Eura-nimien monet alkuperät?

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja JohanSattui » 28 Heinä 2016 23:31

Jaska kirjoitti:
mikko kirjoitti:Miten tarkasti Euran ja lähiseutujen "pienemmät" paikannimet lienee tutkittu? Eura nimen erikoisuuden takia luultavasti on tutkittu, mutta mikä etymologia on Kauttualla (Kauchtua), Nuoranteella (Nuorante), Vaaniilla, Vahella, Souppaalla (Soupas), Sorkkisilla (Sorkkinen)? Nämä kaikki ovat Euran vanhimpien kylien nimiä. Eura-alkuisia nimiä alueella on jonkinlaisena kaarena mereltä (Äyräkari), Eurajoen kautta Euramäelle, Eurakoskelle, Euraniitylle, Euran suolle ja Euravalkamaan. Varsinais-Suoen takamailta löytyy vielä pari Euraa, mutta ne lienevät myöhempiä uudisasutusnimiä.

Hyvä kysymys. Suomalainen paikannimikirja:
- Kauttua: yhdistetty germaaniseen *gaut-sanueeseen, josta mm. götalaisten heimon nimi tulee. Myös henkilönnimissä tätä elementtiä on esiintynyt, mikä tietysti sopisi kylän "perustajalle". Koivulehto on esittänyt sanan *gauton 'notko jonka läpi virtaa vesiuoma'.

- Nuorante: (ei käsitellä.)
- Vaanii: (ei käsitellä.)
- Vahe: (ei käsitellä.)
- Soupas: (ei käsitellä.)
- Sorkkinen: perustuu talonnimeen, johon mahdollisesti liittyy liikanimi Sorkka.
- Äyräkari: (ei käsitellä.)

http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_v ... eista/vahe

Vahe-sanaa esiintyy myös jokia/ojia kuvaavissa nimistöissä, lähinnä liittyen näiden kapeisiin kohtiin

Edit. Nuorante ei muuten ole se tilan nimi vaan Nuoranne. Toisaalta "... See on kotosin Nuaranttelt"
Avatar
JohanSattui
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 96
Liittynyt: 09 Heinä 2016 23:31
Paikkakunta: Syrakusa

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja jussipussi » 29 Heinä 2016 23:49

JohanSattui kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
mikko kirjoitti:Miten tarkasti Euran ja lähiseutujen "pienemmät" paikannimet lienee tutkittu? Eura nimen erikoisuuden takia luultavasti on tutkittu, mutta mikä etymologia on Kauttualla (Kauchtua), Nuoranteella (Nuorante), Vaaniilla, Vahella, Souppaalla (Soupas), Sorkkisilla (Sorkkinen)? Nämä kaikki ovat Euran vanhimpien kylien nimiä. Eura-alkuisia nimiä alueella on jonkinlaisena kaarena mereltä (Äyräkari), Eurajoen kautta Euramäelle, Eurakoskelle, Euraniitylle, Euran suolle ja Euravalkamaan. Varsinais-Suoen takamailta löytyy vielä pari Euraa, mutta ne lienevät myöhempiä uudisasutusnimiä.

Hyvä kysymys. Suomalainen paikannimikirja:
- Kauttua: yhdistetty germaaniseen *gaut-sanueeseen, josta mm. götalaisten heimon nimi tulee. Myös henkilönnimissä tätä elementtiä on esiintynyt, mikä tietysti sopisi kylän "perustajalle". Koivulehto on esittänyt sanan *gauton 'notko jonka läpi virtaa vesiuoma'.

- Nuorante: (ei käsitellä.)
- Vaanii: (ei käsitellä.)
- Vahe: (ei käsitellä.)
- Soupas: (ei käsitellä.)
- Sorkkinen: perustuu talonnimeen, johon mahdollisesti liittyy liikanimi Sorkka.
- Äyräkari: (ei käsitellä.)

http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_v ... eista/vahe

Vahe-sanaa esiintyy myös jokia/ojia kuvaavissa nimistöissä, lähinnä liittyen näiden kapeisiin kohtiin

Edit. Nuorante ei muuten ole se tilan nimi vaan Nuoranne. Toisaalta "... See on kotosin Nuaranttelt"


Nuora tarkoittaa ainakin Utsjoella pientä pudasta tai hiljaista yleensä lahden rantoja noudattelevaa virtaa. Niin joesta noita löytyy.
jussipussi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2948
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 30 Heinä 2016 10:02

jussipussi kirjoitti:Nuora tarkoittaa ainakin Utsjoella pientä pudasta tai hiljaista yleensä lahden rantoja noudattelevaa virtaa. Niin joesta noita löytyy.

Algun mukaan kyseessä olisi saameen jo kantagermaanista lainattu nuorr- (ger *noora-), suomen kielessä noro, esim. nuorástahttit muodostaa pudas, ruveta näyttämään putaalta, nuorbasit lipua (sattumalta jhk), nuorbat laahustaa, päästä vaivoin (jhk, perille); lipua. Euran Nuoranne näyttäisi siis joen suvannon rannan asutukselta?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6494
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja JohanSattui » 30 Heinä 2016 11:01

Älytön selitys Vaani-nimelle, mutta pakko sylkeä tämä ulos mielestä:

Euran Vaanissa asui vaaneja, mm. meren jumala Njörðr PDT_Armataz_01_30 :
https://de.wikipedia.org/wiki/Vanaheimr
https://de.wikipedia.org/wiki/Nj%C3%B6r%C3%B0r
Avatar
JohanSattui
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 96
Liittynyt: 09 Heinä 2016 23:31
Paikkakunta: Syrakusa

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja jussipussi » 30 Heinä 2016 11:16

Kinaporin kalifi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Nuora tarkoittaa ainakin Utsjoella pientä pudasta tai hiljaista yleensä lahden rantoja noudattelevaa virtaa. Niin joesta noita löytyy.

Algun mukaan kyseessä olisi saameen jo kantagermaanista lainattu nuorr- (ger *noora-), suomen kielessä noro, esim. nuorástahttit muodostaa pudas, ruveta näyttämään putaalta, nuorbasit lipua (sattumalta jhk), nuorbat laahustaa, päästä vaivoin (jhk, perille); lipua. Euran Nuoranne näyttäisi siis joen suvannon rannan asutukselta?


Kyllä tuo kuulostaa samalta asialta jota yritin ilmaista.
jussipussi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2948
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 30 Heinä 2016 12:25

jussipussi kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Nuora tarkoittaa ainakin Utsjoella pientä pudasta tai hiljaista yleensä lahden rantoja noudattelevaa virtaa. Niin joesta noita löytyy.

Algun mukaan kyseessä olisi saameen jo kantagermaanista lainattu nuorr- (ger *noora-), suomen kielessä noro, esim. nuorástahttit muodostaa pudas, ruveta näyttämään putaalta, nuorbasit lipua (sattumalta jhk), nuorbat laahustaa, päästä vaivoin (jhk, perille); lipua. Euran Nuoranne näyttäisi siis joen suvannon rannan asutukselta?


Kyllä tuo kuulostaa samalta asialta jota yritin ilmaista.

Joo, sehän se.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6494
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Jaska » 24 Elo 2021 21:04

Päivitystä Eura- ja Aura-joennimiin:

Paikannimistön jatkuvuus Lounais-Suomessa

Suomen kielessä on paljon vanhoja lainasanakerrostumia, mutta yksin niiden perusteella ei voi määritellä paikkaa, jossa ne on omaksuttu. Vain paikannimitodisteet voivat varmasti kertoa, että on oltu juuri tietyllä alueella.

Koska kuitenkin kielenkäyttäjien paikannimet muuttuvat kielen mukana, ei ole irrallisesti mahdollista arvioida, kuinka vanha jokin paikannimi voisi olla. Esimerkiksi jokin Kuusijärvi voisi olla vasta eilen nimetty, tai yhtä hyvin niin vanha kuin sanojen kuusi + järvi ajoitus sallii (ensimmäinen palautuu kantauraliin, ja toisellakin on vastineita saamessa ja Volgan kielissä saakka). Ajoittamiseen tarvitaan kielikontakteja, tässä tapauksessa muista kielistä lainattuja paikannimiä tai paikannimielementtejä.

Lounais-Suomesta on esitetty jo 80-luvulla joukko ikivanhoja germaanisperäisiä paikannimiä (Jorma Koivulehto). Käsittelen tässä vain kahta, jotka liittyvät alkuperältään yhteen: paikannimielementit Eura ja Aura, jotka liittyvät jokiin (Eurajoki Satakunnassa ja Aurajoki Varsinais-Suomessa Turussa). Käsittely on äännehistoriallinen, eli selitän tarkasti, minkä kielten kautta paikannimet ovat nykyasuihinsa päätyneet ja minkä kielten kautta eivät ole voineet päätyä.

Eura tulee kantagermaanin sanasta *ēϸrō
Aura tulee luoteisgermaanin sanasta *āϸrō

Kyseisen germaanisen sanan merkitys on ’suoni, joki’, ja mm. Saksan Oder-joen nimi perustuu samaan sanaan. Nykyruotsin sana åder ’suoni’ on samoin sen jatkaja. Kantagermaanista luoteisgermaaniin johtanut muutos *ee > *aa ajoitetaan ajanlaskun alun ympäristöön, eli Eura on lainattu ennen muutosta ja Aura sen jälkeen, ollen siis vähän nuorempi lainapaikannimi.

Kun sana tai nimi lainataan kielestä toiseen, sen lopulliseen asuun vaikuttaa lainaavan kielen äännejärjestelmä. Ennen ajanlaskun alkua itämerensuomi oli vielä keskikantasuomen tasolla. Pitkiä vokaaleja esiintyi jo ensitavussa, muttei vielä konsonanttiyhtymän edessä – siksi näissä nimissä kohdekieleen tuli lyhyet *e ja *a. Soinnitonta dentaalispiranttia ϸ (kuten englannin sanan think alussa) ei kohdekielessä ollut, joten se korvattiin *t:llä. Vanhastaan jälkitavuissa ei ollut pyöreää vokaalia *o, ja vanhoissa lainasanoissa ei näyttäisi olevan mitään systemaattista suhdetta, vaan germaanista jälkitavujen *a:ta tai *o:ta vastaa miten sattuu suomen a tai o.

Keskikantasuomeen nimet lainattiin siksi näin:
*ēϸrō --> *etra
*āϸrō --> *atra

Emme tiedä, olivatko sanat germaanien käytössä vielä nimiä vaiko vain jokeen viittaavia sanoja, mutta nimiksi keskikantasuomalaiset ne kuitenkin itse omaksuivat (koska ne olivat vieraskielisiä ja siksi läpinäkymättömiä): *Etra ja *Atra.

Jos Eura-nimi olisi oikein vanha, se olisi periaatteessa saatettu lainata jo ns. varhaiskantasuomen tasoon. Tässä kielivaiheessa oli vielä soinnillinen dentaalispirantti đ. Tämä **eđra olisi kuitenkin kehittynyt säännöllisesti keskikantasuomen asuun *etra, joten mikään ei muuttuisi.

Keskikantasuomi päivittyi myöhäiskantasuomeksi ensimmäisinä ajanlaskun alkua seuranneina vuosisatoina, ja pian myöhäiskantasuomi jakautui murteisiin. Kantasuomen Suomenlahden murre päivittyi tänne, ja siitä kehittyi täällä Suomenlahden pohjoismurre (ehkä suunnilleen 500 jaa. tienoilla), josta polveutuvat muinaislänsisuomi, muinaiskarjala ja muinaisvepsä. Koko tämän ajan paikannimet säilyivät ennallaan: *Etra ja *Atra.

Vasta muinaislänsisuomen erilliskehityksen aikana, joskus ensimmäisen vuosituhannen loppupuoliskolla jaa., tapahtui muutoksia: *t alkoi heiketä eräissä konsonanttiyhtymissä ja lopulta vokaaliutui:

*Etra > *Edra > Eura
*Atra > *Adra > Aura

Ehkä ainakin viimeiset 1000 vuotta Eura ja Aura ovat siis olleet nykyisissä nimiasuissaan. Miksi sitten nämä paikannimet edellyttävät nimenomaan itämerensuomalaista jatkuvuutta jo yli 2000 vuoden takaa? Eikö niitä olisi voitu lainata saamelaisilta, jotka olisivat lainanneet ne germaaneilta? Tämä ei kuitenkaan ole äännehistoriallisesti mahdollista, koska saamen vanhoissa lainasanoissa *tr ja *ϸr on korvattu *rt-yhtymällä. Jos siis kyseiset germaaniset nimielementit olisi lainattu keskikantasaameen, ne olisivat olleet asuissa:

*erta
*arta

Kun sitten kieli kehittyi myöhäiskantasaameksi pian ajanlaskun alun jälkeen, nämä nimielementit olisivat kehittyneet asuihin:

*erta > *eartē
*arta > *vuortē

Jos sitten muinaislänsisuomalaiset olisivat vasta joskus vuoden 500 jaa. jälkeen lainanneet nämä paikannimet vanhakantaisen saamen puhujilta, ne olisi lainattu seuraaviin asuihin:

*eartē --> *äärtä/*äärti
*vuortē --> *vuorta/*vuorti

Näistä nimiasuista ei enää mitenkään olisi voinut tulla nykyisin tuntemiamme paikannimiä Eura ja Aura! Entä olisiko nimet voitu lainata vasta myöhään mutta skandinaaveilta? Sekään ei ole äännehistoriallisesti mahdollista, sillä ajanlaskun alkuvuosisatoina alkanut kehitys johti mm. siihen, että *oo kehittyi kantaskandinaavin *u:ksi. Tämä olisi jo siinä aikatasossa korvattu myöhäiskantasuomen tai sen murteiden *u:lla. Lisäksi myöhäiskantasuomessa oli jo laajalti pitkiä vokaaleja ensitavussa (jotka tosin olisivat lyhentyneet tavunloppuisen *t:n vokaaliutuessa), joten kantaskandinaavista myöhäiskantasuomeen lainattaessa lopputuloksena olisi ollut:

*eetru > *Euru
*aatru > *Auru

Siksi ainoa uskottava selitys on, että
1. paikannimet on lainattu suoraan kanta- ja luoteisgermaaneilta keskikantasuomeen, eli
2. kielellinen jatkuvuus vallitsee nyky(länsi)suomeen yli 2000 vuoden takaa;
3. siitäkin huolimatta, että kieli on vielä pitkään päivittynyt Virosta ja että länsisuomen erilliskehitys on alkanut vasta paljon myöhemmin.

P.S. Nämä paikannimet ovat varhaisin todiste itämerensuomalaisten läsnäolosta Suomen puolella. Kielitieteen puolesta ei siis ole mitään tarvetta eikä perustetta olettaa itämerensuomalaisten saapuneen tänne ennen kuin rautakaudella. Valter Langin uusi synteesi on mahdollinen (hän olettaa ims. ja saamen saapuneen tänne jo pronssikauden lopulla), mutta myöhäisempikin saapuminen riittää.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 9958
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Jegor » 25 Elo 2021 16:00

Jaska kirjoitti:Päivitystä Eura- ja Aura-joennimiin: ...

Kiitos, hyvin havainnollistettu.
Juuret: Keski-Suomi ja Laatokan Karjala
Y-DNA N1c1
mtDNA U5a
Jegor
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 314
Liittynyt: 14 Marras 2016 13:41

Edellinen

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron