kansainvälisessä yhteistyössä käytetä identifioitumiseen, vaan ainoastaan viestintään, ja oma kieli säilyy identifioitumisen välineenä. On kuulemma arvioitu, että 90%:ssa tilanteista, joissa maailmassa puhutaan englantia, ei ole yhtään syntyperäistä puhujaa paikalla. Kyse on siis muista poikkeavasta kielestä ja kielenkäyttötilanteesta, joka ansaitsee oman tutkimuksensa omista lähtökohdistaan.

Toki englannin vaikutus näkyy muissa kielissä. Samoin erilaisten nettilyhenteiden ja pelisanaston vaikutus alkaa näkyä. Nuorisoa kuunnellessa ei aina ymmärrä, mitä he puhuvat - näin on jokainen ikäpolvi ottanut etäisyyttä edelliseen. Kieliä ei voi "suojella" kieltämällä oppilaita valitsemasta itselleen järkevin kieltenopetus tai kieltämällä netin käyttö - mutta kieliä voi ja pitää suojella positiivisilla tavoilla. Pakkoruotsin vaihtaminen erityisoppilaiden kohdalla lisätunteihin suomen kielessä olisi yksi vaihtoehto.


30 Heinä 2013 08:48
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
B-kielen muuttaminen kokonaan valinnanvapaiseksi tulee ilmanmuuta johtamaan siihen että "englannilla pärjää" -asenteelliset jättävät muiden kielien opettelun sikseen. Asia on kuitenkin liian vakava että sitä voisi jättää heidän päätettäväkseen.


Tähän asti kielivalikoiman on päättänyt RKP-verkostoineen. Sekö osaa päättää valistuneita vanhempia ja heidän lapsiaan paremmin?

Ahvenanmaalla ja Ruotsissako on mennyt jotain pahasti pieleen, kun heillä on mahdollisuus valita B-kielensä pakkosuomen sijaan?


Viimeksi muokannut Sees2011 päivämäärä 30 Heinä 2013 09:07, muokattu yhteensä 1 kerran



30 Heinä 2013 08:59
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Ja mitä he sitten suomalaisnuoret ruotsintaidollaan saisivat. Rippeet siitä, mitä ruotsinkieliset ovat itse hankkineet puhumalla sujuvaa englantia tieteessä, taiteessa, harrastuksissa...


Eli sinulla on juuri se ajatus että suomenkieliset voivat kommunikoida ei-suomenkielisten suomalaisten kanssa puhumalla englantia - joka on juuri se huonoin tapa perustella pakkoruotsin poistoa, koska se johtaa myös suomen kielen häviöön.


Suomalaiset kommunikoivat jo nyt ei-suomenkielisten kanssa englanniksi, ellei heillä ole ollut erityisen motivoivaa B-kieltä, jota on ollut ilo harrastaa myös koulun jälkeen ja kehittää siitä käyttökelpoinen ja tarpeellinen kielitaito.

Ruotsissa erityisesti pojat harrastavat espanjaa, mikä voi olla meilläkin jatkossa hyvä valinta ja avaa tosi laajan kielialueen ja mahdollisuuden myös työskennellä siellä. Näin syntyy aitoja kielitaitoja, ei pakkoruotsilla.

Pakkoruotsia on nyt kokeiltu yli neljäkymmentä vuotta ja tulos on surkea. Se ei toimi. Englanti on toiminut hyvin vaikka on vapaaehtoinen.

Kysyn uudestaan: Millä tavoin suomenkielisten asema paranee pakkoruotsittamalla tai kieltämällä englannin merkitys?


30 Heinä 2013 09:06
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5102
Viesti 
TTJ kirjoitti:
B-kielen muuttaminen kokonaan valinnanvapaiseksi tulee ilmanmuuta johtamaan siihen että "englannilla pärjää" -asenteelliset jättävät muiden kielien opettelun sikseen. Asia on kuitenkin liian vakava että sitä voisi jättää heidän päätettäväkseen.
Sees2011 kirjoitti:
Ajatuksesi on siis, että koska englanti on niin todella hyödyllinen, niin sitä pitää rajoittaa.

Voihan sen niinkin pelkistää. Näin on kuitenkin tehtävä.

Englannilla tai millä tahansa muulla maailmankielellä pärjää-asenteelliset ovat aivan oikeassa, omalta kannaltaan. Yksilön vapauteen valita itselleen sopivat tiedot ja taidot ei tule tarpeettomasti puuttua.

Näen TTJ:n asenteen taustalla asiavirheen, mahdollisen asenneongelman lisäksi. Kun kieliyhteisön suhteellinen kilpailukyky heikkenee, se ajan kuluessa taantuu ja sitten häviää. Suhteellinen kilpailukyky häviää mm. siksi, että sen jäsenet eivät pysty toimimaan alueilla, joissa vaaditaan tarpeellisten maailmankielten riittävää osaamista. Kaikkien ei tietysti tarvitse osata jokaista näistä tarpeellisesta taidosta, riittävän monen kyllä.

Keinotekoisten kielireservaattien rakentaminen johtaa siis vain syrjäytymiseen ja taantumiseen. Sen on sukua vasemmistolaiselle talousajattelulle, ideaan siitä että vain aatteellisesti oikeoppiset sedät ja tädit tietävät paremmin miten kansan pitää elää.


30 Heinä 2013 09:34
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1791
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Eräs tutkija kuvasi asiaa näin: Kouluenglanti ei ole tappajakieli, joka tukahduttaa kansalliset kielet, koska lingua franca -englanti on oma kielenkäyttömuotonsa. Hänen mukaansa englantia ei kansainvälisessä yhteistyössä käytetä identifioitumiseen, vaan ainoastaan viestintään, ja oma kieli säilyy identifioitumisen välineenä. On kuulemma arvioitu, että 90%:ssa tilanteista, joissa maailmassa puhutaan englantia, ei ole yhtään syntyperäistä puhujaa paikalla. Kyse on siis muista poikkeavasta kielestä ja kielenkäyttötilanteesta, joka ansaitsee oman tutkimuksensa omista lähtökohdistaan.


Juuri näin se on minunkin mielestäni. Englanti on nimenomaan viestintäkieli eikä sitä kuten ei mitään muutakaan vierasta kieltä käytetä identifioitumiseen (kamala sana! mitä se on suomeksi?). Olen lisäksi melkeinpä "äärifunktionalisti" (©Jaska), joka näkee kielen lähinnä vain työkaluna, jolla saa ihmiset ymmärtämään itsensä.

Sees2011 kirjoitti:
Tietysti rakastan äidinkieltäni ja haluan välittää sitä eteenpäin lastenlapsille. Mutta ymmärrän, että lastenlapseni voivat nykymaailmassa elää niin erilaisessa ympäristössä, ettei suomen kieli enää välity heille, ellen pääse itse sitä opettamaan.

Hyvä ystäväni meni naimisiin ulkomaille (ei englanninkieliseen maahan) ja puhui vain suomea lapsilleen - mutta lapsista vain yksi puhuu nyt nuoruusiässä kohtuullista suomea, eikä hänkään osaa kieltä oikein vaan puhuu merkillistä murteen ja vieraan kielen välimuotoa, johon on itse kehittänyt omalaatuisia sanavartaloita ja niiden taivutuksia. Ja nyt hänkin haluaisi opettaa omille lapsilleen suomea. Hänen on aikanaan hankittava suomalainen kotiapulainen, jotta se onnistuisi edes jossain määrin.


No niin. Tässä esimerkissä minä voisin olla melkein tämä kyseinen hyvä ystävä, tosin äidinkielen välitys lapsilleni meni vuosien sinnikkään yrittämisen jälkeen, pakko myöntää, täysin pieleen. Puhuin lasten synnyttyä kotona Keski-Euroopassa (saksankielinen) AINA suomea, jota jopa miehenikin (äidinkieli farsi) oppi hiukan ymmärtämään. Pihan lapsetkin oppivat jo peruskomennot ja lopulta kaikki mammat sanoivat lapset pihalle päästettyään, että "sitten kun putkonen huutaa parvekkeelta, että "tulkkaspojajokottin", niin tulet itsekin kotiin. Komento "syämääään" osattiin sekin jo koko alueella. Joskus joku mamma tupsahti meille ja kysyi jotakin sanaa, että onko se suomea, kun poika sanoo aina niin ja hän ei ymmärrä. Hankin huikean pinon kirjoja lapsille, 0:sta murkkuikäiselle sopivaa kirjallisuutta ja luin pojille niitä. Iltasatu oli tietysti suomeksi. Äitini vietti niihin aikoihin pitkiä aikoja meillä ja koko päivän pojat kuulivat kotona VAIN suomea. Kun pappa (näin meillä puhutellaan isää) tuli töistä kotiin, niin puhuimme keskenämme saksaa ja saksaa mieheni puhui aina pojillekin. Farsia hän ei edes yrittänyt opettaa lapsille. Vuodet kuluivat ja pojat menivät kouluun. Koskaan pojat eivät vastanneet suomeksi. Tuli aina monimutkaisempia asioita selitettäväksi ja pojat huokasivat, että "Mamma (päätin nimittää itseäni mammaksi, kun ympäristö käytti sitä, farsissa äiti on mamma ja isäni käytti sitä äidistään), me ei ymmärretä, mitä sää sanot suomeksi . Iltasatujakaan me ei ikinä ymmärretty. Niitä oli vaan kiva kuunnella". Käytin lannistuneena aina vain enemmän saksaa kotona ja lopulta suomi jäi kokonaan käytöstä. Nyt vanhempi poika on surullinen siitä, että hän ei osaa suomea ja on pyytänyt opettamaan sitä. Pojilla on vahva itävaltalainen identiteetti ( ei ainakaan meiltä vanhemmilta saatu!) ja jonkinlaisena sivuidentiteettinä suomalaisuus. Persialaisiksi he eivät koe itseään ollenkaan.

Englanninkielisessä ympäristössä asuminen on tehnyt kodinkäyttökielestämme saksasta jonkinlaista siansaksaa, jossa vilisee englantilaisia sanoja. Suomenkieleeni niitä ei ole ilmaantunut. Ilmeisesti vieraan kielen vaikutus äidinkieleen on pienempi kuin tässä meidän tapauksessamme jo vieraaseen "kotikieleen".


30 Heinä 2013 14:49
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 423
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Eräs tutkija kuvasi asiaa näin: Kouluenglanti ei ole tappajakieli, joka tukahduttaa kansalliset kielet, koska lingua franca -englanti on oma kielenkäyttömuotonsa. Hänen mukaansa englantia ei kansainvälisessä yhteistyössä käytetä identifioitumiseen, vaan ainoastaan viestintään, ja oma kieli säilyy identifioitumisen välineenä. On kuulemma arvioitu, että 90%:ssa tilanteista, joissa maailmassa puhutaan englantia, ei ole yhtään syntyperäistä puhujaa paikalla. Kyse on siis muista poikkeavasta kielestä ja kielenkäyttötilanteesta, joka ansaitsee oman tutkimuksensa omista lähtökohdistaan.


Niin, tämä voi olla tilanne nyt, mutta kahden sukupolven päästä tilanne voi olla aivan toinen. Kuten sanoin, kaksikielisyys on usein epästabiili olotila joka tuppaa johtamaan yksikielisyyteen.

Sees2011 kirjoitti:
Pakkoruotsin vaihtaminen erityisoppilaiden kohdalla lisätunteihin suomen kielessä olisi yksi vaihtoehto.


Keitähän nämä "erityisoppilaat" olisivat, ja millä perustein heidät laitetaan eriarvoiseen asemaan? Pakkoruotsissahan on yksi erinomainen ominaisuus: se on sama kaikille ja siksi taatusti tasa-arvoinen.

Sees2011 kirjoitti:
Suomalaiset kommunikoivat jo nyt ei-suomenkielisten kanssa englanniksi, ellei heillä ole ollut erityisen motivoivaa B-kieltä, jota on ollut ilo harrastaa myös koulun jälkeen ja kehittää siitä käyttökelpoinen ja tarpeellinen kielitaito.


Siksipä 'lähikieli' -esitykseni tarjoaakin nimenomaan enemmän valinnanvaraa (ja pitemmän opetusjakson) jolloin on luultavampaa että sieltä löytyy sekä mieluinen kieli että enemmän aikaa sen oppimiseen.

Sees2011 kirjoitti:
Pakkoruotsia on nyt kokeiltu yli neljäkymmentä vuotta ja tulos on surkea. Se ei toimi. Englanti on toiminut hyvin vaikka on vapaaehtoinen.


Ai, minulla englanti oli kyllä pakollinen. En oppinut sitä kovin hyvin ja se oli minulle äärettömän vastenmielinen aine, kunnes aloin yläasteella lukemaan englanninkielistä fantasiakirjallisuutta ja tietokonepelien ohjekirjoja. Ja etkö juuri äsken esittänyt 'lingua francan' (eli englannin) pakollisuutta?

Sees2011 kirjoitti:
Kysyn uudestaan: Millä tavoin suomenkielisten asema paranee pakkoruotsittamalla tai kieltämällä englannin merkitys?


Olen selittänyt jo: pakkoruotsi/suomi-järjestelmällä takaamme edes sen että myös ei-suomenkieliset laitetaan koulussa opettelemaan suomea.
Ja jos emme tarjoa muita kieliä kuin englantia, niin ei niitä kukaan myöskään opiskele.

Sikäli kun olen seurannut, Ruotsissa "englantilainen korruptio" on paljon voimakkaampaa kuin Suomessa, joten en ymmärrä miksi esität Ruotsin jonkinlaisena positiivisena esimerkkinä. Ruotsissa ovat jo alkaneet esiintymään ne ongelmat joita minä täällä vasta projisoin: vastikäänhän siellä sorvattiin kielilaki ja luultavasti kohta sitä joudutaan täydentämään.


30 Heinä 2013 15:16
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 423
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Englannilla tai millä tahansa muulla maailmankielellä pärjää-asenteelliset ovat aivan oikeassa, omalta kannaltaan. Yksilön vapauteen valita itselleen sopivat tiedot ja taidot ei tule tarpeettomasti puuttua.


Tulisiko yksilön sitten valita myös haluaako hän opetella biologiaa, matematiikkaa, fysikkaa jne - tai peräti haluaako hän edes osallistua koko oppivelvollisuuteen? Mihin me vedämme sen rajan yksilönvapauden ja yhtenäisen koulutuksen kiistattoman yhteiskunnallisen edun välissä?


30 Heinä 2013 15:22
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5102
Viesti 
Täytyy vielä sen verran tarkentaa aiempaa lausuntoani, että en siis vastusta ruotsin vapaaehtoista opettelua, päinvastoin. Keinotekoisuus taas tarkoittaa edellä sitä, että luodaan rakenteita joita yksilöt eivät halua käytännössä tukea. Jos joku haluaa tästä esimerkin, ehdotan että jatkamme toistaiseksi aiheesta keskustelua ruotsiksi. Epäilen nimittäin että monikaan ei siihen käytännössä pysty, kun kieltä ei ole käytössä harjoitellut. Englanniksi keskustelu sujuisi jo paljon paremmmin, oletan. Englannin välinearvo kun on kannustanut opettelemaan kielen.

Jaskan kommentti:"...Järki ja käytännön tarve perustelevat sen, että pakko-opiskellaan alueella todella puhuttuja kieliä ja ettei pakko-opiskella kieliä joita alueella ei todellisuudessa käytännössä (tai vähemmistö on prosentuaalisesti mitätön, niin ettei enemmistöllä ole jokapäiväisiä kosketuksia vähemmistökieleen)" on kiintoisa siksi, että olen kielirajalla oleskellessani ihmetellyt usein sitä, miten alueen ihmiset eivät useinkaan osaa juuri ollenkaan naapurialueen kieltä. Näistä enemmistö on suomenkielisiä, mutta vastaavia ruotsinkielisiä löytyy kyllä myös. Jos motivaatio näissä oloissa on matala, mitä muilta voidaan odottaa?


Viimeksi muokannut Kinaporin kalifi päivämäärä 30 Heinä 2013 16:03, muokattu yhteensä 1 kerran



30 Heinä 2013 15:25
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 423
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Täytyy vielä sen verran tarkentaa aiempaa lausuntoani, että en siis vastusta ruotsin vapaaehtoista opettelua, päinvastoin. Keinotekoisuus taas tarkoittaa edellä sitä, että luodaan rakenteita joita yksilöt eivät halua käytännössä tukea. Jos joku haluaa tästä esimerkin, ehdotan että jatkamme toistaiseksi aiheesta keskustelua ruotsiksi. Epäilen nimittäin että monikaan ei siihen käytännössä pysty, kun kieltä ei ole käytössä harjoitellut. Englanniksi keskustelu sujuisi jo paljon paremmmin, oletan. Englannin välinearvo kun on kannustanut opettelemaan kielen.


Yleissivistävä koulutus ei tarkoita sitä että sen katsotaan epäonnistuneen jos kaikki eivät 40 vuoden iässä osaa sujuvaa ruotsia, laskea vedyn ja hiilen kovalenttisia siteitä tai ratkaista 2. asteen yhtälöitä. Koko järjestelmän tarkoitus on varmistaa että lapsille tarjotaan monipuolinen paletti joista he voivat halutessaan valita sellaisia aloja joille he haluavat erikoistua. On totta että useimmat eivät juuri hyödy pakkoruotsista, mutta se ei tee ao. oppiaineesta sinänsä millään muotoa erikoista. On aivan kiistatonta että meillä on nyt enemmän aidosti ruotsintaitoisia suomenkielisiä kuin jos meillä olisi jos aine olisi täysin vapaaehtoinen - tai sitä ei opetettaisi kouluissa ollenkaan. Kyse on vain siitä onko ero riittävän suuri että se oikeuttaisi ruotsin pakollisuuden.


30 Heinä 2013 15:35
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Pakkoruotsin vaihtaminen erityisoppilaiden kohdalla lisätunteihin suomen kielessä olisi yksi vaihtoehto.

Keitähän nämä "erityisoppilaat" olisivat, ja millä perustein heidät laitetaan eriarvoiseen asemaan? Pakkoruotsissahan on yksi erinomainen ominaisuus: se on sama kaikille ja siksi taatusti tasa-arvoinen.


Erityisoppilaita on paljon, heistä suurella osalla on erilaisia kielen oppimiseen liittyviä ongelmia: kirjainten hahmotus, äänteiden hahmotus, muistista palauttaminen, käsitteiden ymmärtäminen,...

Suuri ryhmä ovat myös maahanmuuttajat, joita siis pääkaupunkiseudun kouluissa arvioidaan muutamassa vuodessa olevan n. 20%, tietysti joillakin alueilla paljon enemmän ja joillakin vähemmän.


TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Suomalaiset kommunikoivat jo nyt ei-suomenkielisten kanssa englanniksi, ellei heillä ole ollut erityisen motivoivaa B-kieltä, jota on ollut ilo harrastaa myös koulun jälkeen ja kehittää siitä käyttökelpoinen ja tarpeellinen kielitaito.

Siksipä 'lähikieli' -esitykseni tarjoaakin nimenomaan enemmän valinnanvaraa (ja pitemmän opetusjakson) jolloin on luultavampaa että sieltä löytyy sekä mieluinen kieli että enemmän aikaa sen oppimiseen.


Se, että otetaan tarjottimelta pois kielet, joita ihmiset haluavat opiskella (kuten saksa, ranska, espanja) tai maahanmuuttajien kotikielet, ei anna "enemmän valinnanvaraa" vaan "surkeasti rajoitetun valinnanvaran", joka ei edes palvele oppilaita vaan sinun illuusiotasi. Ei mikään ihme, että sanot, ettei valintaa voi jättää perheille, kun tarjoat heille jotain, mikä ei ole järkevää eikä reilua mutta vaatii heitä sijoittamaan paljon omia resurssejaan.


TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Pakkoruotsia on nyt kokeiltu yli neljäkymmentä vuotta ja tulos on surkea. Se ei toimi. Englanti on toiminut hyvin vaikka on vapaaehtoinen.

Ai, minulla englanti oli kyllä pakollinen. --- Ja etkö juuri äsken esittänyt 'lingua francan' (eli englannin) pakollisuutta?


Sinulla ei ollut pakollista englantia, vanhempasi olisivat voineet ainakin siirtyä lähemmäs koulua, jossa tarjonta oli laveampaa. Pakkoruotsillehan ei tällaista kiertotietä ole.

En esittänyt englannin pakollisuutta, sanoin vain, että pakkoenglannille olisi hyvät perusteet toisin kuin pakkoruotsille, jolle perusteita ei ole.


TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Kysyn uudestaan: Millä tavoin suomenkielisten asema paranee pakkoruotsittamalla tai kieltämällä englannin merkitys?

Olen selittänyt jo: pakkoruotsi/suomi-järjestelmällä takaamme edes sen että myös ei-suomenkieliset laitetaan koulussa opettelemaan suomea.
Ja jos emme tarjoa muita kieliä kuin englantia, niin ei niitä kukaan myöskään opiskele.


HÄH?

Mikäli oppilas valitsisi kaksi kieltä aluksi kolmen tai neljän kielen koulukohtaisesta valikosta plus tuetut kotikielet, kuinka saat kieliopinnot vähenemään?

Suomenkielisessä koulussa oppilaat opiskelevat suomeksi ja siksi myös suomea. Puhutaan kielitietoisesta koulusta, jossa yritetään opettaa suomea osana KAIKKIEN aineiden opetusta.

Onko sinulla mitään linkkiä koulumaailmaan ja oppilaiden elämään IRL?


30 Heinä 2013 15:58
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Yleissivistävä koulutus ei tarkoita sitä että sen katsotaan epäonnistuneen jos kaikki eivät 40 vuoden iässä osaa sujuvaa ruotsia, laskea vedyn ja hiilen kovalenttisia siteitä tai ratkaista 2. asteen yhtälöitä. Koko järjestelmän tarkoitus on varmistaa että lapsille tarjotaan monipuolinen paletti joista he voivat halutessaan valita sellaisia aloja joille he haluavat erikoistua. On totta että useimmat eivät juuri hyödy pakkoruotsista, mutta se ei tee ao. oppiaineesta sinänsä millään muotoa erikoista. On aivan kiistatonta että meillä on nyt enemmän aidosti ruotsintaitoisia suomenkielisiä kuin jos meillä olisi jos aine olisi täysin vapaaehtoinen - tai sitä ei opetettaisi kouluissa ollenkaan. Kyse on vain siitä onko ero riittävän suuri että se oikeuttaisi ruotsin pakollisuuden.


Kemian opintojen tavoitteena ei ole se, että nelikymppiset laskisivat huvikseen elektronien asettumista yhdisteissä - tavoitteena on oppia lukuisia uusia käsitteitä luonnontieteellisessä ympäristössä (härmistyminen, sidokset, yhdisteet, vitamiinit, alkoholit, valkuaisaineet, dna-ketjut ...), antaa kuva siitä, millaisia lainalaisuuksia luonnon kemiassa on, mahdollistaa esimerkiksi ravintoon, ympäristön kemiaan liittyvien asioiden pohtimisen kansalaisnäkökulmasta, ottaa kantaa kemiallista ympäristöä muuttaviin hankkeisiin... (lisäys: Kemiaa on peruskoulussa vain muutama tunti ja lukiossa yksi kurssi, muilla ei mitään - sen sijaan ruotsia luetaan jatkossa peruskoulussa vähintään neljä vuotta, lukiossa vähintään viisi kurssia, ammiksessä vähintään yksi kurssi, korkeakouluissa ja yliopistoissa vähintään virkaruotsin verran, joka voi tarkoittaa koko lukion oppimäärän uudelleenkäyntiä. Saisipa tuon panostuksen luonnontieteisiin.)

Kielen opetuksen tavoitteet ovat kielen opetuksen tavoitteita, kykyä kommunikoida tietyllä kielellä. Kielten opiskelulla pitää olla merkitys, joka nousee oppilaan omasta parhaasta.


Viimeksi muokannut Sees2011 päivämäärä 30 Heinä 2013 16:49, muokattu yhteensä 1 kerran



30 Heinä 2013 16:10
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 423
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Kemian opintojen tavoitteena ei ole se, että nelikymppiset laskisivat huvikseen elektronien asettumista yhdisteissä - tavoitteena on oppia lukuisia uusia käsitteitä luonnontieteellisessä ympäristössä (härmistyminen, sidokset, yhdisteet, vitamiinit, alkoholit, valkuaisaineet, dna-ketjut ...), antaa kuva siitä, millaisia lainalaisuuksia luonnon kemiassa on, mahdollistaa esimerkiksi ravintoon, ympäristön kemiaan liittyvien asioiden pohtimisen kansalaisnäkökulmasta, ottaa kantaa kemiallista ympäristöä muuttaviin hankkeisiin...


No johan vitsin murjaisit. Mitä olen seurannut keskusteluja esimerkiksi Talvivaarasta, ydinvoimaloista, ruokien lisäainekeskustelusta jne. niin ei kyllä vaikuta siltä että suurimmalla osalla keskustelijoista olisi jäänyt juuri mitään kouluajoilta päähän fysiikasta tai kemiasta.


30 Heinä 2013 16:17
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5102
Viesti 
TTJ kirjoitti:
On aivan kiistatonta että meillä on nyt enemmän aidosti ruotsintaitoisia suomenkielisiä kuin jos meillä olisi jos aine olisi täysin vapaaehtoinen - tai sitä ei opetettaisi kouluissa ollenkaan. Kyse on vain siitä onko ero riittävän suuri että se oikeuttaisi ruotsin pakollisuuden.

Oletan että tämä mahdollinen freudilainen lapsus selittää osan motiiveistasi. On totta että Suomen ruotsia puhuvien rajattu määrä luo ongelman po. yhteisölle. Vaikka Månsson hyvin nokkelasti totesikin, että ruotsia puhuva yksilö maksaa aina osaltaan sata prosenttia, vaikka po. yhteisö kokonaisuutena sitten maksaakin kaikista tarkasteltavista kuluista selkeästi vähemmän, pienen ryhmän kyky luoda omien voimavarojen puitteissa omakielinen yhteiskunta on varsin rajattu. Huomaa kuitenkin, että ruotsia puhuvien lukumäärä ei ole ainakaan minulle tavoite sinänsä, vaikka se on tietysti keino jollekin toiselle.

Mitä taas tulee älyllisesti hieman alavireiseen heittoosi yhtenäisestä koulutuksesta, niin sehän ei ole oikeasti ainakaan tuloksien osalta totta tänäkään päivänä. Universaali aine on taas helppo tunnistaa vaikkapa siitä, että sitä opiskellaan useassa EU:n jäsenvaltiossa. Nämä aineet ovat hyvä pohja yhtenäiskoulutukselle.


30 Heinä 2013 16:19
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 423
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Pakkoruotsin vaihtaminen erityisoppilaiden kohdalla lisätunteihin suomen kielessä olisi yksi vaihtoehto.

Keitähän nämä "erityisoppilaat" olisivat, ja millä perustein heidät laitetaan eriarvoiseen asemaan? Pakkoruotsissahan on yksi erinomainen ominaisuus: se on sama kaikille ja siksi taatusti tasa-arvoinen.


Erityisoppilaita on paljon, heistä suurella osalla on erilaisia kielen oppimiseen liittyviä ongelmia: kirjainten hahmotus, äänteiden hahmotus, muistista palauttaminen, käsitteiden ymmärtäminen,...

Suuri ryhmä ovat myös maahanmuuttajat, joita siis pääkaupunkiseudun kouluissa arvioidaan muutamassa vuodessa olevan n. 20%, tietysti joillakin alueilla paljon enemmän ja joillakin vähemmän.


Vastauksesi on aika ympäripyöreä. Kenelle nyt siis aikoisit opettaa suomea erityistunneilla - siis ei-suomenkielisille, näinkö asia pitäisi tulkita?

Sees2011 kirjoitti:
Se, että otetaan tarjottimelta pois kielet, joita ihmiset haluavat opiskella (kuten saksa, ranska, espanja) tai maahanmuuttajien kotikielet, ei anna "enemmän valinnanvaraa" vaan "surkeasti rajoitetun valinnanvaran", joka ei edes palvele oppilaita vaan sinun illuusiotasi. Ei mikään ihme, että sanot, ettei valintaa voi jättää perheille, kun tarjoat heille jotain, mikä ei ole järkevää eikä reilua mutta vaatii heitä sijoittamaan paljon omia resurssejaan.


Eihän niitä kieliä mihinkään pois oteta. Niitä voisi ottaa ihan samalla tavalla kuin nykyään. Siirtäisin vain joitakin kieliä siitä ryhmästä siihen toiseen ryhmään jossa nykyään ei ole mitään valinnanvaraa. Ihmettelen suuresti miksi tämä olisi sinun mielestäsi huononnus.

Sees2011 kirjoitti:
Sinulla ei ollut pakollista englantia, vanhempasi olisivat voineet ainakin siirtyä lähemmäs koulua, jossa tarjonta oli laveampaa. Pakkoruotsillehan ei tällaista kiertotietä ole.


Just joo. Pakkoruotsikaan ei ole suomenkieliselle sitten väistämätön paha, sillä aina voi muuttaa vaikkapa Norjaan. Tosin siellä on pakko-nynorsk, mutta kaikessa ei voi voittaa.


Sees2011 kirjoitti:
HÄH?

Mikäli oppilas valitsisi kaksi kieltä aluksi kolmen tai neljän kielen koulukohtaisesta valikosta plus tuetut kotikielet, kuinka saat kieliopinnot vähenemään?


Varmaan sillä tavoin että jos teemme kieltenopiskeluista vapaaehtoisia, niin silloin osa luonnollisesti tulee käyttämään oikeuttaan olla opiskelematta mitään kieliä.

Sees2011 kirjoitti:
Suomenkielisessä koulussa oppilaat opiskelevat suomeksi ja siksi myös suomea. Puhutaan kielitietoisesta koulusta, jossa yritetään opettaa suomea osana KAIKKIEN aineiden opetusta.


Niin, suomenkielisessä koulussa. Kaikki Suomen koulut eivät ole suomenkielisiä eikä niistä voi sellaista tehdäkään ilman bobrikoviaanista kielilainsäädäntöä jota en sentään kannata. En muuten tiedä oletko huomannut, mutta aika merkittävä osa korkeakoulutuksesta on jo nyt pelkästään englanniksi. Olen tässä odotellut trickle-down -efektiä, jossa englanninkielisyys siirtyy alemmillekin koulutusasteille.


30 Heinä 2013 16:31
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 569 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14 ... 29  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia