Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 26 Touko 2020 02:46



Vastaa viestiin  [ 38 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava
 Häme 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9170
Vastaa lainaamalla
Viesti Häme
Merlijn de Smit esittää Hämeelle uuden selityksen ja esittelee samalla vanhempia selityksiä. Alkuperä voisi olla balttilainen 'harmaata' merkitsevä sana, joka olisi vähän vahvempi kuin vastaava germaaninen selitys. (Se kolmas on sitten balttilainen 'maata' merkitsevä sana.)

Nimeämismotiivi liittyisi havumetsäisen maan synkeyteen.

https://www.academia.edu/36858309/De_Va ... card=title

Lisäksi germaaninen sana voisi olla balttilaina, koska se näyttää satem-kielestä periytyvältä.

Lisäksi Aikion vokaaliteorian mukaisesti "saame" voisikin olla myös "suomen" vastine. Yhteinen alkumuoto olisi *sämä tavallisella s:llä, ja se voisi tulla iranin sanasta zam 'Maa'.

Arjalaisperäisiä ovat myös sanat taivas, sarajas, sammas, jumala. Ylä-Volga olisi luontevin paikka iranilaiskontakteille.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


13 Elo 2019 00:45
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 10 Joulu 2016 03:40
Viestit: 60
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
Omaa teoretisointia: suo-mi = vesi+moni = "monia vesiä"
suo-li = vesi+lika = "vetinen ja likainen"
suo-mu = vesi+mukaan = "vettä mukaileva"
suo-ni = vesi+niukka = "pieni vesi"

Mennääs vielä pidemmälle: suo-si-o = vesi+sinä+olla = "sinulla on vesioikeudet"
suo-si-a = vesi+sinä+antaa = "saada vesioikeudet"


13 Elo 2019 13:44
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9170
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
Omaa teoretisointia: suo-mi = vesi+moni = "monia vesiä"
suo-li = vesi+lika = "vetinen ja likainen"
suo-mu = vesi+mukaan = "vettä mukaileva"
suo-ni = vesi+niukka = "pieni vesi"

Mennääs vielä pidemmälle: suo-si-o = vesi+sinä+olla = "sinulla on vesioikeudet"
suo-si-a = vesi+sinä+antaa = "saada vesioikeudet"

Ainakin Juha Janhunen on yrittänyt rekonstruoidu kantauralin takaisia johdinaineksia. Nämä sanat suoli, suomu ja suoni ovat ikivanhoja, mutta +-sanoista vain muka 'selkä' palautuu kantauraliin saakka. Niukka ja lika ovat liian nuoria.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


14 Elo 2019 00:21
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 10 Joulu 2016 03:40
Viestit: 60
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
Näimpä. Teoria toimii vain jos Luoja suo. Muuten tulee niskaan pelkkää vettä. Suomen kielessä tunnutaan rakennetun sanoja nykyaikoinakin panemalla yhteen sanoja
käyttäen niistä tavu tai kaksi. Vaikkapa: pui-muri = puida + murina = "puiva, muriseva laite". Hak-kuri = hakata + kuri = "hakkaava, paikoillaanoleva vehjes".
Ko. tapaa ei kai voi pitää pelkkänä sattumana?


14 Elo 2019 09:38
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6146
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
Näimpä. Teoria toimii vain jos Luoja suo. Muuten tulee niskaan pelkkää vettä. Suomen kielessä tunnutaan rakennetun sanoja nykyaikoinakin panemalla yhteen sanoja
käyttäen niistä tavu tai kaksi. Vaikkapa: pui-muri = puida + murina = "puiva, muriseva laite". Hak-kuri = hakata + kuri = "hakkaava, paikoillaanoleva vehjes".
Ko. tapaa ei kai voi pitää pelkkänä sattumana?

Esim. puimuri < *puimakone ja kantasana on sitten lyhennetty yleisjohtimella tyyliin valaa > valuri, vaikka onhan tuo murina-liitos ihan hauska idea.


