Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 11 Joulu 2018 00:51



Vastaa viestiin  [ 624 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16 ... 32  Seuraava
 Pakkoruotsia vielä lastenlapsillekin 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 444
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Minä puhun suomenkielisistä kouluista, koska olen sitä mieltä, että ruotsinkieliset saavat itse miettiä parhaan mahdollisen kieltenopetuksen omilleen.

Suomenkielistä koulua käyvän on hyvä oppia ja osata mahdollisimman hyvää suomea, jotta hän pystyy kouluttautumaan niin pitkälle kuin mahdollista. Mikäli kyseessä on ei-suomenkielinen oppilas, hänen tulisi myös saada pitää äidinkielensä ja oppia mahdollisimman hyvää englantia - ei suomenkielisten takia vaan itsensä vuoksi ja yhteiskunnan tasapainoisen kehityksen vuoksi.

Pakkoruotsi on ongelma, se ongelma ratkeaa vain vapaaehtoisella ruotsilla.


Edelleen: mitä me teemme sitten kun koulun kieli onkin joku muu kieli, vaikkapa englanti? Suomessa on jo nyt englanninkielisiä peruskouluja, ja niiden kysyntä on niin suuri että lisää varmasti tulee. Suomessa on jo nyt mahdollista käydä koko koulutus läpi päiväkodista korkeakoulutasolle puhumatta sanaakaan suomea.
Yksinkertaisesti et ole esittänyt yhtään mitään millä puolustettaisiin natiivikielten asemaa. Sinun esityksesi johtaisivat vain maailmankielten (eli lähinnä englannin) entistä merkittävämpään vahvistumiseen Suomessa.


04 Elo 2013 23:25
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 444
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
"Pakkoruotsin vastustajien argumentti etteivät monet pakkoruotsin käyneet kuitenkaan aikuisiällä osaa ruotsia ei ole sellaisenaan pätevä, koska samalla tavoin voidaan perustella melkein minkä tahansa opetettavan aineen poistamista."

Mitä on oppiminen? Sälätietoa vai maailmankuvan rakentamista?

Oppiminen esimerkiksi historiassa ei ole sitä, että muistamme ulkoa vuosilukuja ja yksityiskohtia vaan sitä, että meille muodostuu käsitys siitä, miten historiallista tietoa on kerätty, miten siihen tulee suhtautua kriittisesti, millaisia suuria linjoja historiaan liittyy ja kyky tarvittaessa hahmottaa vaikka wikipedian avulla, miten tulevan matkakohteen historia nivoutuu maailmanhistorian melskeisiin tai minkälaiseen saumaan historiallisen elokuvan päähenkilön elämä osuikaan... Vastaavasti luonnontieteissä rakennetaan luonnontieteellistä maailmankuvaa.

Ainoastaan kielissä osaaminen nojaa oleellisesti sälätiedon (sanojen ja kielioppisääntöjen) jatkuvaan muistamiseen. Ja juuri siksi kieltenopiskelu on arilaista kuin muiden aineiden opiskelu ja siinä vaaditaan orientoitumista tietyn kielen käyttämiseen.


Kyllä luonnontieteissä se "sälätieto" on ihan yhtä olennaista. Jos ei osaa ulkoa asioita niin ei kyllä onnistu yhtälöiden ratkominen matematiikassa tai kappaleeseen vaikuttavien voimien laskemista fysiikassa. Tai miten erotat ampuhaukan ja nuolihaukan toisistaan? 20 vuotta sitten olisin aika hyvin osannut vastata tuohon kysymykseen, nyt onnistuisi heikommin.
Mikä tahansa taito katoaa jos sitä ei harjoittele, ei luonnontieteet ja kielet eroa tässä yhtään mitenkään.


04 Elo 2013 23:30
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5434
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Esitin mielestäni suhteellisen selkeästi...

O.K., tulkitsen siis sinun vastustavan vapaata kielivalintaa, vaikka et halua asiaan selkeästi kantaa ottaakaan. En itse hyväksy sitä että joku ottaa oikeuden rajata yksilön vapautta esim. juuri oppia itsensä kannalta tärkeitä maailmankieliä, vaikkapa "hyvin rajatun valikoiman pohjalta", joten olemme tässä selvästi eri kannalla.


Viimeksi muokannut Kinaporin kalifi päivämäärä 05 Elo 2013 00:01, muokattu yhteensä 1 kerran



04 Elo 2013 23:43
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 444
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Esitin mielestäni suhteellisen selkeästi...

O.K., tulkitsen siis sinun vastustavan vapaata kielivalintaa, vaikka et halua asiaan selkeästi kantaa ottaakaan. En itse hyväksy sitä että joku ottaa oikeuden rajata yksilön vapautta esim. juuri oppia itsensä kannalta tärkeitä maailmankieliä, vaikkapa "hyvin rajatun valikoiman pohjalta", joten olemme tässä eri selvästi kannalla.


Enhän minä sellaista vastusta. A-kielestä voi jo nyt valita itselleen maailmankielen, ja C-kielestä toisen jos sellaisen haluaa. A-kielen opetus alkaa jopa varhemmin kuin B-kielen. En kai minä tätä järjestelmää ole muuttamassa.


04 Elo 2013 23:57
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5434
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Enhän minä sellaista vastusta. A-kielestä voi jo nyt valita itselleen maailmankielen, ja C-kielestä toisen jos sellaisen haluaa. A-kielen opetus alkaa jopa varhemmin kuin B-kielen. En kai minä tätä järjestelmää ole muuttamassa.

Kuten kirjoitin, vapaan kielivalinnan määritelmäni oli oppia sitä/niitä kieliä joita haluaa oppia, vaikkapa pelkkää englantia, äidinkielen lisäksi. Jos ymmärrän oikein, sinä taas haluat lisäksi pakottaa kaikki opiskelemaan nykyistä enemmän hyvin rajatun valikoiman pohjalta myös lähikieliä l. suomea, ruotsia, saamea tai venäjää. Tässä me olemme eri mieltä, eikä siinä mitään. Niin voi ja saa olla, asiasta päätetään lopulta ihan muualla.

EDIT. hyvin rajatusta kielivalikoimasta tuli mieleeni HBL:n aiemmin esille tuoma kysely:

http://hbl.fi/nyheter/2013-01-06/finlan ... m-om-ryska

... jossa joku oli ottanut itselleen oikeuden rajata pakollisen ruotsin vaihtoehdoksi pakollisen venäjän. Very naughty indeed.


Viimeksi muokannut Kinaporin kalifi päivämäärä 06 Elo 2013 09:14, muokattu yhteensä 1 kerran



05 Elo 2013 00:14
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 444
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Enhän minä sellaista vastusta. A-kielestä voi jo nyt valita itselleen maailmankielen, ja C-kielestä toisen jos sellaisen haluaa. A-kielen opetus alkaa jopa varhemmin kuin B-kielen. En kai minä tätä järjestelmää ole muuttamassa.

Kuten kirjoitin, vapaan kielivalinnan määritelmäni oli oppia sitä/niitä kieliä joita haluaa oppia, vaikkapa pelkkää englantia, äidinkielen lisäksi. Jos ymmärrän oikein, sinä taas haluat lisäksi pakottaa kaikki opiskelemaan nykyistä enemmän hyvin rajatun valikoiman pohjalta myös lähikieliä l. suomea, ruotsia, saamea tai venäjää. Tässä me olemme mieltä, eikä siinä mitään. Niin voi ja saa olla, asiasta päätetään lopulta ihan muualla.


Minun esityksenihän toisi lisää valinnanvaraa. A- ja C-kielen voisi valita kuten ennenkin, B-kielessä tulisi vähän valinnanvaraa entisen nollan sijaan. Aika merkillistä että tämä on tässä ketjussa väännetty pakkoruotsiakin surkeammaksi kielidiktatuuriksi.

Mielestäni on aika erikoista että kielet otetaan joksikin erikoistapaukseksi joissa pitäisi olla maksimaalinen valinnanvara. Miksipä ei sitten laiteta sitä A-kieltäkin kokonaan vapaaehtoiseksi, oppilas voisi siis valita olla opiskelematta mitään vieraita kieliä.

Peruskoululaisilta jos alettaisiin kysymään niin taitaisivat olla matematiikka ja liikunta ne eniten traumaattiset aineet (joskus ihan oikeastikin, ei muka-traumaattinen kuten pakkoruotsi), mutta harva rupeaa tosissaan kyseenalaistamaan niiden universaalia pakollisuutta oppiaineina.

Huomautan että tulisi olemaan poliittisesti erittäin vaikeaa sorvata kieltenopetusohjelmaa sillä tavoin että se ei antaisi mitään preferenssiä millekään natiivikielelle. Ehdotukseni olisi siis myös tässä suhteessa kenties paremmin toteutettavissa oleva kompromissi, lisäksi myös resurssien eli rahan suhteen helpompi toteuttaa kuin täydellinen valinnanvara jokaisella tasolla.


05 Elo 2013 00:41
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Minä puhun suomenkielisistä kouluista, koska olen sitä mieltä, että ruotsinkieliset saavat itse miettiä parhaan mahdollisen kieltenopetuksen omilleen.

Suomenkielistä koulua käyvän on hyvä oppia ja osata mahdollisimman hyvää suomea, jotta hän pystyy kouluttautumaan niin pitkälle kuin mahdollista. Mikäli kyseessä on ei-suomenkielinen oppilas, hänen tulisi myös saada pitää äidinkielensä ja oppia mahdollisimman hyvää englantia - ei suomenkielisten takia vaan itsensä vuoksi ja yhteiskunnan tasapainoisen kehityksen vuoksi.

Pakkoruotsi on ongelma, se ongelma ratkeaa vain vapaaehtoisella ruotsilla.


Edelleen: mitä me teemme sitten kun koulun kieli onkin joku muu kieli, vaikkapa englanti? Suomessa on jo nyt englanninkielisiä peruskouluja, ja niiden kysyntä on niin suuri että lisää varmasti tulee.


Olen itse aloittanut kouluni englanniksi. Siellä oli myös paljon sellaisten maassa työkomennuksella olevien perheiden lapsia, joille suomen/ruotsin kielen opiskelu olisi ollut täysin hyödytöntä, koska komennuksen kesto oli vain vuosi pari.

Tärkeät kielet valitaan aina, vaikka ne olisivat vapaaehtoisiakin. Tästä on osoituksena vapaaehtoisen englannin nykyinen asema.

En usko, että englanninkielisten koulujen määrä kasvaa sen enempää kuin ulkomaisen työvoiman lasten kouluttamisen vuoksi on tarpeellista. Näihin kouluihin luonnollisesti menee myös suomenkielisten kotien lapsia, varsinkin sellaisia, joiden vanhemmat saattavat myös työskennellä osan ajasta ulkomailla.

Olen suomenkielisten koulujen kannalla ja haluan nyt keskittyä niiden kehittämiseen.


Viimeksi muokannut Sees2011 päivämäärä 05 Elo 2013 09:03, muokattu yhteensä 1 kerran



05 Elo 2013 08:49
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Minun esityksenihän toisi lisää valinnanvaraa. A- ja C-kielen voisi valita kuten ennenkin, B-kielessä tulisi vähän valinnanvaraa entisen nollan sijaan. ---
Peruskoululaisilta jos alettaisiin kysymään niin taitaisivat olla matematiikka ja liikunta ne eniten traumaattiset aineet---
tulisi olemaan poliittisesti erittäin vaikeaa sorvata kieltenopetusohjelmaa sillä tavoin että se ei antaisi mitään preferenssiä millekään natiivikielelle. Ehdotukseni olisi siis myös tässä suhteessa kenties paremmin toteutettavissa oleva kompromissi, lisäksi myös resurssien eli rahan suhteen helpompi toteuttaa kuin täydellinen valinnanvara jokaisella tasolla.


Ehdotuksesi ei ole kompromissi vaan nykyisen järjestelmän jatkaminen todella pienin muutoksin ja muutoksin, joita kansalaiset eivät halua.

Aivan samat argumentit sopivat niin pakkoruotsin kuin pakkosaksan tai pakkosaamen kritisointiin.

Peruskoulun ainevalikoimasta sinulle on jo vastattu hyvin kattavasti. (Muuten matematiikka ei ole inhottu aine, liikunnanoptustakin on koko ajan ajanmukaistettu ja vähennetty kilpailuttamista - opintojen tulee elää ja päivittyä myös aineiden sisällä). Vieraat kielet eivät ole samanlaisia universaaleja aineita kuin matematiikka, luonnontieteet, katsomusaineet tai historia tai koulukieli tai äidinkieli. Vieraat kielet tulee valita todellisen tarpeen mukaan.

Turhien kielten luettaminen ei ole koskaan taloudellisesti kannattava ratkaisu, turhien kielten asettaminen tarjottimelle ei ole todellista valinnanvaraa.

Täydellistä valinnanvaraa ei ole, mutta järkevää valinnanvaraa rakennetaan kaikkialla ympärillämme.


05 Elo 2013 08:57
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 444
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
En usko, että englanninkielisten koulujen määrä kasvaa sen enempää kuin ulkomaisen työvoiman lasten kouluttamisen vuoksi on tarpeellista. Näihin kouluihin luonnollisesti menee myös suomenkielisten kotien lapsia, varsinkin sellaisia, joiden vanhemmat saattavat myös työskennellä osan ajasta ulkomailla.


Niin, onhan tietysti mahdollista että selvästi havaittavissa oleva englanninkielisen koulutuksen kasvutrendi yhtäkkiä katkeaisi omia aikojaan. Kaikenlaistahan voi sattua, eri asia sitten mikä on todennäköistä.

Sees2011 kirjoitti:
Ehdotuksesi ei ole kompromissi vaan nykyisen järjestelmän jatkaminen todella pienin muutoksin ja muutoksin, joita kansalaiset eivät halua.


Kansalaiset eivät halua monia asioita jotka tapahtuvat tai ovat tapahtuneet silti. En myöskään väitä tietäväni mikä on kansalaisten mielipide tässä kieliasiassa. Uskoisin että vaikkapa minun esittämäni järjestelmä nähtäisiin kuitenkin laajalti parannuksena. Uskoisin myös että useimmat kansalaiset mielellään näkisivät toimenpiteitä myös natiivikielten säilyttämiseksi.

Sees2011 kirjoitti:
Peruskoulun ainevalikoimasta sinulle on jo vastattu hyvin kattavasti.


Ei siitä ole mitään vastattu vaan jauhettu samoja kliseitä jotka osoitin kategorisesti virheellisiksi.

Sees2011 kirjoitti:
Turhien kielten luettaminen ei ole koskaan taloudellisesti kannattava ratkaisu, turhien kielten asettaminen tarjottimelle ei ole todellista valinnanvaraa.


Arroganssi saa uusia ulottuvuuksia kun Suomessa ja naapurimaissa puhutut kielet leimataan turhiksi.

Sinun ja KK:n kielivisio "oikeasti tarpeellisista kielistä" on itsensä toteuttava profetia. Koska täydellisellä valinnanvaralla lähes kaikki valitsisivat pelkästään englannin (riippumatta mikä heidän äidinkielensä on) niin silloin kaikki osaavat vieraana kielenä pelkästään englantia, ja puhuvat sitä, jolloin muita kieliä ei tietenkään enää tarvitakaan, ad nauseum! Visio että B-kielen täydellinen vapauttaminen johtaisi siihen että meillä pomppaisi esiin valtavasti espanjan, ranskan tai venäjän taitajia on naivistinen. Natiivikielten aseman vahventamiseksi on tehtävä jotain nyt kun se on vielä helpommin mahdollista: jos siihen aletaan 20-30 vuoden päästä kun ongelma on akuutimpi niin tarvitaan paljon kovempaa "kielityranniaa", jos se onnistuu sitten enää ollenkaan.


05 Elo 2013 12:53
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
En usko, että englanninkielisten koulujen määrä kasvaa sen enempää kuin ulkomaisen työvoiman lasten kouluttamisen vuoksi on tarpeellista. Näihin kouluihin luonnollisesti menee myös suomenkielisten kotien lapsia, varsinkin sellaisia, joiden vanhemmat saattavat myös työskennellä osan ajasta ulkomailla.


Niin, onhan tietysti mahdollista että selvästi havaittavissa oleva englanninkielisen koulutuksen kasvutrendi yhtäkkiä katkeaisi omia aikojaan. Kaikenlaistahan voi sattua, eri asia sitten mikä on todennäköistä.


Akateemisessa koulutuksessa englanti on vallannut alaa, ei peruskouluissa. Englanninkielisiä kouluja on muutamia ja lisäksi jonkin verran englanninkielisiä luokkia suomenkielisen koulun sisällä.

Minulla on tuttavapiirissäni sekä englanninkielisen luokan opettajia että sellaisella opiskelevien oppilaiden vanhempia. Kyseisille luokille hakevia oppilaita haastateellaan tarkoin, sillä heillä pitää olla hyvä englanti jo valmiina. Lähinnä kyse on oppilaista, joiden toinen vanhempi on englanninkielinen tai joiden perheessä muuten käytetään jo englantia.


05 Elo 2013 22:57
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Ehdotuksesi ei ole kompromissi vaan nykyisen järjestelmän jatkaminen todella pienin muutoksin ja muutoksin, joita kansalaiset eivät halua.


Kansalaiset eivät halua monia asioita jotka tapahtuvat tai ovat tapahtuneet silti. En myöskään väitä tietäväni mikä on kansalaisten mielipide tässä kieliasiassa. Uskoisin että vaikkapa minun esittämäni järjestelmä nähtäisiin kuitenkin laajalti parannuksena. Uskoisin myös että useimmat kansalaiset mielellään näkisivät toimenpiteitä myös natiivikielten säilyttämiseksi.


Kyllä, useimmat mielellään näkisivät toimenpiteitä natiivikielten säilyttämiseksi - mutta ei pakkoruotsin tai pakkosaamen avulla.

Annetaan ihmisten valita, näin tiedämme, mitä he haluavat! Ihmiset tekevät viisaimmat valinnat itse!


05 Elo 2013 23:05
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:

Sees2011 kirjoitti:
Turhien kielten luettaminen ei ole koskaan taloudellisesti kannattava ratkaisu, turhien kielten asettaminen tarjottimelle ei ole todellista valinnanvaraa.


Arroganssi saa uusia ulottuvuuksia kun Suomessa ja naapurimaissa puhutut kielet leimataan turhiksi.

--- Visio että B-kielen täydellinen vapauttaminen johtaisi siihen että meillä pomppaisi esiin valtavasti espanjan, ranskan tai venäjän taitajia on naivistinen.


Minulle ei ole mitään sitä vastaan, että ruotsin lisäksi myös saamea, karjalaa, viroa ja venäjää voisi valita Suomen kouluissa, mutta näitten kielten pakkoluettaminen ei ole mikään ratkaisu mihinkään.

"Täydellinen vapauttaminen" edellyttäisi tietokoneavusteisia etäopetusryhmiä. Vapaampi kielivalinta tarkoittaa sitä, että asteittain siirrytään pakkoruotsista tilanteeseen, jossa koulussa on valittavana kolmesta viiteen eri kieltä. Se toimii muualla, toimisi se meilläkin.

Ihmiset eivät ole maailmassa "valtavan kielitaitoisia" mutta tarpeellinen kielitaito tarttuu - ainakaan pakkoruotsi ei ole tarttunut, joten pakon sijaan on nyt syytä kokeilla vapautta.


05 Elo 2013 23:29
Profiili
Paikalla
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7822
Viesti 
Hyvää keskustelua (lue: kunnon vääntöä!) :jatkakaa:


Sees2011 kirjoitti:
Annetaan ihmisten valita, näin tiedämme, mitä he haluavat! Ihmiset tekevät viisaimmat valinnat itse!

En valitettavasti jaa optimismiasi. Ihmiset toki tietävät mitä he haluavat, mutta lyhyen tähtäimen ratkaisu (jollaisia valtaosa valinnoista on) ei aina ole se viisain.

Keskustelussa on tullut esiin monia eri asteita, eikä ole juututtu mustavalkoisesti ääripäiden poteroihin. Nykytilanteesta eli valtakunnallisesta pakkoruotsista lähtee kaksi erisuuntaista parannuslinjaa:
1. Pakkoruotsin alueellinen supistaminen, johon minä olen blogiteksteissäni keskittynyt.
2. Yhden pakkokielen väljentäminen useammaksi (valtakunnallinen yhtenäisyys säilyttäen), mistä täällä on viime aikoina keskusteltu.

On tärkeää huomata, että kaksi vierasta kieltä ovat pakollisia opetussuunnitelmassa: ilman niitä ei kukaan selviä koulusta. Toinen näistä on ruotsi, toisen saa itse valita koulukohtaisesta kielitarjonnasta. Niinpä TTJ:n esittämä pakkokielen valikoiman kasvattaminen on kuin onkin parannus nykytilanteeseen ja aito kompromissiehdotus.

2a. Pakkokielenä ruotsi.
2b. Pakkokielessä valinnanvaraa: ruotsi, saame, mahdollisesti muita maan vähemmistökieliä kuten romani, tataari. ("Toinen kotimainen")
2c. Pakkokielessä enemmän valinnanvaraa: ruotsi, saame, muita maan vähemmistökieliä ja naapurimaiden kieliä kuten Viro, Venäjä ja Norja. ("Lähikieli")
2d. Ei rajoituksia, eli molemmat vieraat kielet saa vapaasti valita koulukohtaisesta kielitarjonnasta.

Eräitä huomioita:

Jos ihmiset saisivat vapaasti valita molemmat vieraat kielet, käytännössä jokainen käyttäisi yhden paikan englannin opiskeluun. Näin ollen suomalaisten kielitaidon monipuolisuus olisi yhden vapaavalintaisen vieraan kielen varassa.

Tämä "oikeasti valinnainen" vieras kieli olisi todennäköisesti jokin suuri koulukieli kuten espanja, ranska, saksa tai venäjä. Suomalaisessa koulujärjestelmässä ei nimittäin yleisesti opeteta kaikkia suuria kieliä, esim. mandariinikiinaa, portugalia, hindiä, arabiaa, bengalia, japania, thaita tai koreaa.
http://tieku.fi/ihminen/maailman-13-puhutuinta-kielta

Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa suurten maailmankielten arvo suomalaisille, koska
(1) niitä puhutaan kaukana maissa, jotka eivät kaikki ole esim. kauppakumppaneina tärkeitä, ja
(2) hyvin pieni osa suomalaisista koskaan muuttaa ylipäätään ulkomaille, puhumattakaan kaukaisista maista, joissa on aivan vieras (ulkoeurooppalainen) kulttuuri.

Koska kielitarjonnassakin tulee tietysti vastaan resurssien rajallisuus, voitaisiin tyytyä maailman suurten kielten kohdalla edellä mainittuihin suuriin koulukieliin. Resurssit voitaisiinkin keskittää niiden ohella lähikieliin. Toisin sanoen espanjan, venäjän ja muiden tuttujen suurten koulukielten rinnalle ei mielestäni tarvittaisi hindiä, japania ja muita, vaan mieluummin vaikka viro, saame, norja, romani ja tataari.

Oikeastaan vieraat kielet voidaan ryhmitellä seuraavasti:

A. Kotimaiset kielet

Suomessa on lähes kymmenentuhatta romanin puhujaa, muutama tuhat saamen puhujaa ja tuhatkunta tataarin puhujaa. Nämä ovat ns. vanhoja kielivähemmistöjämme, eli muuttaneet Suomeen viimeistään 1800-luvulla ennen modernin maahanmuuton kautta.

Kotimaisia kieliä tuskin monikaan tulisi käytännössä paljon tarvitsemaan, mutta niiden säilyminen on yksinomaan Suomen varassa. Siksi olisi hyvä, että suomalaisilla olisi mahdollisuus oppia niitä koulussa ja näin tutustua maamme vanhoihin ja ehkä katoaviin vähemmistökieliin.

B. Naapuri/lähikielet

Suomen naapurimaat ja -kielet ovat Ruotsi (ruotsi), Norja (norja), Venäjä/Karjala (venäjä ja karjala) ja Viro (viro). Naapurimaihin matkustetaan ja muutetaan useammin kuin kaukaisempiin maihin, ja niistä myös matkustetaan ja muutetaan Suomeen. Naapurikielten opetukselle olisi siis käytännöllinen peruste. Matkailu- ja palveluala ovat myös suuria työllistäjiä, joten yksilölle olisi todennäköisesti etua naapurikielten osaamisesta.

C. Suuret maailmankielet

Suuria maailmankieliä ovat mandariinikiina, hindi, englanti, espanja, arabia, bengali, portugali, venäjä, japani, saksa, thai, korea ja ranska. Suuret maailmankielet ovat potentiaalisesti tarpeellisia johtuen niiden puhujien suuresta määrästä, mutta käytännössä niitä puhutaan pääasiassa maissa, joihin suomalaisia muuttaa vähän ja joista muuttaa vähän ihmisiä Suomeen. Niiden käytännön tarve lienee siis pieni, paitsi ehkä kaupallisella alalla. Englanti on tietysti poikkeus, koska se toimii yleiskielenä suuressa osassa maailmaa.

D. Maahanmuuttajien kielet

Puhutuimmat maahanmuuttajien kielet Suomessa ovat venäjä, viro, somali, englanti, arabia, kurdi, kiina, albania, thai, vietnam, saksa, turkki, persia ja espanja. Maahanmuuttajien kielten osaamisesta voi olla yksilölle etua esim. palvelualojen työmarkkinoilla.


Miten resursseja kannattaisi suunnata? Valitako joka ryhmästä joitain kieliä koulukieliksi, vaiko vain tiettyjen ryhmien kieliä? Olisivatko etusijalla kielet, jotka löytyvät useammasta ryhmästä? Eri ryhmien kielten opettamisen perustelut ovat myös erilaisia. Englannin jälkeen käytännössä hyödyllisimpiä lienisivät B. naapurikielet ja D. maahanmuuttajien kielet.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


06 Elo 2013 07:00
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Annetaan ihmisten valita, näin tiedämme, mitä he haluavat! Ihmiset tekevät viisaimmat valinnat itse!

En valitettavasti jaa optimismiasi. Ihmiset toki tietävät mitä he haluavat, mutta lyhyen tähtäimen ratkaisu (jollaisia valtaosa valinnoista on) ei aina ole se viisain.


Sinulla lienee syysi. ;) Olemme silti kansakuntana riittävän optimistisia antaaksemme ihmisten valita itse ammattinsa, asuinpaikkansa, puolisonsa, lasten hankkimisen ja äänestämisen vaaleissa - näin valistuneet ihmiset toki olisivat kypsiä valitsemaan lastensa kanssa vieraan kielen opinnot.


Jaska kirjoitti:
Nykytilanteesta eli valtakunnallisesta pakkoruotsista lähtee kaksi erisuuntaista parannuslinjaa:
1. Pakkoruotsin alueellinen supistaminen, johon minä olen blogiteksteissäni keskittynyt.
2. Yhden pakkokielen väljentäminen useammaksi (valtakunnallinen yhtenäisyys säilyttäen), mistä täällä on viime aikoina keskusteltu.


Voi sen noinkin jakaa. Taustalla on erilaisia painotuksia, joista seuraa erilainen argumentaatiopolku. Joku saattaa painottaa esimerkiksi ajatusta, että suomalaisuuteen tai vaikkapa "heimolaisuuteen" kuuluisi tiettyjen alueellisten kielten osaaminen. Kieltenopetus lähtee tällöin kansallisen tai paikallisen kieli-identiteetin rakentamisesta. Toinen saattaa lähteä siitä, että koulun tulee pyrkiä antamaan oppilaalle ensisijaisesti tälle itselleen merkityksellinen kielitaito oppilaan omaa taitoprofiilia kunnioittaen.

Jaska kirjoitti:
Miten resursseja kannattaisi suunnata? Valitako joka ryhmästä joitain kieliä koulukieliksi, vaiko vain tiettyjen ryhmien kieliä? Olisivatko etusijalla kielet, jotka löytyvät useammasta ryhmästä? Eri ryhmien kielten opettamisen perustelut ovat myös erilaisia. Englannin jälkeen käytännössä hyödyllisimpiä lienisivät B. naapurikielet ja D. maahanmuuttajien kielet.


Lähdetään realismista.

1) Mitä kieliä on nopeimmin tarjolla? Kouluilla on tällä hetkellä valmiina paitsi ruotsin myös ranskan- ja saksanopettajia, jossain määrin myös espanjanopettajia (kielialue on kokenut suuren suosion nousun ja hämmästyttävän moni nuori on myös käynyt työskentelemässä tai opiskelemassa espanjankielisellä alueella, Ruotsissa erityisesti pojat valitsevat espanjaa ja osansa tässä on myös latinomusiikilla - tällaiset asiat ovat tärkeitä), idässä myös venäjänopettajia on kohtuullisesti. Vanhemmat ovat tottuneet näihin kieliin, näistä on myös yo-kokeet valmiina. Näiden kieliryhmien kesken saadaan ainakin kaupungeissa lähikouluille kattavat ryhmät, jolloin oppilailla on aitoa valinnanvaraa. Haja-asutusalueiden lukiot voivat tarjota joitakin kielivaihtoehtoja myös alueensa peruskouluille.

2) Miten muita kieliä tarjotaan? Maahanmuuttajakielten opetus painottuu äidinkielen opetukseen. Tätä on väistämättä järjestettävä ja tämä on erityisesti suurten kaupunkien koulutoimelle suuri mutta välttämätön urakka eikä sen kustannuksia voi laskea. Joissakin kouluissa on jo rakennettu myös muille näiden harvinaisempien kielten jatkumoita (esim. kiina) alaluokilta yläkouluun ja lukioon. Näin pyritään tekemään muissakin maissa.

3) Miten järjestetään viron, karjalan ja saamen opetus? Olisiko aluksi ratkaisu vaikkapa tietokoneavusteiset etäkurssit (joissa toki ollaan yhtä aikaa läsnä, mutta tietokoneen äärellä - näitä kursseja on tarjolla maailmankielissä syrjäseutujen lukioissa).

Kaikki vapautuminen on periaatteessa myönteistä, näin päästäisiin kaikille korkeakouluopiskelijoille pakollisesta virkaruotsista (mitään vastaavaa ei esim. monikielisessä Sveitsissä ole) ja samalla vapautukset peruskoulussa ja lukiossa ja amiksessa myös lisääntyisivät.

Mutta kun ollaan purkamassa toimimatonta pakkoa (= kieltä ei opita koska sitä ei tarvita), olisi muutoksissa syytä korostaa myös kielen oppimiselle välttämätöntä tekijää - todellista tarvetta.

Nykyisin oppilailla on usein siteitä johonkin suureen kielialueeseen tai sitten aitoa kiinnostusta (vaikkapa musiikin kautta) ja heillä on tarve ottaa kieliopinnot myös osaksi persoonaansa, profiloitua esim. ranskanopiskelijaksi tai espanjanopiskelijaksi, tai saamenopiskelijaksi. Silloin he myös rakentavat kielitaitoa koulun ohessa ja sen jälkeen, mikä on pysyvälle kielipääomalle välttämätöntä.


06 Elo 2013 08:48
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5434
Viesti 
Jaska kirjoitti:
...Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa suurten maailmankielten arvo suomalaisille, koska
(1) niitä puhutaan kaukana maissa, jotka eivät kaikki ole esim. kauppakumppaneina tärkeitä, ja
(2) hyvin pieni osa suomalaisista koskaan muuttaa ylipäätään ulkomaille, puhumattakaan kaukaisista maista, joissa on aivan vieras (ulkoeurooppalainen) kulttuuri.

Koska kielitarjonnassakin tulee tietysti vastaan resurssien rajallisuus, voitaisiin tyytyä maailman suurten kielten kohdalla edellä mainittuihin suuriin koulukieliin. Resurssit voitaisiinkin keskittää niiden ohella lähikieliin. Toisin sanoen espanjan, venäjän ja muiden tuttujen suurten koulukielten rinnalle ei mielestäni tarvittaisi hindiä, japania ja muita, vaan mieluummin vaikka viro, saame, norja, romani ja tataari.

Vielä kerran: jos kieliyhteisö ei ole kilpailukykyinen niin se taantuu mm. siksi että nuoret hylkäävät sen, vrt. mordva. Taloudellinen ja siihen liittyvä sosiaalinen hyvinvointi ovat myös kansallisen säilymisen kannalta tärkeä vetovoimatekijä ja mm. siksi Ruotsi toimii kuten se toimii.

"Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää vaihtoehtojen lisäämistä kielten opiskeluun välttämättömänä, koska kielitaitotarpeetkin töissä ovat monipuolistuneet."

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/EK+P ... 5257238091

"Med stor glädje mottog vi regeringens beslut att ge Skolverket i uppdrag att ta fram kurs- och ämnesplaner för kinesiska i grund- och gymnasieskolan. Men om kinesiska ska kunna erbjudas i grundskolan och på gymnasiet över hela landet krävs kraftigt ökade resurser för utbildning av lärare i kinesiska."

http://www.dn.se/kultur-noje/kulturdeba ... an-klader/


06 Elo 2013 09:33
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
"Pakkoruotsin vastustajien argumentti etteivät monet pakkoruotsin käyneet kuitenkaan aikuisiällä osaa ruotsia ei ole sellaisenaan pätevä, koska samalla tavoin voidaan perustella melkein minkä tahansa opetettavan aineen poistamista."

Mitä on oppiminen? Sälätietoa vai maailmankuvan rakentamista?

Oppiminen esimerkiksi historiassa ei ole sitä, että muistamme ulkoa vuosilukuja ja yksityiskohtia vaan sitä, että meille muodostuu käsitys siitä, miten historiallista tietoa on kerätty, miten siihen tulee suhtautua kriittisesti, millaisia suuria linjoja historiaan liittyy ja kyky tarvittaessa hahmottaa vaikka wikipedian avulla, miten tulevan matkakohteen historia nivoutuu maailmanhistorian melskeisiin tai minkälaiseen saumaan historiallisen elokuvan päähenkilön elämä osuikaan... Vastaavasti luonnontieteissä rakennetaan luonnontieteellistä maailmankuvaa.

Ainoastaan kielissä osaaminen nojaa oleellisesti sälätiedon (sanojen ja kielioppisääntöjen) jatkuvaan muistamiseen. Ja juuri siksi kieltenopiskelu on arilaista kuin muiden aineiden opiskelu ja siinä vaaditaan orientoitumista tietyn kielen käyttämiseen.


Kyllä luonnontieteissä se "sälätieto" on ihan yhtä olennaista. Jos ei osaa ulkoa asioita niin ei kyllä onnistu yhtälöiden ratkominen matematiikassa tai kappaleeseen vaikuttavien voimien laskemista fysiikassa. ---


Kaavat otetaan kaavakirjasta, laskut hoidetaan laskimella - oleellista on kokonaisuus ja kyky hahmottaa, mitä voimia tilanteeseen liittyy.

Monilla pakkoruotsifaneilla tuntuu olevan ongelmia logiikan ja luonnontieteiden kanssa. Näin runoilee vihreä vaasalisvaltuutettu:

Pitäisikö meidän tosiaan alkaa laskea todennäköisyyksiä sille, tuleeko kuopiolainen nuori koskaan tarvitsemaan ruotsin kieltä? Lasketaanko saman tien kuinka moni ryhtyy kuvataiteilijaksi, että saadaan tietää tarvitaanko kuvaamataidon tunteja? Kuinka moni meistä muistaa kaikki suomen sijamuodot? Koska viimeksi laskit jotain käyttäen piitä tai teit ristipiston? Miten paljolta vaivalta säästyttäisiinkään, jos arvottaisiin jokaiselle vastasyntyneelle ammatti valmiiksi. Ei menisi niitä resursseja hukkaan.

Ei lähdetä sille tielle. Asioiden oppiminen on itseisarvo, eikä jokaisen oppimasi asian ole tarkoitus kantaa rahallista hedelmää. Ne turhatkin asiat opettavat sinulle myös jotain itsestäsi. Mitä laajemmalla skaalalla saamme oppia asioita, sitä laajemmin näemme myös itsemme. Et voi tietää rakastavasi leivontaa, jos ei koskaan ole sitä saanut kokeilla. Annetaan jokaiselle tilaisuus löytää oma tiensä, ei määrätä sitä etukäteen todennäköisyyksien mukaan.

Ei teini-ikäistä kuopiolaista ehkä huvita opiskella ruotsia, mutta ei se tarkoita, ettei hän sitä koskaan tulisi tarvitsemaan. Joskus elämä yllättää ja aikuisena huomaa, ettei se kaikkitietävä teini tiennyt paljon mitään, ei ainakaan omasta tulevaisuudestaan. Itse sanoin kahdeksannella luokalla opettajalleni, etten koskaan tulisi tarvitsemaan ruotsin kieltä. Tarvitsenpas, aika paljon tarvitsenkin. Oikein jopa tykkään puhua ruotsia, ja kuunnella ja lukea. Jos kohdalleni sattuu aikakone, käyn ehkä sanomassa pari valittua sanaa neljätoistavuotiaalle itselleni.

Fysiikkaa en oikeastaan ole tarvinnut. Olen kuitenkin iloinen siitä, että olen saanut oppia myös turhia asioita.

http://www.pohjanmaanvihreat.fi/?p=526


* hirveän pitkä huokaus *

Tässä tekstissä on ajatusvirheitä niin, että huimaa.

Valtuutettu päättelee, että koska hän ei nelitoistavuotiaana voinut tietää, tuleeko tarvitsemaan ruotsia, kaikien tulee varmuuden vuoksi lukea ruotsia! Entäpä ne kaikki oppilaiden hyvin koulutetut ja valistuneet vanhemmat, jotka eivät ole tarvinneet ruotsia? Heidänkö kokemuksellaan ei ole mitään merkitystä? Eikö nelitoistavuotias muka voisi tietää, haluaako lukea mielummin ruotsia, ranskaa vai espanjaa? Ovatko muut kielet käyneet tarpeettomiksi? Eivätkö muut kielet saata avata yllättäviä ovia, jolloin mahdollistuu jotain sellaista, mikä ei muuten olisi mahdollista - esimerkiksi opiskelu espanjankielisellä alueella?

Tämä valtuutettu päättelee reippaasti, että koska kaikista ei olla tekemässä kuvataiteilijoita tai leipureita, mutta silti kouluissa on kuvataidetta ja kotitaloutta, niin pakkoruotsi on perusteltua, vaikkei kaikista ruotsin osaajia tulisikaan (ja useimmistahan ei tule). Kuitenkaan mikään valtuutetun luettelemista "taidoista" ei vastaa taustalla olevan oppiaineen keskeisiä tavoitteita:
- Kuvataiteen tunneilla ei koulita kuvataiteilijoita eikä käsityössä ristipistoeksperttiä vaan harjoitetaan käden ja silmän yhteistyötä, tutustutaan taiteen kieleen, työtapoihin, materiaaleihin ja kartoitetaan käsillä tekemisen luovuutta.
- Sijamuotojen ulkoaoppiminen ei ole äidinkielen opintojen varsinainen tavoite vaan kyse on kielen rakenteiden hahmottamisesta.
- Esimerkiksi valtuutetun luulisi myös tarvitsevan kykyä käsitellä suuria summia, tunnuslukuja, prosentteja ja tilastoja, vaikkei juuri niissä piin käyttöä tarvitakaan.
- Kotitalouskin on jotain muuta kuin pelkkää leivontaa, vaikka leivontakin tulee arjessa kohtuullisen useasti vastaan.

Kielen ja leivonnan tai ristipistojen oppimisella on huikea aika- ja tasoero. Leivontaan ja sanaluokkiin sijoitetaan muutama tunti - ruotsia luetaan pian alakoulusta yliopistoon, edelleenkin se on ainoa kaikille pakollinen oppiaine kaikilla opetuksen tasoilla korkeakouluihin asti!

Fysiikkaa luetaan puolitoista vuotta yläkoulussa ja yksi kurja kurssi lukiossa, jossa kerrataan tuo yläkoulun osuus jonkinlaiseksi pohjaksi luonnontieteellisen maailmankuvan alkeiden hahmottamiseksi. Vastaa vaativuudeltaan noin seiskaluokan ruotsia eli "Jag heter Mimosa"-ruotsia.

Useimmilla oma varsinainen asiantuntijuus on kovaa ja vaativaa työtä jollakin rankalla erityisalalla - kuten tekniikassa tai tieteessä tai käytännön ammateissa. Tämän rinnalla kaikilla ei ole voimia lukea "varmuuden varalta" -ruotsia läpi koko koulu-uran. Vieraiden kielten oppiminen tähtää nimenomaan tietyn kielen oppimiseen siten, että sitä voi käyttää kommunikaatiossa. Tämä edellyttää halua ja tarvetta ylläpitää kieltä läpi elämän. Siksi kielet on valittava mahdollisimman viisaasti yksilön omasta näkökulmasta.

Mikä oppiaine on vihkinyt niin monet perustamaan muille asettamiaan vaatimuksia ilmiselviin ajatusvirheisiin ja vielä kirjoittamaan niistä pitkään ja kiihkeästi?

Tämä on siis pakkoruotsin puolustuksen peruslähtökohta: "Annetaan jokaiselle tilaisuus löytää oma tiensä, ei määrätä sitä etukäteen todennäköisyyksien mukaan." --- Absurdi päätelmä: pakkoruotsi = tilaisuus löytää oma tiensä!!! Etteikö tämä olisi orwellilaista uuskieltä!


07 Elo 2013 10:09
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
putkonen kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Eräs tutkija kuvasi asiaa näin: Kouluenglanti ei ole tappajakieli, joka tukahduttaa kansalliset kielet, koska lingua franca -englanti on oma kielenkäyttömuotonsa. Hänen mukaansa englantia ei kansainvälisessä yhteistyössä käytetä identifioitumiseen, vaan ainoastaan viestintään, ja oma kieli säilyy identifioitumisen välineenä. On kuulemma arvioitu, että 90%:ssa tilanteista, joissa maailmassa puhutaan englantia, ei ole yhtään syntyperäistä puhujaa paikalla. Kyse on siis muista poikkeavasta kielestä ja kielenkäyttötilanteesta, joka ansaitsee oman tutkimuksensa omista lähtökohdistaan.


Juuri näin se on minunkin mielestäni. Englanti on nimenomaan viestintäkieli eikä sitä kuten ei mitään muutakaan vierasta kieltä käytetä identifioitumiseen (kamala sana! mitä se on suomeksi?). Olen lisäksi melkeinpä "äärifunktionalisti" (©Jaska), joka näkee kielen lähinnä vain työkaluna, jolla saa ihmiset ymmärtämään itsensä.

Sees2011 kirjoitti:
Tietysti rakastan äidinkieltäni ja haluan välittää sitä eteenpäin lastenlapsille. Mutta ymmärrän, että lastenlapseni voivat nykymaailmassa elää niin erilaisessa ympäristössä, ettei suomen kieli enää välity heille, ellen pääse itse sitä opettamaan.

Hyvä ystäväni meni naimisiin ulkomaille (ei englanninkieliseen maahan) ja puhui vain suomea lapsilleen - mutta lapsista vain yksi puhuu nyt nuoruusiässä kohtuullista suomea, eikä hänkään osaa kieltä oikein vaan puhuu merkillistä murteen ja vieraan kielen välimuotoa, johon on itse kehittänyt omalaatuisia sanavartaloita ja niiden taivutuksia. Ja nyt hänkin haluaisi opettaa omille lapsilleen suomea. Hänen on aikanaan hankittava suomalainen kotiapulainen, jotta se onnistuisi edes jossain määrin.


No niin. Tässä esimerkissä minä voisin olla melkein tämä kyseinen hyvä ystävä, tosin äidinkielen välitys lapsilleni meni vuosien sinnikkään yrittämisen jälkeen, pakko myöntää, täysin pieleen. Puhuin lasten synnyttyä kotona Keski-Euroopassa (saksankielinen) AINA suomea, jota jopa miehenikin (äidinkieli farsi) oppi hiukan ymmärtämään. Pihan lapsetkin oppivat jo peruskomennot ja lopulta kaikki mammat sanoivat lapset pihalle päästettyään, että "sitten kun putkonen huutaa parvekkeelta, että "tulkkaspojajokottin", niin tulet itsekin kotiin. Komento "syämääään" osattiin sekin jo koko alueella. Joskus joku mamma tupsahti meille ja kysyi jotakin sanaa, että onko se suomea, kun poika sanoo aina niin ja hän ei ymmärrä. Hankin huikean pinon kirjoja lapsille, 0:sta murkkuikäiselle sopivaa kirjallisuutta ja luin pojille niitä. Iltasatu oli tietysti suomeksi. Äitini vietti niihin aikoihin pitkiä aikoja meillä ja koko päivän pojat kuulivat kotona VAIN suomea. Kun pappa (näin meillä puhutellaan isää) tuli töistä kotiin, niin puhuimme keskenämme saksaa ja saksaa mieheni puhui aina pojillekin. Farsia hän ei edes yrittänyt opettaa lapsille. Vuodet kuluivat ja pojat menivät kouluun. Koskaan pojat eivät vastanneet suomeksi. Tuli aina monimutkaisempia asioita selitettäväksi ja pojat huokasivat, että "Mamma (päätin nimittää itseäni mammaksi, kun ympäristö käytti sitä, farsissa äiti on mamma ja isäni käytti sitä äidistään), me ei ymmärretä, mitä sää sanot suomeksi . Iltasatujakaan me ei ikinä ymmärretty. Niitä oli vaan kiva kuunnella". Käytin lannistuneena aina vain enemmän saksaa kotona ja lopulta suomi jäi kokonaan käytöstä. Nyt vanhempi poika on surullinen siitä, että hän ei osaa suomea ja on pyytänyt opettamaan sitä. Pojilla on vahva itävaltalainen identiteetti ( ei ainakaan meiltä vanhemmilta saatu!) ja jonkinlaisena sivuidentiteettinä suomalaisuus. Persialaisiksi he eivät koe itseään ollenkaan.

Englanninkielisessä ympäristössä asuminen on tehnyt kodinkäyttökielestämme saksasta jonkinlaista siansaksaa, jossa vilisee englantilaisia sanoja. Suomenkieleeni niitä ei ole ilmaantunut. Ilmeisesti vieraan kielen vaikutus äidinkieleen on pienempi kuin tässä meidän tapauksessamme jo vieraaseen "kotikieleen".


Olen mutustellut mielessäni tätä esimerkkiä, joka on loistava tarina siitä, miten vaikeaa on välittää kotikieli vieraassa ympäristössä.

Onnistuneeko siinä kukaan hyvin ja mitä parhaassa tapauksessa on tarvittu vanhemman oman puheen rinnalle?

Ajattelen myös nyt maamme laajenevaa maahanmuuttajien ryhmää. Onko heidän kohtalonsa menettää kotikielensä kaikista hyväntahtoisista viritelmistä huolimatta?


07 Elo 2013 18:58
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti 
Kansalaisaloite "ruotsi valinnaiseksi oppiaineeksi" on nyt saanut turbovaihteen päälle. Nimiä saadaan satoja päivässä. Tällä vauhdilla 50.000 nimeä tulee kasaan reippaasti määräajassa. Ajantasaisen lukeman voi tarkistaa täältä.


07 Elo 2013 23:19
Profiili
Paikalla
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7822
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Kansalaisaloite "ruotsi valinnaiseksi oppiaineeksi" on nyt saanut turbovaihteen päälle. Nimiä saadaan satoja päivässä. Tällä vauhdilla 50.000 nimeä tulee kasaan reippaasti määräajassa. Ajantasaisen lukeman voi tarkistaa täältä.

Ohhoh, 48 075 ja vielä melkein kuukausi jäljellä. Onnistuu taatusti.

Tuo piikki johtunee siitä, että aloitteesta on vihdoin uutisoitu joissain sanomalehdissä. Kaikki kun eivät nettikeskusteluja seuraa.

Ihan hyvä että kesälomalta palaavat, intoa puhkuvat kansanedustajat joutuvat miettimään tuota asiaa, vaikken uskokaan että tämä aloite mihinkään vielä johtaa.

Tulipa mieleen, että kokoomuslaiset ja muut pakkoruotsikriittiset kansanedustajat voisivat vaikka erota puolueestaan mahdollisen äänestyksen ajaksi, ja sitten jos siltä tuntuu, liittyä takaisin myöhemmin. :) Näin vältettäisiin idioottimaisuus nimeltä ryhmäkuri ja vastuunpakoilijoiden ankeat selitykset "totta kai minä vastustan pakkoruotsia, mutku Katainen kieltää äänestämästä sitä vastaan".

Toinen vaihtoehto olisi tehdä pakkoruotsista omantunnon kysymys, jolloin ryhmäkuria ei saa soveltaa. Mitenhän tällainen onnistuisi?

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


08 Elo 2013 03:52
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Toinen vaihtoehto olisi tehdä pakkoruotsista omantunnon kysymys, jolloin ryhmäkuria ei saa soveltaa. Mitenhän tällainen onnistuisi?


Ei saa onnistua, sanoo RKP!

Susanna Ginman ihmettelee tänään HBL:n pääkirjoituksessa, miten pakkoruotsin kannattajat ja kriitikot ovatkin olleet niin tasoissa eduskuntavaalien jälkeisessä eduskunnassa (kuin uutena asiana) ja on tyytyväinen siihen, että perussuomalaisten rinnalla ei ole muita puolueita, jotka puolueena kritisoisivat pakkoa. Hän teilaa mahdollisuuden siihen, että edustajat saisivat äänestää vapaasti:

"Den obligatoriska svenskan är en i högsta grad politisk fråga och kan inte ses som en samvetsfråga, där ledamöterna ges fria händer." =
"Pakkoruotsi on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys eikä sitä voi pitää omantunnonasiana, jossa edustajille annetaan vapaat kädet."

http://hbl.fi/opinion/ledare/2013-08-07 ... lig-debatt (saa esiin käännettynä tai sitten pitää osata kiertää maksumuuri)

Ginmanin oma peruste pakkoruotsille on se, että suomalaisnuoret tarvitsevat ruotsia itsensä vuoksi eivät palvellakseen ruotsinkielisiä. Skandinavia on kuulemma niin tärkeä suomalaisille.


08 Elo 2013 08:37
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 624 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16 ... 32  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia