Tavastkenkä

[merimaa]

Pohjois-Pohjanmaalla on kylä nimeltä Tavastkenkä, jonka nimelle esitetään kylän nettisivuilla kaksi epävarmaa selitystä. Ensimmäisen mukaan Tavastkenkä tulisi ruotsinkielen sanoista 'tavast' ja 'gänge' ja tarkoittaisi jonkinlaista hämäläisten käyttämää kulkureittiä. Toisen mukaan Tavastkenkä juontuisi saamenkielen sanoista 'dâvve' ja 'gieddi' ja tarkoittaisi pohjoista tai läntistä luonnonniittyä.
https://www.tavastkenka.fi/tavastkengan ... ihistoria/

Ensimmäisen selityksen ongelmana pidetään sitä, että lähiseudulta ei tunneta muita ruotsinkielisiä paikannimiä. Saamenkielisiä paikannimiä sen sijaan tunnetaan, mikä puoltaisi nimen saamenkielistä alkuperää. Selitys kuitenkin kaipaisi paremmat kielitieteelliset perustelut. Kysynkin siis, voidaanko Tavastkenkä säännöllisesti johtaa saamenkielen sanoista 'dâvve' ja 'gieddi' vai voisiko nimi olla korruptoitunut eli suomalaiseen kieliasuun mukautettu muoto alkuperäisestä paikannimestä?

Nimen alkuosa 'tavast' viittaa tietysti Hämeeseen tai hämäläisiin, mutta sille ei ole käsittääkseni mitään yleisesti hyväksyttyä selitystä. Loppuosa 'kenkä' puolestaan esiintyy paikannimissä eri puolella Suomea, mutta niissä se tuskin tarkoittaa kenkää siinä merkityksessä kuin sen nykyään tunnemme. Esimerkiksi saaria tai luotoja ovat Kenkä Kuopiossa ja Lappeenrannassa, Malonkenkä Imatralla, Rautakenkä Kuusamossa ja Vitsainkenkä Lappeenrannassa, maankohoumia Musunkenkä Raumalla ja Rautakenkä Oulaisissa, suo Lehmänkenkä Kalajoella, metsäalue Tanokenkä Pomarkussa ja pelto Rautakenkä Pomarkussa (lähde: Kansalaisen karttapaikka).
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

[Kinaporin kalifi]

Kun alueella on esim. opotta-nimi, taustalla voisi olla jotain tyyppiä Tavaskaisen- (vrt. Suistamo Tavaskaisenlampi- ja -järvi), Tavaskan- (vrt. Raahe ja Vihanti mm. Tavaskalampi) ja toisaalta esim. Pielavesi Kenkäjärvi "järvi jonka rannalla kasvaa kenkäheinää l. saraa", eli yhdessä siis vaikkapa < ? *Tavaskaisenkenkäjärvi", vrt. Tavastkengän Tavastkengänjärvi.

[Jaska]

Hankala kysymys, koska tällaiset paikannimet ovat niin tulkinnanvaraisia. Katsoin mitä Suomalainen paikannimikirja sanoo eräistä kenkä-paikannimistä:

"Kenkäveronniemi matkailukohde, käsi- ja taideteollisuuskeskus, entinen pappila Etelä Savossa Mikkelissä, Saimaaseen pistävällä niemellä, jonka nimenä myös Pappilanniemi. Kengi wero 1664. – Savilahden pappilan tiedetään olleen jo 1400-luvulla kyseessä olevalla paikalla, mutta silloinen nimi ei ole tiedossa. Nimi Kenkävero ei liity mitenkään jalkinetta tarkoittavaan kenkä-sanaan, vaan kyseessä on samanasuinen, suomen kieleen mukautunut laina muinaisruotsin gengärþ, gengärdh, gingerdh-sanasta, josta on peräisin myös kinkeri-sana. Lainasana tarkoitti kuninkaan, piispan tai muunkin korkean virkamiehen matkakestitystä varten kerättyjä ruokavaroja."

Tässä siis tuo vero-sana sopii yhteen 'kinkeri'-merkityksen kanssa. Kirjassa käsitellään myös Tavastkenkää:

"Tavastkenkä kylä Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla. Tauast känghämäki 1573, Tauast kengä 1581. – Kylän keskus on mäellä, jota Neittävänjoen yläjuoksun vanha uoma on ympäröinyt. Jouko Vahtola on katsonut nimen alkuosaan sisältyvän sukunimen Tavast: uudisasukas Lasse Tavast mainitaan 1560-luvulla Siikasavossa. – Asiakirja-asun kenkämäki viittaa siihen, että nimi on tulkittu -mäki-loppuiseksi nimeksi. Kyseessä on kuitenkin sana kenkämä ’kumpare, kukkula, kennäs’, josta on murretietoja Pohjois-Savosta. Nimen sisältö olisi siis ”Tavastinkumpu”."
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkai ... uvaton.pdf

Lasse Tavast voisi hyvin selittää tuon Tavast-osan, ja kenkämä voisi selittää loppuosan. Paikannimissä joskus näkee toistuvan osan poisjättämistä, jolloin kehitys *Kenkämämäki > Kenkämäki on mahdollinen. Ainoa ongelma on se, ettei kennäs/kenkämä-sanuetta tunneta Pohjanmaalla lainkaan - se on savo-karjalainen sana, jota lähimmillään löytyy Keski-Suomesta:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-articl ... enn%C3%A4s

Ei tuo ruotsalainen selityskään mahdoton liene, mutta alueelta ei tiettävästi tunneta ruotsalaisvaikutusta.

Saamelaisselitys edellyttäisi sanasta 'syvä, pohjoinen jne.' ablatiivimuotoa, joka kantasaamen tasossa olisi ollut *te̮vēstē. Lainakielessä olisi pitänyt jo olla ensitavussa *a, mutta tällaisesta saamesta on alustavia jälkiä Etelä-Suomessa saakka, mm. Tampere-nimessä. Mutta ablatiivimuotoja paikannimissä kyllä harvoin esiintyy, joten tämä selitys olisi aika kaukaa haettu.

Loppuosana tuskin voi olla saamen sanan *kientē 'kenttä' vastine; siihen ei oikein sovi ensitavun vokaali eikä sisäkonsonantistokaan. Sana on lisäksi lainaa itämerensuomesta, koska vokaalikombinaatio *ie-ē ei voi tulla mistään keskikantasaamen vokaalikombinaatiosta. Vähän mahdollisempi äänteellisesti voisi olla sana *keavŋēs 'suuri koski', mutta ei tuon mäen lähellä ole koskiakaan (lähitienoilta toki näkyy löytyvän).

Näin sekä Tavast että kenkä tulevat todennäköisesti ihan muista kuin saamelaisista sanoista. Yksikään esitetty selitys ei kuitenkaan ole ongelmaton, joten paskoista on paha valita...

[Jaska]

Kun alueella on esim. opotta-nimi, taustalla voisi olla jotain tyyppiä Tavaskaisen- (vrt. Suistamo Tavaskaisenlampi- ja -järvi), Tavaskan- (vrt. Raahe ja Vihanti mm. Tavaskalampi) ja toisaalta esim. Pielavesi Kenkäjärvi "järvi jonka rannalla kasvaa kenkäheinää l. saraa", eli yhdessä siis vaikkapa < ? *Tavaskaisenkenkäjärvi", vrt. Tavastkengän Tavastkengänjärvi.

Tavaskanneva löytyy Vihannista melko läheltä, joten ei liene täysin mahdoton ajatus, että alkuosa olisi kulunut ja sekoittunut (Lasse?) Tavastin kanssa. Tavaskaisen- olisi varmaan liian pitkä lähtömuoto tässä, mutta *Tavaskankenkämämäki voisi ehkä vielä kehittyä "tuplatoistonpoiston" kautta Tavastkenkämäeksi. Vaatiihan tuokin selitys mutkia matkaan.

[merimaa]

Kun alueella on esim. opotta-nimi, taustalla voisi olla jotain tyyppiä Tavaskaisen- (vrt. Suistamo Tavaskaisenlampi- ja -järvi), Tavaskan- (vrt. Raahe ja Vihanti mm. Tavaskalampi) ja toisaalta esim. Pielavesi Kenkäjärvi "järvi jonka rannalla kasvaa kenkäheinää l. saraa", eli yhdessä siis vaikkapa < ? *Tavaskaisenkenkäjärvi", vrt. Tavastkengän Tavastkengänjärvi.

Tavas- ja tavaskan-alkuiset sanat kuulostavat ihan lupaavalta selitykseltä, koska niitä tosiaan esiintyy muualla Suomessa ja Karjalassa.

Löysin yhden vanhan artikkelin, jossa kerrotaan, että 'tavaskaltainen', 'tavaskalttainen', 'tavaskainen', 'tavaskallinen', 'tavaskanttinen' ja 'tavaspäinen' tarkoittavat Länsi-Suomessa epätasaista ja 'tavas' Itä-Suomessa melkoista tai tavallista. En kuitenkaan voi tarkistaa tietoja Suomen murteiden sanakirjasta, koska siitä löytyvät vain sanat A:sta N:ään.
https://journal.fi/virittaja/article/do ... DvxfZPLXsH

Murteiden sanakirjassa on silti mielenkiintoinen merkitys sanalle 'kenkä', joka voi tarkoittaa jonkinlaista pinta- tai kuorikerrosta, kuten maanpintaa tai maankamaraa muodossa 'maan kenkä'. Sanasta on levikkikartta (https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=163538) ja esimerkkejä:
- "Kunhan se moankenkä palo hyvästiv voan, ei sitä (kaskea) tarvinna liijjakskaap polttoov van kunhan se kenkä palo" (Rautavaara)
- "Se (jk ruoho) oli heinäniityn kenkä (= perusta) oikein" (Ruovesi)
- "Lintu kuopii rikki moankenkeä auringon polttamasta mättäästä" (Suomussalmi)
- "Härkä (= poro) tunsi jalakhaansa tien kengän, tien pohjan" (Enontekiö)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&s ... kenk%C3%A4

Tällä perusteella voisin ehdottaa Tavastkengälle selitystä 'epätasainen (maan)pinta', varsinkin kun kylän nettisivuilla aluetta kuvaillaan kumpuilevaksi ja Pohjanmaan tyypillisestä maisemasta poikkeavaksi:

"Maastonmuodoiltaan Tavastkenkä poikkeaa huomattavasti tyypillisestä Pohjanmaan maisemasta. Maasto on hyvin kumpuilevaa ja sitä koristavat paitsi joet ja purot myös lukuisat järvet ja lammet. Yleisilmeeltään maasto onkin paremminkin kainuulainen tai savolainen kuin pohjalainen. Mäkisyys yhdistettynä laajoihin peltoaukeisiin antaa maisemalle miellyttävän yleisilmeen."

Ongelma tällaisessa maallikkoselityksessä on toki Tavastkenkä-nimen keskellä oleva t-äänne, jota ei esiinny tavas- ja tavaskan-alkuisissa sanoissa. En tiedä, miten sen voisi järkevästi selittää.

Toinen ongelma on, että ’kenkä’ näyttäisi tarkoittavan pintaa (tai pohjaa) vain silloin, kun se esiintyy yhdessä sitä tarkemmin määrittävän sanan kanssa, kuten esimerkeissä ’maan kenkä’, ’pellon kenkä’ ja ’tien kenkä’.

[merimaa]

"Tavastkenkä kylä Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla. Tauast känghämäki 1573, Tauast kengä 1581. – Kylän keskus on mäellä, jota Neittävänjoen yläjuoksun vanha uoma on ympäröinyt. Jouko Vahtola on katsonut nimen alkuosaan sisältyvän sukunimen Tavast: uudisasukas Lasse Tavast mainitaan 1560-luvulla Siikasavossa. – Asiakirja-asun kenkämäki viittaa siihen, että nimi on tulkittu -mäki-loppuiseksi nimeksi. Kyseessä on kuitenkin sana kenkämä ’kumpare, kukkula, kennäs’, josta on murretietoja Pohjois-Savosta. Nimen sisältö olisi siis ”Tavastinkumpu”."

Tavastin kenkämä kuulostaa ihan uskottavalta selitykseltä. Tavastkenkä alkoikin kiinnostaa minua tänään juuri tuon Jouko Vahtolan vuoksi, koska hän oli kirjoittanut nimestä sanomalehteen.
https://www.kaleva.fi/tavastkenka-pyhan ... al/6962248

Olin aluksi epäileväinen Vahtolan selityksen suhteen, koska siinä näytti olevan ruotsinkielinen yleisnimi ’tavast’ suomenkielisen kylän nimessä, mutta jos ’tavast’ olisikin yksittäisen henkilön nimessä esiintyvä erisnimi, selitys kuulostaa huomattavasti paremmalta.

[Kinaporin kalifi]

Ainoa ongelma on se, ettei kennäs/kenkämä-sanuetta tunneta Pohjanmaalla lainkaan - se on savo-karjalainen sana, jota lähimmillään löytyy Keski-Suomesta:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-articl ... enn%C3%A4s

Toisaalta kuten todettu Tavastkengässä on, kuten totesin, pelto nimeltä Opotanlampi. Osa nimistöä on siten selvästi peräisin idän suunnalta koska opotta on lainasana venäjästä. Kenkämä toimii siten ihan hyvin, eli jos Tavastkenkä liittyen Lasseen lasketaan Siikasavoon, Tavastinkenkämä maaston laatu huomioiden vaikuttaisi oikein hyvältä ehdotukselta.