14 Elo 2019 09:54
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 10 Joulu 2016 03:40
Viestit: 60
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
Hyvinkin mahdollista. Mutta -uri ei sekään ole mikään "vedetään jotain hatusta"-pääte, vaan tarkoittaa uraa ja ammattimaisuutta. Sillä on siis täysin konkreettinen merkitys kielessä.
Joskus päätteen täytyy noudattaa vokaaliharmoniaa ja nykyaikana nimitys on myös siirtynyt tarkoittamaan työn tekevää konetta.
Joten tulkitsee -uriksi tai -muriksi ei muuta asiaa miksikään.


14 Elo 2019 11:34
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1208
Paikkakunta: Vandaalia
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
Suomen kielessä tunnutaan rakennetun sanoja nykyaikoinakin panemalla yhteen sanoja käyttäen niistä tavu tai kaksi.

Ilmiö on oikein hauska, esim. vaikka koulujemme oppiaineet bilsa hissa filsa fyssa kotsa/köksä kässä man(t)sa mussa ussa (näissä kaikissa päätteenä -sA), liikka matikka terkka äikkä (näissä muuallakin hyvin yleinen -kkA), enkku, kemma, psyk(k)a, kuvis.

Eri asia sitten on mistä se pääteaines tulee. Yleensä kielen olemassaolevista johtimista tai sitten hajotettuna sanoista, juuri koskaan ei selvästi mistään erillisistä sanoista. Tässä vaikka voisi pohtia, perustuuko -sa-ryhmä oppiaineeseen saksa. Tai sitten alunperin sääntönä on ollut, että otetaan 1. tavu, pidennetään konsonantti ja lisätään -A, jolla logiikalla jo saadaan aikaan aika kookas ryhmä hissa fyssa kässä mussa ussa (sekä kemma ja liikka!) ja näiden pohjalta voikin lähteä käyttelemään päätettä -sa.


15 Elo 2019 18:40
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 10 Joulu 2016 03:40
Viestit: 60
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
Lukemattomissa ammattinimissä on kyllä mielestäni selkeästi kyse "ura"-sanan hyödyntämisestä ilmaisemaan ammattimaisuutta. Toki vokaaliharmoniaa ja
joskus kielellisen kätevyyden muistaen. Perimmältään kyse on kahden erillisen merkityksen yhdistämisesta uudeksi merkitykseksi. Asian huomaaminen ammatti-
nimissä on helppoa, kun niitä on todella paljon.
Suomen kielessä on paljon suo-alkuisia sanoja, joten oletus että ne tarkoittivat samaa joka sanassa ja vasta pääte loi lopullisen merkityksen tuntuu täysin realistiselta.
Ja jos näin on sen täytyy olla "vesi". Päätteiden merkityksen tietäminen on toki hankalampaa.


15 Elo 2019 21:59
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1208
Paikkakunta: Vandaalia
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
Lukemattomissa ammattinimissä on kyllä mielestäni selkeästi kyse "ura"-sanan hyödyntämisestä ilmaisemaan ammattimaisuutta.

Ilman muuta parempi ehdotus kuin aikaisempi yrityksesi vedota sanoihin kuten murista tai kuri.

Kannattaa vielä kuitenkin huomioida:
1. -uri-pääte esiintyy muissakin merkityksissä, joka jo selvästi osoittaa että koko selitys tämä ei voi olla. Esim. aituri (merkityksessä "aitojen yli hyppelevä eläin"), hurmuri, julmuri, kaakkuri, karkuri, kuhnuri, puhuri, päivyri, saituri, vesuri, veturi (ja myös ne puimuri ja hakkuri).
2. On paljon sellaisiakin ammattinimiä kuten kraatari, lukkari, maalari, muurari, pastori, suutari, viilari joissa mitään u:ta ei ole. Näistä myös hyvin suuri osa on suoraan lainasanoja ruotsin suunnalta.
Eli jo lainasanojen nojalla saadaan suomen kieleen syntymään nimen omaan ammatteja tarkoittava johdin -ri. Ehdottaisin, että jos ura-sanalla on vaikutusta näiden kehitykseen, niin se ainoastaan johtaa u:n lisäämiseen päätteeseen, tai vieläkin oikeammin: johdinvariantin -uri erikoistumiseen erityisesti ammatinnimiin.

cromwell kirjoitti:
Suomen kielessä on paljon suo-alkuisia sanoja, joten oletus että ne tarkoittivat samaa joka sanassa ja vasta pääte loi lopullisen merkityksen tuntuu täysin realistiselta.

Voi naiivisti tuntua, mutta etymologian perusperiaatteisiin kuuluu, että sanoja ei sovi pilkkoa palasiin mielivaltaisesti. Suomessa on ylipäänsä paljon sanoja joissa on alussa pitkä vokaali tai diftongi, toisaalta ihan kohtalainen määrä yksitavuisia sanoja joissa on pelkkä yksi pitkä vokaali tai diftongi. Näistä saa aikaan paljon sattumanvaraista päällekkäisyyttä:
jää ei liity mitenkään sanoihin kuten jääkäri, jäärä tai edes jää(dä)
lie(nee) ei liity mitenkään sanoihin kuten liesi, liemi, liete
maa ei liity mitenkään sanoihin kuten maali, maarua, Maarianhamina
puu ei liity mitenkään sanoihin kuten puuhka, puuma, puuro
pyy ei liity mitenkään sanoihin kuten pyyhkiä, pyykki, py(y)tonkäärme
pää ei liity mitenkään sanoihin kuten pääri, päästä, pääsky
tiu ei liity mitenkään sanoihin kuten tiukka, tiuku, tiuskia
tuo ei liity mitenkään sanoihin kuten tuohi, tuoli, tuomi
vuo ei liity mitenkään sanoihin kuten vuohi, vuoro, vuosi

Varmasti voisi ruveta keksimään aasinsiltoja, että onhan Maarianhamina maan päälle rakennettu kaupunki, että jääkärit toisinaan taistelevat talvioloissa eli lumen ja jään keskellä, että puuma saattaa joskus kiivetä puuhun, tai että sopivasta kulmasta katsoen tuolla on tuoli, mutta tämä osoittaa ainoastaan ihmismielen mielikuvituksen rikkautta. Tämän näemme parhaiten ehkä siitä, että jokaiselle näistä neljästä sanasta on jo olemassa ongelmaton selitys, jonka mukaan ne ovat lainasanoja sellaisista kielistä, missä sanoja maa, jää, puu, tuo ei edes esiinny. Eli opetuksena: on hyvin todennäköistä, että suomen kielessä (tai missä tahansa muussa kielessä) esiintyy sellaisia sanoja, joiden äänneasu muistuttaa toisiaan ainoastaan sattumalta.

Sanat kuten suoli, Suomi, suomu tai suoni eivät ole siis uskottavasti katsottavissa johdoksiksi, koska (1) mitään -li, -mi, -mu, -ni-johtimia ei ole olemassa, (2) mitään todellista merkitysyhteyttä sanaan suo ei ole.

Lopullinen kuolinisku ainakin kolmelle näistä saadaan muuten siitä, että sukukielien nojalla niissä on ollut aikaisemmin eri vokaali ja/tai konsonantti kuin muissa. Saamesta löytyvät kaikki viisi: 'suo' on suotnju, 'suoni' on suotna, jotka edelleen kyllä näyttävät hieman samalta — mutta 'suoli' onkin čoalli, omaa maata tarkoittava sana onkin Sápmi, 'suomu' onkin čuopma. Äännehistoriallinen tutkimus puolestaan osoittaa, että saame on tässä säilyttänyt sellaisia vanhoja piirteitä, jotka suomesta ovat hävinneet.

Tällä tuloksella on myös toinen seuraus. Se todella ei ole sattumaa, että suomen kielessä on paljon suo-alkuisia perussanoja! Syy kuitenkaan ei ole etymologiassa vaan äännehistoriassa: juuri s ja uo ovat äänteitä, jotka ovat voineet syntyä monesta erilaisesta alkuperästä.

---

Toki on olemassa myös yksitavuisten sanojen normaaleja johdoksia kuten jää-tyä, maa-sto, maa-tua, puu-tua, vuo-las, vuo-taa. Nämä voimme tunnistaa johdoksiksi juuri siitä, että niissä käytetään yleisiä johtimia ja merkityssuhde on selvä, esim. vuolas todella tarkoittaa "sellainen jossa on paljon (= -las) virtaamaa (= vuo)".


19 Elo 2019 16:29
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 10 Joulu 2016 03:40
Viestit: 60
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
"Hurmuri" ei voi olla "hurmutin", sillä sehän pistäisi sinut hurmaamaan eikä hurmaisi sinua. Joten eiköhän johtimien merkityserot ole aika selvät jokaiselle.
Kysehän on nimenomaan kielen evoluutiosta ja siitä miten muinoin on luotu kielen perusrakenteita. Väitämpä edelleen että kyse on sanojen ura ja tina
käyttäminen johdannaisina uuden merkityksen luomiseen. Eli perimmiltään kahden eri merkityksen yhdistämisestä uudeksi merkitykseksi. Nykyaikoina tie-
tenkin kielen pohjarakenteiden syntyminen on unohdettu ja johdannaisten käyttämisestä tullut enempikin tapa, jonka logiikkaa kuitenkin pyritään seuraamaan.
Joten ei se sana "Mäkkäri" todista teoriaa vastaan, vaikka kyllähän sielläkin lyödään pullaa työkseen kahden puolen pihviä.

Jää - sopiihan se metaforaksi sotilaan kylmäpäisyydelle, luupäälle ja paikalleen jäämiselle. Sanan monikäyttö metaforana on sekin tapa luoda merkityksiä kieleen.
Ei yksi tapa luoda merkityksiä kieleen ole todiste toista tapaa vastaan.

Lie - hmm.. mitä lie.Liejua tai lietettä. Mitä lie nestettä. Vai poriseeko peräti liedellä. Siinä sitä mysteeriä kerrakseen.

Maa - maa-li = maa+lika. Eikös se punamulta ole rautapitoista maata eli "likaista maata". Ainakaan juomavettä ei kannata hakea samalta maa-alueelta mistä
noutaa maalivärkkinsä.

Noh, se siitä merkitysten arvailusta. Japanihan on siitä hauska kieli , että siitä voi nähdä vielä suoraan miten kieli on rakentanut itseään panemalla eri merkityksiä yh-
teen loogisesti ja vähemmän loogisesti. En mitään yhteyksiä Japanin ja Suomen välille yritä rakennella, mutta väitämpä kuitenkin että samantyyppistä kielen rakentelua
Suomenkin kielen pohjalla on. En usko että kieltä pelkästään äänteitä ja tavuja hatusta vetämällä ole rakennettu. Joten pidän kyllä teoriaani Suomi-nimen synnystä
edelleen täysin realistisena.


20 Elo 2019 00:02
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6146
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
Joten eiköhän johtimien merkityserot ole aika selvät jokaiselle.

Mitä ilmeisimmin näin ei ole, siksi sinun kannattaa lukea Pystysen teksti ainakin muutamaan kertaan.


20 Elo 2019 08:51
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1208
Paikkakunta: Vandaalia
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
Jää - sopiihan se metaforaksi sotilaan kylmäpäisyydelle, luupäälle ja paikalleen jäämiselle
(…)
Maa - maa-li = maa+lika. Eikös se punamulta ole rautapitoista maata eli "likaista maata".

Edelleen kymppi mielikuvituksesta, sen sijaan kieliaineista ei pääse tällä edes läpi. Jääkäri on päivänselvää saksaa (Jäger), maalata josta maali johtuu taas ruotsia (måla).

Jos ihan vain leikkiä haluaa, niin voin toki minäkin ihan pokkana väittää esim. että Mäkkäri onkin mäki + kari, jossa on ilmiselvästi nimetty raflan logon kaksi kumpua molemmat omanlaisiksi maastonkohteikseen.

cromwell kirjoitti:
väitämpä kuitenkin että samantyyppistä kielen rakentelua Suomenkin kielen pohjalla on. En usko että kieltä pelkästään äänteitä ja tavuja hatusta vetämällä ole rakennettu.

Suomen kielen rakentelussa on ilman muuta monia selviä säännönmukaisuuksia, mukaan lukien se että johdokset ja yhdyssanat ovat kaksi eri asiaa.


20 Elo 2019 21:32
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 10 Joulu 2016 03:40
Viestit: 60
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
"Jääkäri on päivänselvää saksaa (Jäger)"
-Löit ällikallä.

"maalata josta maali johtuu taas ruotsia (måla)"
-Hienoa. Kiitos ruotsalaisten osataan nyt maalatakin. Ois jo muu-
ten jääneet punamullat kalliokylkiinkin vetämättä.


20 Elo 2019 23:17
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9170
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
"Jääkäri on päivänselvää saksaa (Jäger)"
-Löit ällikallä.

Nämä nuoret lainasanat ovat helpoimpia tunnistaa, koska niin samannäköisiä löytyy erisukuisista naapurikielistä. Ja vastaavasti mitään vastineita ei ole suomen sukukielissä. Tällöin asia on päivänselvä.

Vaikeampia ovat sanat, joille löytyy kilpailevia selityksiä: esim. mahdollinen vastine sukukielistä ja mahdollinen laina-alkuperä naapurikielestä, niin että kumpikin on äänneasun ja merkityksen osalta mahdollinen.

Ei kannata yrittää keksiä uusiksi koko kielitiedettä - yhden ihmisen kyvyt eivät koskaan voi ylittää yli sadan vuoden aikana kumuloitunutta kymmenientuhansien tutkijoiden tietämystä. Kannattaa mieluummin perehtyä siihen, niin säästää paljon turhaa vaivaa. Etymologisissa sanakirjoissa esitellään sanojen alkuperää; ne ovat vanhimmasta nuorimpaan:
- Suomen kielen etymologinen sanakirja
- Suomen sanojen alkuperä
- Nykysuomen etymologinen sanakirja


cromwell kirjoitti:
"maalata josta maali johtuu taas ruotsia (måla)"
-Hienoa. Kiitos ruotsalaisten osataan nyt maalatakin. Ois jo muu-
ten jääneet punamullat kalliokylkiinkin vetämättä.

Tähän sanaan pätee myös, ettei vastineita ole sukukielissä vaan vieraissa kielissä. Ilmiselvä lainasana siis.

Tietysti maalaamiseen, piirtämiseen tms. on ollut sana jo aikaisemminkin. Se on vain korvattu uudella lainasanalla, ja vanha sana luultavasti on siirtynyt johonkin erikoistuneempaan merkitykseen.

Sanoja myös katoaa kielistä. Siksi mitä vanhemmasta kerrostumasta on kyse, sitä vähemmän siihen voidaan palauttaa sanoja - niillähän on ollut pidempi aika tulla syrjäytetyiksi kielessä. Tästä syystä kantauraliin palautuu joitain satoja sanoja, kun taas paljon nuoremmat ruotsalaiset lainasanat lasketaan tuhansissa.

Tämä ei tietenkään merkitse, että kantauralissa olisi oikeasti ollut vähemmän sanoja, niitä vain on kadonnut enemmän. Ja vaikka sana olisi säilynyt joissain kielissä, niin sitä ei osata enää palauttaa kantauraliin, jos sen vastineita ei ole säilynyt laajalti kielikunnassa.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


21 Elo 2019 07:50
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 10 Joulu 2016 03:40
Viestit: 60
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
"Ei kannata yrittää keksiä uusiksi koko kielitiedettä."

Niin en tiedä onko tämä kielitieteen uudelleenkeksimistä. Onkelma on lähinnä siinä, että suomen vanhoista ja hieman nuoremmistakin sanoista tuntuu mielestäni löytyvän foneettisille kielille
tyypillista tavun, merkityksen ja sisällön välistä kontekstia selvästi enemmän kuin lääkäri määräisi. Pistetään parit lisää:

Suo-pe-a = vesi +perä+antaa. Vesioikeuksien omistaja on niin mukava mies, että antaa kalastella omistamansa vesioikeusalueen peräosassa. Mutta eihän se vesiperän vetäminen aina lämmitä.

Suo-tui-sa = vesi+ tuuli+sama. Tuuli ja virtaukset synkassa. joten hyvä keli vesille lähtöön. Ainakin jos haluaa mennä vauhdilla haluamaansa suuntaan.

Ank-kuri = ankka+kuri. Kyky pysytellä paikoillaan aallokossakin kuin ankka.

Siihen en osaa sanoa näkevätkö muut saman logiikan kuin minä. Senhän jokainen voi itse päättää.


21 Elo 2019 11:43
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6146
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
Ank-kuri = ankka+kuri. Kyky pysytellä paikoillaan aallokossakin kuin ankka.

Kiinni jäit, olet selvästi Sigurd Vettenhovi-Aspa. Tuo ankkakuri on kyllä mainio.


21 Elo 2019 16:57
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1208
Paikkakunta: Vandaalia
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
Suo-pe-a = vesi +perä+antaa. Vesioikeuksien omistaja on niin mukava mies, että antaa kalastella omistamansa vesioikeusalueen peräosassa. Mutta eihän se vesiperän vetäminen aina lämmitä.
Suo-tui-sa = vesi+ tuuli+sama. Tuuli ja virtaukset synkassa. joten hyvä keli vesille lähtöön. Ainakin jos haluaa mennä vauhdilla haluamaansa suuntaan.

Hakuammunnallakin osuu joskus: kantasana näissä ihan luultavasti todella on suo-, mutta nominia paremmin tähän sopii verbi suoda. Suotuisa = hyvä asia joka on suotu; suopea = hyvänsuopa = hyvää toisille suova. (Tässä viimeisessä "yhtälössä" näkyy suomen partisiippipäätteen -va toinen vanhempi asu -pa, samoin kuin mm. tapauksissa syöpä = syövä, aikaansaapa = aikaan saava.)

cromwell kirjoitti:
"maalata josta maali johtuu taas ruotsia (måla)"
-Hienoa. Kiitos ruotsalaisten osataan nyt maalatakin. Ois jo muuten jääneet punamullat kalliokylkiinkin vetämättä.

Kommentin sarkasminvireestä huolimatta myös ihan oikein. Punamultamaali keksittiin nimen omaan Ruotsissa noin 500 vuotta sitten, Falunin kuparikaivoksen sivukuonien käyttökohteena. Ruotsin valtakunnan 1700-luvun alueelta ei tarvitse mennä kauaskaan ennen kuin maalaistalot ovat vielä nykyäänkin pikemmin kalkkirapattuja (etelässä) tai paljasta puuta (idässä).


21 Elo 2019 18:35
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
Ank-kuri = ankka+kuri. Kyky pysytellä paikoillaan aallokossakin kuin ankka.

Vankkuri = vastarannankiiski + ankka + kuri ... eli siis ei pysy paikoillaan kuin ankka aallokossa, joten soveltuu menopeliksi.

Kielitiedehän on hauskaa.


21 Elo 2019 19:40
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 10 Joulu 2016 03:40
Viestit: 60
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
"Hakuammunnallakin osuu joskus: kantasana näissä ihan luultavasti todella on suo-, mutta nominia paremmin tähän sopii verbi suoda. Suotuisa = hyvä asia joka on suotu; suopea = hyvänsuopa = hyvää toisille suova. (Tässä viimeisessä "yhtälössä" näkyy suomen partisiippipäätteen -va toinen vanhempi asu -pa, samoin kuin mm. tapauksissa syöpä = syövä, aikaansaapa = aikaan saava.)"

Suotuisa ja suopea ovat kuitenkin sanan perusmuotoja. Suo-tu = vesi+tulla. Jos jumala suo ja vettä tulee niin hyvin menee. :)

"Kommentin sarkasminvireestä huolimatta myös ihan oikein. Punamultamaali keksittiin nimen omaan Ruotsissa noin 500 vuotta sitten, Falunin kuparikaivoksen sivukuonien käyttökohteena. Ruotsin valtakunnan 1700-luvun alueelta ei tarvitse mennä kauaskaan ennen kuin maalaistalot ovat vielä nykyäänkin pikemmin kalkkirapattuja (etelässä) tai paljasta puuta (idässä)."

Rautapitoinen maa maalina on kuitenkin paljon vanhempi keksintö.


"Vankkuri = vastarannankiiski + ankka + kuri ... eli siis ei pysy paikoillaan kuin ankka aallokossa, joten soveltuu menopeliksi.

Kielitiedehän on hauskaa."

Vankkuri on todennäköisesti käännös/väännös suomeen waggonista. Suomeksi ajatus on vankka+ura = "vankka työkseen" Onhan se vankk-uri vankka peli perinteiseen suomalaiseen kaksipyöräiseen verrattuna. :)


21 Elo 2019 22:51
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9170
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Häme
cromwell kirjoitti:
"Ei kannata yrittää keksiä uusiksi koko kielitiedettä."

Niin en tiedä onko tämä kielitieteen uudelleenkeksimistä. Onkelma on lähinnä siinä, että suomen vanhoista ja hieman nuoremmistakin sanoista tuntuu mielestäni löytyvän foneettisille kielille
tyypillista tavun, merkityksen ja sisällön välistä kontekstia selvästi enemmän kuin lääkäri määräisi. Pistetään parit lisää:

Suo-pe-a = vesi +perä+antaa. Vesioikeuksien omistaja on niin mukava mies, että antaa kalastella omistamansa vesioikeusalueen peräosassa. Mutta eihän se vesiperän vetäminen aina lämmitä.

Suo-tui-sa = vesi+ tuuli+sama. Tuuli ja virtaukset synkassa. joten hyvä keli vesille lähtöön. Ainakin jos haluaa mennä vauhdilla haluamaansa suuntaan.

Ank-kuri = ankka+kuri. Kyky pysytellä paikoillaan aallokossakin kuin ankka.

Siihen en osaa sanoa näkevätkö muut saman logiikan kuin minä. Senhän jokainen voi itse päättää.

Näiden pitäisi olla säännönmukaisia ollakseen uskottavia:
1. Esim. pe-tavu antaisi aina saman lisämerkityksen.
2. Kyseisen merkityksen pitäisi olla konkreettisesti mukana sanassa eikä vain "ilmaa" sen ympärillä vellovissa assosiaatioissa.
3. Aasinsilloilla saa aina yhdistettyä minkä tahansa kielen kaikki sanat toisiinsa, joten menetelmä ei ole uskottava - pitäisi olla myös sanoja, joita ei saa yhdistettyä toisiinsa!
4. Selitys, jossa äänteitä epäsäännönmukaisesti katoaa, on aina heikompi kuin uskottava, säännöllinen lainaselitys. Niinpä tiedetään, että ankkuri-sanalla on vastineita naapurikielissä: suomeen sana on tullut varhaisuusruotsin kautta keskiyläsaksan sanasta anchore ja se edelleen latinan sanasta ancora, merkitys 'ankkuri'.
(Huomaat varmaan, että äännerakenne pysyy samana ja merkityskin on täysin sama ilman mitään aasinsiltoja, toisin kuin sinun selityksessäsi. Tällainen etymologia on erittäin varma, ja sen kumoaminen on äärettömän vaikeaa. )

Suosittelen oikeasti tutustumaan etymologisiin sanakirjoihin, säästät paljon turhaa työtä. Sitten jos oikeasti oma selityksesi on parempi kuin sanakirjojen, vaihtoehtosi vasta nousee haastajaksi. Ja tietysti kielessä on paljon sanoja, joille on esitetty epävarma tai surkea selitys, tai ei selitystä ollenkaan. Sellaisten sanojen kohdalla ollaan avoimempia kaukaa haetuillekin vaihtoehdoille - läheltä hakienhan selitystä ei ole löytynyt.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


22 Elo 2019 05:15
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 38 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy