Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 11 Joulu 2018 01:51



Vastaa viestiin  [ 624 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20 ... 32  Seuraava
 Pakkoruotsia vielä lastenlapsillekin 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Nyt vain odotellaan, mikä se pieni näennäinen myönnytys voisi olla. Arvauksia? :)


Kokoomuksen verkkolehden blogissa "Kielikompromissi: Jätetään ruotsi lukioihin"

Olisihan sekin jo suuri askel, jos p-ruotsi lähtisi pois peruskouluista.


Kaikki muutokset ovat hyviä, mutta itse asiassa tuo peruskouluruotsin lähtö vaikuttaa kaikkein vähiten.

Ne, jotka eivät jatka lukioon tai kaksoistutkintoon, eivät käytännössä ole joutuneet pakkoruotsia mutustelemaan amiksen kertauksen jälkeen. Harvat heistä ovat myöskään lukeneet muita kieliä. Lähinnä he voittaisivat, mikäli voisivat painottaa äidinkieltä tai englantia ruotsin sijaan - mutta tämä ei tuossa ehdotuksessa ollut mukana vaan vaihtoehtoinen kieli.

Mutta peruskouluruotsin korvaaminen valinnaisella kielellä, jota tulee jatkaa lukiossa ja vielä ottaa siihen päälle pakollinen lukioruotsi, nostaa kielipainotuksen lukiossa huomattavan korkeaksi. Tämä käytännössä tekisi lukiosta yhä enemmän humanistisen tyttökoulun.

Edelleenkin maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden lukiopolkua tehtäisiin vaikeammaksi, samoin kasattaisiin lisää vaikeuksia niille, jotka pyrkivät kirjoittamaan ammattikoulun kautta. Matemaattisesti suuntautuneetkin joutuisivat taas suorittamaan enemmän kieliopintoja. Tämä tietää lisää reppuja, pidentyneitä opiskeluaikoja, keskeyttämisiä, opintotoiveista luopumista... Siis jotain ihan muuta kuin on tavoiteltu.

Sen toiveen toteutuminen, että suomenkieliset voisivat rakentaa akateemista sivistystä ilman pakkoruotsia, olisi taas yhden sukupolven kauempana.


14 Elo 2013 22:05
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 444
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Miksi ihmeessä, kun noissa kouluissa olisi tälläkin hetkellä jo saksan ja ranskan maikat valmiina, mutta venäjänopettajien koulutus kestää vuosia?

Sitä paitsi niin oppilaat kuin heidän vanhempansa arvostavat nimenomaan saksaa ja ranskaa, mahdollisesti espanjaa, joka on nousussa.

Miksi muokata toimimatonta järjestelmää tavalla, joka vähiten tyydyttää niitä, jotka ovat muutosta vaatineet?


Olen selittänyt sen jo.

Saksaa, ranskaa ja espanjaa voi jo nyt valita A1 tai A2-kieliksi sekä C- ja D-kieliksi. Kuinka monessa portaassa niitä maailmankieliä nyt pitää vielä voida valita?


14 Elo 2013 22:50
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 444
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Kannatatko pakollista virkamiesruotsia kaikille vai miksi haluat vähätellä sen aiheuttamia ongelmia?


En välttämättä. Se ajatus jota esim. Saukkonen esitti blogissaan (eli virkamiesruotsista siirryttäisiin virkamiesten bonuksiin kielitaidosta) kuulostaa nykyjärjestelmää fiksummalta. Arvelisin että tämänkaltainen ratkaisu voisi olla se "kompromissi" jota lähdetään hakemaan kun ruvetaan oikeasti tilannetta poliittisella tasolla ruotimaan.

Hämmästelen monia väitteitäsi (en ainoastaan pakkoruotsista) koska ne ovat täysin ristiriidassa omien kokemusteni ja havaintojeni kanssa yliopistomaailmasta. Jostain syystä nämä eivät kuitenkaan kelpaa sinulle vaan torjut ne varsin esoteerisillä, yleisluontoisilla perusteilla. Olen aikaisemmin sanonut täällä että pakkoruotsin poistamiselle on hyviäkin perusteita, valitettavasti usein käytetään niitä huonoja.


14 Elo 2013 23:09
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7824
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Miksi muokata toimimatonta järjestelmää tavalla, joka vähiten tyydyttää niitä, jotka ovat muutosta vaatineet?

Tapoja ja suuntia ajaa pakkoruotsi alas on todella monia; väsäilen siitäkin kirjoitusta. On kuitenkin turha ajaa mitään totaaliromahdusta, koska sellainen ei tule onnistumaan ennen kuin persuilla on yksin 105 kansanedustaa. Ainoa mahdollisuus on hakea mahdollisimman järkevää, oikeudenmukaista ja taloudellista (hyötysuhteeltaan parasta) kompromissiratkaisua.

aikalainen kirjoitti:
Olisihan sekin jo suuri askel, jos p-ruotsi lähtisi pois peruskouluista.

Aivan. Lukioon menevät ovat kuitenkin itse halukkaita jatkamaan yleissivistäviä teoreettisia opintoja, joten heiltä voi vaatia enemmän kieliäkin kuin peruskoulussa tai siitä ammatilliseen käytännön koulutukseen meneviltä.

Sees2011 kirjoitti:
Mutta peruskouluruotsin korvaaminen valinnaisella kielellä, jota tulee jatkaa lukiossa ja vielä ottaa siihen päälle pakollinen lukioruotsi, nostaa kielipainotuksen lukiossa huomattavan korkeaksi. Tämä käytännössä tekisi lukiosta yhä enemmän humanistisen tyttökoulun.

Nyt menet jo turhan mustavalkoiselle linjalle. Tuskinpa on tieteellisissä tutkimuksissa löydetty mitään merkittävää eroa poikien ja tyttöjen kielikyvyissä. Taitaa olla pikemminkin niin, että tyttöjä on lukiossa enemmän jo vuosikymmen sitten suhde oli noin 6040 tyttöjen hyväksi:

"Yhä suurempi osuus lukiolaisista on tyttöjä. Oulun läänissä tyttöjen osuus lukio-opiskelijoista on viime vuosina kasvanut tasaisen varmasti. Syyskuussa tehdyn laskennan mukaan 59 prosenttia läänin lukiolaisista on naispuolisia. Vuosi sitten osuus oli alle 58 prosenttia. Vielä selvemmin oppilaskunnan naisistuminen näkyy kaupunkilukioissa, joihin on enemmän pyrkijöitä ja sen vuoksi usein myös korkeammat pääsyvaatimukset. Kaupunkimaisten kuntien lukioissa opiskelevista yli 60 prosenttia on tyttöjä. Vuotta aiemmin tyttöjen osuus oli yli 58 prosenttia ja sitä edeltäneenä vuonna yli 57 prosenttia."
http://m.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tyto ... it/400352/

Lukio on vapaaehtoinen, yleissivistävä ja teoreettinen. Siksi siellä voidaan vaatia enemmän kuin pakollisessa peruskoulussa.

Sees2011 kirjoitti:
Edelleenkin maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden lukiopolkua tehtäisiin vaikeammaksi, samoin kasattaisiin lisää vaikeuksia niille, jotka pyrkivät kirjoittamaan ammattikoulun kautta. Matemaattisesti suuntautuneetkin joutuisivat taas suorittamaan enemmän kieliopintoja. Tämä tietää lisää reppuja, pidentyneitä opiskeluaikoja, keskeyttämisiä, opintotoiveista luopumista... Siis jotain ihan muuta kuin on tavoiteltu.

Annat ymmärtää kuin olisi olemassa sellainen hyvin yleinen vamma/rajoittuneisuus kuin "kykenemättömyys oppia kieliä", joka vieläpä koskisi ainoastaan/lähinnä poikia, ja että silti tällainen rajoite ei saa heitä karttamaan täysin teoreettiseen pänttäämiseen keskittyvää lukiota he vain haluavat matemaattisluonnontieteellisen lukion, jossa tämä vamma ei lainkaan haittaa!

En usko, että maalaamasi kuva välttämättä vastaa todellisuutta...

Ja minä voin vakuuttaa omasta kokemuksestani, että kyky oppia kieliä tehostuu ja helpottuu sitä mukaa mitä useampia kieliä opettelee. Ei siinä mitään muuta rajaa tule vastaan kuin ajankäyttö ja motivaatio. Ehkä minulla onkin toisenlainen oppimisvamma: vektorimatematiikkaa en vain nähnyt sen arvoiseksi, että olisin paininut pari tuntia illassa sen parissa, joten vaihdoin lukion ekan vuoden neljän kurssin jälkeen laajasta matematiikasta lyhyeen.

Kyse lienee vain siitä, että eri ihmisten motivaatio oppia kohdistuu eri asioihin. Minusta voitaisiin jo peruskoulussa antaa enemmän joustoa ja vaihtoehtoisia oppiaineita.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Elo 2013 05:08
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Edelleenkin maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden lukiopolkua tehtäisiin vaikeammaksi, samoin kasattaisiin lisää vaikeuksia niille, jotka pyrkivät kirjoittamaan ammattikoulun kautta. Matemaattisesti suuntautuneetkin joutuisivat taas suorittamaan enemmän kieliopintoja. Tämä tietää lisää reppuja, pidentyneitä opiskeluaikoja, keskeyttämisiä, opintotoiveista luopumista... Siis jotain ihan muuta kuin on tavoiteltu.

Annat ymmärtää kuin olisi olemassa sellainen hyvin yleinen vamma/rajoittuneisuus kuin "kykenemättömyys oppia kieliä", joka vieläpä koskisi ainoastaan/lähinnä poikia


Toistin tuossa niitä perusteita, joita asiantuntijat ja poliitikot käyttivät, kun pakollinen yo-ruotsin koe poistettiin.

Toisaalta minulla on äitinä ja kasvatuksen ammattilaisena nyt ihan eri käsitys yksilöiden ja erityisesti miesten ja naisten taitoprofiilin ja erityisesti kielenoppimisen eroista kuin nuorena tasa-arvon kannattajana.

Olen pahoillani, mutta olisin itse ilman näitä kokemuksiani voinut kirjoittaa tuon, että "Lukioon menevät ovat kuitenkin itse halukkaita jatkamaan yleissivistäviä teoreettisia opintoja, joten heiltä voi vaatia enemmän kieliäkin kuin peruskoulussa tai siitä ammatilliseen käytännön koulutukseen meneviltä."

Mutta todellisuudessa tuo on julmaa. Toistan sen, mitä kirjoitin, kun puhuttiin erilaisten oppijoiden tilanteesta:

"Meillä ei olisi enää varaa pudottaa erilaisia oppijoita koulutuksesta, kun heillä kuitenkin on paljon ainutkertaista lahjakkuutta ja samoja toiveita ja intohimoja opiskelujen suhteen kuin muillakin ihmisillä. Erilaisten oppijoiden syrjiminen on aivan yhtä inhottavaa kuin etnisyyteen tai sukupuoleen perustuva syrjintä. Onko järkeä estää meillä esim. valmistuminen insinööriksi ruotsin osaamattomuuteen vedoten?"

En olisi mukana kielivapausliikkeen työssä ilman tätä maailmankuvaani. Jo nyt pakkoruotsin kannattajat vetoavat siihen, että koulutus on vapaaehtoista peruskoulun jälkeen ja peruskouluruotsi nyt on ihan pikkujuttu. Ja sitten heitetään: "Pitääkö koko koulu lopettaa, kun kaikki eivät siellä pärjää?"


Jaska kirjoitti:
Kyse lienee vain siitä, että eri ihmisten motivaatio oppia kohdistuu eri asioihin. Minusta voitaisiin jo peruskoulussa antaa enemmän joustoa ja vaihtoehtoisia oppiaineita.


Motivaatio on monen keskiverto-oppilaan kohdalla tärkein selittäjä - mutta se ei selitä taipumuseroja ja oppimisvaikeuksia.

Siksi on tärkeää, että motivaatio on kunnossa kieltenopiskelussa eli kukin saa mahdollisuuksien mukaan valita itselleen mielekkään kielen.

Siksi on tärkeää, että kieliä opiskellaan kiinnostuksesta ja todelliseen tarpeeseen eikä varastoon jonkin ryhmän palvelujen varmistamiseksi.

Opetan päivittäin ihmisiä, joille kielelliset ongelmat ovat totta. Kirjaimet eivät hahmotu, muistista palauttaminen ontuu... He eivät muutu muitten kaltaisiksi sillä, että sanotaan kaikkien oppivan kaikkea. He eivät liioin ole erityisesti käytännönlahjakkaita tai käytännön ammattiin suuntautuneita vaan monin tavoin muiden kaltaisia ja omaavat myös teoreettista lahjakkuutta - ja sitäkin voi kehittää kunhan ei panna yhtäsuuruusmerkkejä teorian ja kielten välille.

Pyydän, älä kohtaa minua omaa kantaasi kritisoivana nettikeskustelijana, joka on voitettava älyllisellä näpertelyllä debatissa. Minulla on oikeasti jotain annettavaa tässä keskustelussa.


15 Elo 2013 05:21
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7824
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Edelleenkin maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden lukiopolkua tehtäisiin vaikeammaksi, samoin kasattaisiin lisää vaikeuksia niille, jotka pyrkivät kirjoittamaan ammattikoulun kautta. Matemaattisesti suuntautuneetkin joutuisivat taas suorittamaan enemmän kieliopintoja. Tämä tietää lisää reppuja, pidentyneitä opiskeluaikoja, keskeyttämisiä, opintotoiveista luopumista... Siis jotain ihan muuta kuin on tavoiteltu.

Annat ymmärtää kuin olisi olemassa sellainen hyvin yleinen vamma/rajoittuneisuus kuin "kykenemättömyys oppia kieliä", joka vieläpä koskisi ainoastaan/lähinnä poikia


Toistin tuossa niitä perusteita, joita asiantuntijat ja poliitikot käyttivät, kun pakollinen yo-ruotsin koe poistettiin.

Toisaalta minulla on äitinä ja kasvatuksen ammattilaisena nyt ihan eri käsitys yksilöiden ja erityisesti miesten ja naisten taitoprofiilin ja erityisesti kielenoppimisen eroista kuin nuorena tasa-arvon kannattajana.

Olen pahoillani, mutta olisin itse ilman näitä kokemuksiani voinut kirjoittaa tuon, että "Lukioon menevät ovat kuitenkin itse halukkaita jatkamaan yleissivistäviä teoreettisia opintoja, joten heiltä voi vaatia enemmän kieliäkin kuin peruskoulussa tai siitä ammatilliseen käytännön koulutukseen meneviltä."

Lukion koko pointti on opettaa enemmän ja vaatia enemmän kuin peruskoulussa. Ei lukiota olisikaan ilman tätä lähtökohtaa.

Sees2011 kirjoitti:
Mutta todellisuudessa tuo on julmaa. Toistan sen, mitä kirjoitin, kun puhuttiin erilaisten oppijoiden tilanteesta:

"Meillä ei olisi enää varaa pudottaa erilaisia oppijoita koulutuksesta, kun heillä kuitenkin on paljon ainutkertaista lahjakkuutta ja samoja toiveita ja intohimoja opiskelujen suhteen kuin muillakin ihmisillä. Erilaisten oppijoiden syrjiminen on aivan yhtä inhottavaa kuin etnisyyteen tai sukupuoleen perustuva syrjintä. Onko järkeä estää meillä esim. valmistuminen insinööriksi ruotsin osaamattomuuteen vedoten?"

En olisi mukana kielivapausliikkeen työssä ilman tätä maailmankuvaani. Jo nyt pakkoruotsin kannattajat vetoavat siihen, että koulutus on vapaaehtoista peruskoulun jälkeen ja peruskouluruotsi nyt on ihan pikkujuttu. Ja sitten heitetään: "Pitääkö koko koulu lopettaa, kun kaikki eivät siellä pärjää?"

Ihmetyttää vain, miksi juuri pakkoruotsi olisi se kamelin selän katkaiseva viimeinen sinapinsiemen? Jos ihmisellä on oppimisvaikeuksia, silloinhan koko nykyinen koulujärjestelmä on joustamaton. Niihin rakenteisiinhan sitten pitäisi puuttua, ei yksittäiseen oppiaineeseen. Tuntuu että olet valinnut pakkoruotsin vain varjonyrkkeilykohteeksesi. Eihän pakkoruotsille mitään perusteluja ole, mutta näen että kippaat sen syyksi asioita, jotka johtuvat todellisuudessa ihan muista jutuista: itse koulujärjestelmästä.

Sees2011 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kyse lienee vain siitä, että eri ihmisten motivaatio oppia kohdistuu eri asioihin. Minusta voitaisiin jo peruskoulussa antaa enemmän joustoa ja vaihtoehtoisia oppiaineita.


Motivaatio on monen keskiverto-oppilaan kohdalla tärkein selittäjä - mutta se ei selitä taipumuseroja ja oppimisvaikeuksia.

Siksi on tärkeää, että motivaatio on kunnossa kieltenopiskelussa eli kukin saa mahdollisuuksien mukaan valita itselleen mielekkään kielen.

Siksi on tärkeää, että kieliä opiskellaan kiinnostuksesta ja todelliseen tarpeeseen eikä varastoon jonkin ryhmän palvelujen varmistamiseksi.

Tietysti. Mutta tämä ei enää liity oppimisvaikeuksiin.

Sees2011 kirjoitti:
Opetan päivittäin ihmisiä, joille kielelliset ongelmat ovat totta. Kirjaimet eivät hahmotu, muistista palauttaminen ontuu... He eivät muutu muitten kaltaisiksi sillä, että sanotaan kaikkien oppivan kaikkea. He eivät liioin ole erityisesti käytännönlahjakkaita tai käytännön ammattiin suuntautuneita vaan monin tavoin muiden kaltaisia ja omaavat myös teoreettista lahjakkuutta - ja sitäkin voi kehittää kunhan ei panna yhtäsuuruusmerkkejä teorian ja kielten välille.

Ymmärrän. Koulutusjärjestelmästä puuttuu joustoa, mutta ei sitä kaikkea voi kipata pakkoruotsin niskaan.

Sees2011 kirjoitti:
Pyydän, älä kohtaa minua omaa kantaasi kritisoivana nettikeskustelijana, joka on voitettava älyllisellä näpertelyllä debatissa. Minulla on oikeasti jotain annettavaa tässä keskustelussa.

Heh heh, yllättävä vetoomus. :)
Nettivääntäminenhän on elämän suola ja harrastuksista parhain - ja halvin. Ei tässä minun osaltani ole mitään henkilökohtaista, minä yritän koko ajan arvioida vain perusteluja. Debatointi, tai ruotsalaisittain debateeraus, on vain keino selvittää, onko ihmisillä sanojensa tueksi perusteluja vai ovatko he hahmottaneet väärin asioiden välisiä yhteyksiä.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Elo 2013 07:36
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Jos ihmisellä on oppimisvaikeuksia, silloinhan koko nykyinen koulujärjestelmä on joustamaton. Niihin rakenteisiinhan sitten pitäisi puuttua, ei yksittäiseen oppiaineeseen.


Meillä kaikilla on oppimisvaikeuksia, jos mittari laaditaan sopivasti.

Meidän on vaikea saada päivän tunnit riittämään omaksuaksemme vaikkapa kymmenen kieltä ja ylläpitääksemme niitä kaiken muun ohessa, vaikka olisimme nimenomaan suuntautuneet kieliin.

Jos kielen voisikin omaksua juomaveteen sekoitettuna tai ottaa pistoksina, niin mitään ongelmaahan ei olisi.

Valitettavasti ihmisen omaksumiskyky on rajallinen, samoin aika. Pakkoruotsi on yhtä mahdoton kuin pakkovenäjä tai pakkosaksa. Siksi sitä vastustetaan.

Tietysti esiin nousee myös pakkoruotsin tueksi nostettujen perusteluiden kritiikki, jolloin päästään esim. historia-, sivistys- ja identiteettipohdintoihin. Mutta se on kuitenkin sivuseikka.

Oleellista on se, ettemme omaksu rajattomasti, meillä on rajoitteemme kieltenopiskelussa - toisilla hiukan suuremmat, toisilla hiukan pienemmät, mutta yhtä kaikki rajat tulevat vastaan. Vieraiden kielten opiskelu ei saa olla se kriteeri, jolla ihmiset karsitaan pois esimerkiksi akateemisista opinnoista, koska akateemisuus on niin paljon muuta kuin kieliä - onneksi.


15 Elo 2013 17:24
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1767
Viesti 
Ote taas sarjasta "Putkoskan Empiiristä ja Pragmaattista Linguistiikkaa":

Jos kieltenopiskelua kovasti vapaaehtoistetaan, niin edessä saattaa olla sen "amerikkalaistuminen". Pojalla (Putkonen Jr., High Schoolin Seniori eli lukion viimeisellä luokalla) on kaveri, jonka kieliopinnoista P. Jr. kertoi seuraavaa:

Kaveri aloitti High Schoolin ensimmäisenä vuonna eli Freshmaninä (9. luokka) lukea kiinankieltä. Kieli oli tämän mielestä kuitenkin kovin vaikeaa ja poika vaihtoi kielen seuraavana vuonna (Sophmore-vuosi) ranskaksi. Ranskankielessä oli kuitenkin omat kiemuransa ja seuraavana vuonna (Junior-vuosi) Kaveri vaihtoi jälleen kielen mielestään paljon helpommaksi espanjaksi. Jo nyt alkaa espanja takuta ja ensi vuonna (Senior) poika voisi vaihtaa sen vielä latinankieleksi. Lopulta ei Kaveri osaa äidinkielen lisäksi mitään vierasta kieltä edes välttävästi. Tällaiset tapaukset ovat täällä ennemminkin sääntö kuin poikkeus; siitä kohtaa on tietysti helpompi loikata aidan yli, missä se on matalin. Näinhän me ihmiset usein teemme.

Amerikkalaisilla on tosin se valtava etu, että äidinkielenä on Lingua Franca ja mitään extra-kieltä ei välttämättä elämässä tarvitse koskaan. Jos kuitenkin jatketaan lukuja yliopistossa, niin siellä tämä ongelma nousee viimeistään vastaan; siellä kun vaaditaan tietty tuntimäärä vierasta kieltä, yksikin tosin riittää. Ilman vierasta kieltä voi tietysti yrittää yliopistoon pääsyä, mutta tuskin se onnistuu, ainakaan hyvään yliopistoon.

Matematiikkaa, fysiikkaa, biologiaa ja kemiaa, siis luonnontieteitä, U.S.A.:ssa arvostetaan kovasti ja koulussa voivat lahjakkaat tenttiä jo yliopiston kursseja. Muissakin aineissa, historiassa, kielissä, taideaineissa sun muissa yliopiston kursseja voi suorittaa. Poikkeuksellisille lahjakkuuksille on vielä lisäksi oma ohjelmansa.

Itävallassa arvostus on päinvastaista: "pitkän matematiikan" ja luonnontieteiden lukijat eli n.s. Realgymnasiumilaiset (yksi pakollinen vieras kieli ja vapaaehtoisena kaikki lukevat vielä toisen) luetaan heikompitasoisiksi oppilaiksi :roll: ja "lyhyen matematiikan" ja kahden vieraan kielen pakollisena lukevat (Gymnasium) kuuluvat ihmisten mielestä eliittiin. Gymnasiumissa voi periaattessa valita vielä toisen vapaaehtoisen kielen (, jota Putkoskan henkilökohtaisen ilskontin mielipiteen mukaan tarvitaan lähinnä lomailulla Adrian meren rannalla, kun halutaan tilata Wienin Leike italiaksi ja tehdä naapuriin, joka luultavasti löhöilee samalla rannalla, vaikutus.)

Tärkeää ja ylevää on yleisen mielipiteen mukaan myös yksityiskoulujen käyminen, joissa kuitenkin on se ihan sama opinto-ohjelma kuin näissä n.s. Eliittikouluissa (katolisen kirkon koulut). Tämä ajattelu alkaa jo lastentarhassa ja monet pistävät lapsensa katolisen kirkon tarhoihin. Kansakoulussa sama linja jatkuu ja myöhemmin kaikki, varsingin kaupungeissa, yrittävät päästä lukioon (80%), sillä "kansalaiskouluilla" (Hauptschule) on huono maine. Kansalaiskouluissa on ihmisten mielestä rauhatonta ja niissä on paljon maahanmuuttajien lapsia, pääasiassa turkkilaisia ja ex-jugoslaaveja. Yleisen mielipiteen mukaan paras koulu on sellainen, jossa on "lyhyt matematiikka", ja joka kuuluu katolilaiselle kirkolle opettajinaan paljon nunnia ja munkkeja ja jossa on mahdollisimman vähän ulkomaalaisia.* Pakollisen vieraan kielen, englannin, opiskelu alkaa vasta 5.:llä luokalla ja pari vuotta sen jälkeen toisen vieraan kielen, (italia/ranska/latina meidän lukiossamme)

Lukion (alkaa jo 5.:llä luokalla, meidän vanha keskikoulu+lukio) opintosuunnitelma on kuitenkin periaatteessa kaikille sama, lukuunottamatta näitä Realgymnasiumin ja Gymnasiumin (sama koulu, eri luokat) eroja ylimääräisessä vieraassa kielessä ja toisaalta matematiikan ja luonnontieteiden tuntimäärässä. Vapaaehtoisille aineille on tuskin ollenkaan lukujärjestyksessä tilaa ja lukioista valmistuu oikeastaan tasapaksuja keskinkertaisuuksia, hyvillä on tylsää ja heikoilla vaikeaa. Täällä U.S.A:ssa hyviä oppilaita tuetaan kiitettävästi ja puurtamista riittää, mutta heikot voivat päästä liiankin helpolla ja yleissivistys voi jäädä järisyttävän pieneksi, vrt. klisee amerikkalaisten maantieteen tietämys, siinä on naurussa pitelemistä.

*Yleinen mielipide ei suinkaan ole sama kuin Putkosten.

P.S. Putkoska on lisäksi "pitkän matematiikan" lukenut, joka varmaan paistaa subjektiivisen kuvauksen läpi, valitettavasti.


Viimeksi muokannut putkonen päivämäärä 16 Elo 2013 00:22, muokattu yhteensä 3 kertaa



15 Elo 2013 19:03
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
putkonen kirjoitti:
Itävallassa arvostus on päinvastaista: "pitkän matematiikan" ja luonnontieteiden lukijat luetaan eli n.s. Realgymnasiumilaiset (yksi pakollinen vieras kieli ja vapaaehtoisena kaikki lukevat vielä toisen) luetaan heikompitasoisiksi oppilaiksi :roll: ja "lyhyen matematiikan" ja kahden vieraan kielen pakollisena lukevat (Gymnasium) kuuluvat ihmisten mielestä eliittiin.


Eivätkö kaikki nykylukion kävijät olisivat itävaltalaisen mittarin mukaan "eliittiä" ;) - meillähän on kaikilla kaksi läpi koulun jatkuvaa pitkää vierasta kieltä?

Ongelma on se, että meillä suuri osa opetuksen hallinnossa istuvista on humanisteja ja heidän näkemyksensä sivistyksestä väistämättä painottaa heidän omaa koulutustaan.

Kasvatustieteessa näytetään tällä hetkellä vieroksuvan "älyn" käsitettä ja sen epämääräisten mittareiden avulla tehtävää karsintaa. Siellä puhutaan mielummin viisaudesta, luovuudesta ja jopa onnellisuudesta.

Olemme aika suurten kysymysten äärellä. Kiitos putkonen mielenkiintoisista näkemyksistä.

Itse kohtasin äskettäin englantilaisia opettajia, jotka tunnustivat, että vieraiden kielten oppimistulokset ovat heillä todella huonoja, koska nuoret eivät aidosti tarvitse opiskelemiaan kieliä.

Kieltenopetus on siis melkoinen kuvio mutuja ja realiteetteja.

PS. Maahanmuuttajien tuomaa haastetta koko koulujärjestelmälle ei kannata aliarvioida. Pahimmassa tapauksessa meillekin tulee halveksittuja kouluja ja eliittikouluja, joissa maahanmuuttajien määrä on vähäisin. Tästä ei minusta maa hyödy.


15 Elo 2013 19:19
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1767
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Eivätkö kaikki nykylukion kävijät olisivat itävaltalaisen mittarin mukaan "eliittiä" Wink - meillähän on kaikilla kaksi läpi koulun jatkuvaa pitkää vierasta kieltä?


Tärkein "eliittikoulun" osatekijä kuitenkin puuttuu: koulut eivät Suomessa useinkaan ole katolisen kirkon ylläpitämiä yksityiskouluja :arpoo:

U.S.A.:ssa huomaa hyvin, että maa on varsinainen maahanmuuttajien valtio. Ainakin Atlantassa ja sen ympäristössä koulut ovat sitä parempia, mitä enemmän kiinalaisia. Meidän high schoolissa on valtavasti kunnianhimoisia kiinalaisia ja runsaasti IT-intialaisten jälkeläisiä. Taso on siten tavallista kovempi ja aasialaiset vanhemmat antavat opettajille kovia paineita. Yhdysvallat on siis jonkinasteinen Anti-Itävalta :), jolla ei ole ulkomaalaistraditiota, jollei nyt Itävallan ikiomaa kuuluisaa herra H.:ta :twisted: sellaiseksi perinteeksi lueta.


Viimeksi muokannut putkonen päivämäärä 16 Elo 2013 00:25, muokattu yhteensä 2 kertaa



15 Elo 2013 19:54
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
putkonen kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Eivätkö kaikki nykylukion kävijät olisivat itävaltalaisen mittarin mukaan "eliittiä" Wink - meillähän on kaikilla kaksi läpi koulun jatkuvaa pitkää vierasta kieltä?


Tärkein "eliittikoulun" osatekijä tekijä kuitenkin puuttuu: koulut eivät Suomessa useinkaan ole katolisen kirkon ylläpitämiä yksityiskouluja :arpoo:


Vaan minäpä olen joitakin vuosia kouluani käynyt nunnien hyvässä huomassa. ;)


15 Elo 2013 20:02
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1767
Viesti 
Sees 2011 kirjoitti:
Vaan minäpä olen joitakin vuosia kouluani käynyt nunnien hyvässä huomassa. Wink


Eivät nunnat sen huonompia opettajia ole kuin muutkaan, vaikka eivät automaattisesti parempiakaan. Sen lisäksi lasten sairastelu ja riitely aviomiehen kanssa eivät pahasti haittaa opetustyötä. Voi kunnolla keskittyä opettamiseen. Asumishuolista puhumattakaan :lol:


15 Elo 2013 20:21
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7824
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Jos ihmisellä on oppimisvaikeuksia, silloinhan koko nykyinen koulujärjestelmä on joustamaton. Niihin rakenteisiinhan sitten pitäisi puuttua, ei yksittäiseen oppiaineeseen.


Meillä kaikilla on oppimisvaikeuksia, jos mittari laaditaan sopivasti.
- -
Oleellista on se, ettemme omaksu rajattomasti, meillä on rajoitteemme kieltenopiskelussa - toisilla hiukan suuremmat, toisilla hiukan pienemmät, mutta yhtä kaikki rajat tulevat vastaan. Vieraiden kielten opiskelu ei saa olla se kriteeri, jolla ihmiset karsitaan pois esimerkiksi akateemisista opinnoista, koska akateemisuus on niin paljon muuta kuin kieliä - onneksi.

Samat rajat tulevat vastaan joka aineessa - minulla raja oli laajan matematiikan edellyttämä vähintään 2h illassa pänttäämistä; siinä vaiheessa matala aita oli minusta vihreämpi naapurin puolella! Kielissä ei moista pänttäämistä tarvittu - en ainakaan minä, paitsi kokeita edeltävänä päivänä/viikkona. Jopa lyhyessä matematiikassa on ihmisiä, joilla on vaikeuksia saada kursseja hyväksytysti läpi.

Toistan edelleen: ei koulujärjestelmän kankeutta erilaisille ja eritasoisille oppijoille voi kaataa yksin pakkoruotsin tai yleensä kieliopintojen niskaan. Ei se luonnontieteilijöiden maailma ole erilaisille oppijoille sen armollisempi kuin syyttämäsi humanistienkaan maailma.

Ja kiitos Hetkoneggerille avartavasta kuvauksesta!

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Elo 2013 23:14
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1767
Viesti 
P.S. Tein edelliseen viestiini lisäyksiä ja korjailin pahimpia kirjoitusvirheitä. Ei saisi niin paljon naureskella muiden taidoille... :oops:


16 Elo 2013 00:24
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Jos ihmisellä on oppimisvaikeuksia, silloinhan koko nykyinen koulujärjestelmä on joustamaton. Niihin rakenteisiinhan sitten pitäisi puuttua, ei yksittäiseen oppiaineeseen.


Meillä kaikilla on oppimisvaikeuksia, jos mittari laaditaan sopivasti.
- -
Oleellista on se, ettemme omaksu rajattomasti, meillä on rajoitteemme kieltenopiskelussa - toisilla hiukan suuremmat, toisilla hiukan pienemmät, mutta yhtä kaikki rajat tulevat vastaan. Vieraiden kielten opiskelu ei saa olla se kriteeri, jolla ihmiset karsitaan pois esimerkiksi akateemisista opinnoista, koska akateemisuus on niin paljon muuta kuin kieliä - onneksi.


Samat rajat tulevat vastaan joka aineessa


Ei näin.

Äidinkieli, historia, maantiede, elämänkatsomustieto jne. edellyttävät hyvin samankaltaista taitoprofiilia, käsitteiden ymmärtämistä ja esseevastausten tuottamista. Ne ovat osaamisprofiilissa kutakuinkin samassa kohtaa.

Matematiikka ja jossain määrin fysiikka ja kemia edellyttävät taas matemaattista ongelmanratkaisua, vaikka esim. kemian sääntöjärjestelmä on hämärämpi kuin matematiikan.

Kielet ovat oma kokonaisuuteensa ja siellä oleellista on kyky painaa muistiin ja palauttaa mieleen irrallisia sanoja, sanontoja, tässä ihmiset ovat hyvin erilaisia. Tietysti sananhakemisen hitaus haittaa jossain määrin reaaliaineissa käsitteiden kohdalla, mutta nousee valtavaksi uuden kielen kohdalla - varsinkin, jos arki ei tue kielen käyttöä.

Lyhyen matematiikan on tarkoitus vastata englantia, lukujen maailman lingua franca. Se on paketti, jossa opetetaan esim. ihmistieteitä opiskelevalle perustyökaluja, joita sitten käytetään tilastotieteessä ja matemaattisissa malleissa. Vaikka kyse on joillekin raskaasta paketista, kyse on kuitenkin tarpeellisesta tiedosta. Siksi ei ole noussut liikettä vapaaehtoisen matematiikan puolesta.

Fysiikkaa on yläasteella puolitoista vuotta ja tämä alue kerrataan lukiossa yhdellä kurssilla. Kyse on luonnontieteellisen maailmankuvan perusteista. Tämäkään ei ole nostanut kansanliikettä. Vastaava paketti ruotsia olisi toki tarpeeton, mutta vastaisi siis puoltatoista vuotta pakkoruotsia yläkoulussa.

Pakkoruotsi läpi koulupolun on siis erilaisten oppijoiden, maahanmuuttajataustaisten ja jopa tavallisten opiskelijoiden kannalta jotain aivan muuta kuin muut aineet.

Jaska kirjoitti:
Toistan edelleen: ei koulujärjestelmän kankeutta erilaisille ja eritasoisille oppijoille voi kaataa yksin pakkoruotsin tai yleensä kieliopintojen niskaan.


Ei yksin, mutta se on oleellisin ongelma kielellisen hitauden omaavien kohdalla - ja heitä on paljon, kuin likinäköisiä. Heidän tulisi voida keskittyä asioihin, jotka ovat tärkeitä oman persoonallisuuden, maailmankuvan ja ammattitaidon kehittymisen kannalta. Miksi tuhlata aikaa, voimia, mahdollisuuksia turhaan pakkoruotsiin?


16 Elo 2013 07:08
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7824
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Pakkoruotsi läpi koulupolun on siis erilaisten oppijoiden, maahanmuuttajataustaisten ja jopa tavallisten opiskelijoiden kannalta jotain aivan muuta kuin muut aineet.

Aijaa? Oppimisvaikeudet kielissäkö eivät koske mitään muita kieliä kuin ruotsia?

Sees2011 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Toistan edelleen: ei koulujärjestelmän kankeutta erilaisille ja eritasoisille oppijoille voi kaataa yksin pakkoruotsin tai yleensä kieliopintojen niskaan.


Ei yksin, mutta se on oleellisin ongelma kielellisen hitauden omaavien kohdalla - ja heitä on paljon, kuin likinäköisiä. Heidän tulisi voida keskittyä asioihin, jotka ovat tärkeitä oman persoonallisuuden, maailmankuvan ja ammattitaidon kehittymisen kannalta. Miksi tuhlata aikaa, voimia, mahdollisuuksia turhaan pakkoruotsiin?

Meillä on kattokäsite:
1. oppimisvaikeudet.

Tästä sinä olet valinnut yhden alaryhmän:
1a. kielelliset oppimisvaikeudet

Ja nyt näytät tulkitsevan että tämä on yhtä kuin:
1a1. ruotsia koskevat oppimisvaikeudet

Kysyn edelleen:
- miksi ohitat muunlaiset oppimisvaikeudet?
- miksi juuri ruotsi olisi vaikein kieli oppia?

En edelleenkään näe mitään perusteita sille, että noin kärjistetysti kaadat pakkoruotsin niskaan kaikki oppimisvaikeudet. Eiväthän vapaasti valittavat mutta pakolliset vieraat kielet ole yhtään sen helpompia oppia kuin ruotsi!

Minä en tunnetusti kannata valtakunnallista pakkoruotsia, mutta ei sitä kuitenkaan voi pitää ainoana syynä oppimisvaikeuksien ja nykyisen koulujärjestelmän välisessä hankalassa vuorovaikutusverkostossa.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


16 Elo 2013 07:34
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:
Pakkoruotsi läpi koulupolun on siis erilaisten oppijoiden, maahanmuuttajataustaisten ja jopa tavallisten opiskelijoiden kannalta jotain aivan muuta kuin muut aineet.

Aijaa? Oppimisvaikeudet kielissäkö eivät koske mitään muita kieliä kuin ruotsia?


Englannin jatkuva käyttö silottaa oppimisvaikeuksia, kun tavoitteena on vain koulun läpäiseminen.

On kaksi lukivaikeuden pääryhmää: Toinen (ns. sujuva lukivaikeus) on ongelma nimenomaan englannissa, koska tässä tekstin tuottaminen on ongelma ja englannin kirjoittaminen ei tahdo onnistua. Toinen (ns. sujumaton lukivaikeus) on hitaan lukemisen ongelma, sanat luetaan usein kokonaisina tai sanojen lukeminen on ylen hidasta, ja tämä tuottaa ongelmia erityisesti ruotsissa (ja suomessa), jossa sanoja taivutetaan. Viimeksi kuulemani erityisopetuksen tutkijan mukaan tuo ensimmäinen lukivaikeuden muoto on helpommin "paranevissa", koska lukeminen ei muodostu vastenmieliseksi ja se pikkuhiljaa treenautuu pois. Tuo jälkimmäinen ryhmä on pysyvämpi, koska lukemisen ongelmat yleensä säilyvät.

Tutkimus näissä aiheissa on kuitenkin vain muutaman vuoden ikäistä eikä kovin selkeää kuvaa ole olemassa.


16 Elo 2013 07:54
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Kysyn edelleen:
- miksi ohitat muunlaiset oppimisvaikeudet?
- miksi juuri ruotsi olisi vaikein kieli oppia?

--- Eiväthän vapaasti valittavat mutta pakolliset vieraat kielet ole yhtään sen helpompia oppia kuin ruotsi!


Koska ainoa todella pakollinen kieli meillä on ruotsi, se on varsinainen ongelma. Jos meillä olisi vastaava pakkosaksa tai pakkovenäjä, silloin se olisi ongelma.

Oppimisvaikeudet eivät ole ainekohtaisia vaan tiettyyn kykyyn liittyviä. Muissa aineissa voidaan kompensoida esim. hidasta lukemista käyttämällä erilaisia lähteitä ja oppimisstrategioita. Muiden aineiden kohdalla tavoitteet lomittuvat yleisen persoonallisuuden kasvun ja ammatin kannalta tärkeiden osaamistavoitteiden kanssa.

Vieraat kielet ovat oma ryhmänsä, joiden opiskelu ei linkity näin mihinkään muuhun. Paljon työtä teettänyt ruotsi haihtuu savuna ilmaan. Sen sijaan paljon työtä teettäneet reaaliaineet ovat antaneet taidon lukea tekstejä ja muovata niistä kriittisiä analyysejä tai monia aloja koskettavia synteesejä ajattelun tasolla, vaikka ilman kirjallista tuotosta.

Juuri siksi, etteivät vapaaehtoiset kielet ole helpompia kuin ruotsi, en ole koskaan kannattanut sitä, että vapaaehtoisista kielistä tehtäisiin samanlainen pakkojärjestelmä kuin ruotsista vaan vapaaehtoisten kielten kohdalla tulisi olla vapautusmahdollisuus ja erilaisia tasoja. Nyt virkaruotsi määrittää esim. lukion ruotsin siten, ettei armoviitosia enää tunneta (tai tunnetaan joillakin kursseilla esim. useamman suorituskerran jälkeen, mutta aika sidottuja opettajat ovat) eikä virkaruotsista pääse armosta läpi (tätä aikaa sitten valmistuneiden on vaikea ymmärtää).


16 Elo 2013 08:02
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41
Viestit: 491
Viesti 
Uuden Suomen blogeissa on nyt ollut kaksikin kevyttä "kompromissiehdotusta", joissa molemmissa pakkoruotsia kestäisi tasan vuoden.

Uuden Suomen toimittaja Markku Huusko heittää:

http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuo ... oruotsista

"--- ruotsin kieli voisi olla jatkossa kaikille suomalaisille pakollinen vain peruskoulun seitsemännellä luokalla. Jokainen saisi toisesta kotimaisesta haltuun vähintään yleissivistivät perusteet. --- Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla suomenkielinen peruskoululainen voisi ottaa ruotsin tilalle venäjän, saksan, espanjan tai vaikka viron ja jatkaa sitä lukiossa tai ammattikoulussa. Tämä edellyttäisi sitä, että koulun samasta ikäluokasta löytyisi riittävän suuri ryhmä kieltä lukemaan. Saisi jatkaa seiskan jälkeen nykyiseen tapaan ruotsillakin, jos niin haluaisi. --- Jos vaikkapa ammattikoulussa esimerkiksi espanjan opetuksen järjestäminen olisi hankalaa, kurssin voisi suorittaa paikallisessa lukiossa, jos se siellä onnistuisi. Resursseja voisi muutenkin yhdistellä reippaasti yli perinteisten koulurajojen."

(Ehkei kannata kertoa, mikä on nuorten ruotsintaito seiskan jälkeen. Toisaalta eikö koko pakon tavoitteena ollutkin muutama fraasi ja mahdollisuus lukea lisää myöhemmin, vai mitä se Li Andersson selitti...)

Petteri Järvinen teki vastaavan ehdotuksen:

http://petterijarvinen.puheenvuoro.uusi ... -riittaisi

"Ehdotan kompromissia: typistetään pakkoruotsi yhteen vuoteen. Siinä ajassa oppilaille ehditään antaa perustiedot ruotsin sanoista ja kieliopista. Halukkaat voivat jatkaa kielen opintoja entiseen tapaan, muut valitsevat sen tilalle venäjän, saksan, ranskan, portugalin tai kiinan. Jos myöhemmin huomaa tarvitsevansa ruotsia, nuorena saatu vuoden pikakurssi auttaa omaksumaan loputkin. Epäilen, että kovin moni ei tarvitse."

Joku kommentoijista jatkaa: "Eiköhän tuon pakkoruotsin voisi hoitaa kesäkurssilla, mallia rippikoululeiri.."

Ehkä tämä tästä vielä kevenee.


16 Elo 2013 19:38
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7824
Viesti 
Sees2011 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kysyn edelleen:
- miksi ohitat muunlaiset oppimisvaikeudet?
- miksi juuri ruotsi olisi vaikein kieli oppia?

--- Eiväthän vapaasti valittavat mutta pakolliset vieraat kielet ole yhtään sen helpompia oppia kuin ruotsi!


Koska ainoa todella pakollinen kieli meillä on ruotsi, se on varsinainen ongelma. Jos meillä olisi vastaava pakkosaksa tai pakkovenäjä, silloin se olisi ongelma.

Nyt en pysty seuraamaan logiikkaasi...
Millä perusteella oppimisvaikeudet koskisivat vain pakkokieliä? Kaiken järjen mukaan vapaavalintaisissa kielissä ne olisivat ihan samalla tavalla esteenä/hidasteena.

Sees2011 kirjoitti:
Juuri siksi, etteivät vapaaehtoiset kielet ole helpompia kuin ruotsi, en ole koskaan kannattanut sitä, että vapaaehtoisista kielistä tehtäisiin samanlainen pakkojärjestelmä kuin ruotsista vaan vapaaehtoisten kielten kohdalla tulisi olla vapautusmahdollisuus ja erilaisia tasoja.

Okei, nyt puhumme samasta asiasta!
Ja minäkin kannatan enemmän joustoa: ei jokaisen tarvitse opetella kahta-kolmea vierasta kieltä.

Sees2011 kirjoitti:
Nyt virkaruotsi määrittää esim. lukion ruotsin siten, ettei armoviitosia enää tunneta (tai tunnetaan joillakin kursseilla esim. useamman suorituskerran jälkeen, mutta aika sidottuja opettajat ovat) eikä virkaruotsista pääse armosta läpi (tätä aikaa sitten valmistuneiden on vaikea ymmärtää).

Epätaloudellista se onkin pakkoruotsittaa 15 suomenkielistä jokaista ruotsinkielistä kohti, kun kyse on vain rajallisista virkamiespalveluista. Paras hyötysuhde resursseille saataisiin, kun "pakko"ruotsitettaisiin vain valtiollisia virkamiehiä ja kaksikielisten alueiden virkamiehiä, kuten kielilait edellyttävät.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


17 Elo 2013 07:07
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 624 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20 ... 32  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia