Avataan tälle oma ketju, kun foorumin haulla tulee kovin sirpaleisia kommentteja vain vastaan monesta eri ketjusta.
Kinaporin kalifimme kannattaa ajatusta, että sukunimillä Korhonen ja Mustonen olisi käännössuhde, ks. Wanha Tuomas 2020, s. 45-46:
http://rautalamminkorhoset.fi/as/489/ti ... wt2020.pdf
Tiivistän tässä omin sanoin:
- Sukunimi Mustonen (< Mustoi-nen) perustuu lisänimeen, joka juontuu joko suoraan musta-sanasta tai musto-sanasta, jolla eräissä murteissa on viitattu mustiin eläimiin kuten lehmiin tai poroihin (ei kuitenkaan Karjalan lähistöllä):
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-articl ... word=musto
- Venäjän etymologisesta sanakirjasta löytyy sana korgá 'varis; vanha nainen' (painottoman ensitavun o ääntyy murteesta riippuen o:na tai a:na). Sana tulisi turkkilaiskielistä, missä karga merkitsee 'graculus', jolle löytyy googlaamalla ainakin merkitys 'naakka (Corvus monedula)'.
- Koska venäjässä on vain "kohiseva" h, on itämerensuomen h usein korvattu venäjän g:llä, ja samoin myös eräissä venäläisissä lainasanoissa nähdään g korvatun meikäläisellä h:lla.
- Vanhoissa venäläislähteissä esiintyy henkilönnimiä kuten Korga (mahdollisesti *Korha) ja Korgoi (mahdollisesti *Korhoi).
- Nimien käännösmahdollisuutta vahvistaa se, että kaksikielistyneillä muinaiskarjalaisilla todella näyttää olleen yleisenä käytäntönä käännösnimijärjestelmä:
"Ehkä on syytä pohtia sitä, onko mahdollista, että jotkin lähteissä esiintyneet venäläiset esikristilliset nimet olivat semanttisesti samankaltaisten omaperäisten nimien ”käännöksiä”, esim. Ainikki – Odinec; Lemmikki, Lempi – Ljubava; Lyšti(kki) – Zabava; Musta(ri), Muštikki – Černavka, Černjai; Pienikki – Maljut(k)a; Pikku, Pikoi – Menšik, Menšičko; Punikki, Ruško – Rudak, Rudačko jne. Sekä pappien että keskiaikaisen karjalankielisen ylimystön mahdollinen tietoisuus karjalaisten omaperäisten nimien merkityksistä saattoi edistää venäläisten esikristillisten nimien vakiintumista karjalankielisen väestön keskuudessa. ”Kasteen” yhteydessä papisto siis vain legitimoi karjalankielisessä kieliympäristössä saadut nimet kääntämällä ne venäjäksi tuolloin käytössä olleen venäjänkielisen nimisysteemin pohjalta, ja nämä ”käännetyt” nimet puolestaan löysivät tiensä kirjallisiin lähteisiin. Näin ollen omaperäisten ja vieraiden nimien merkitysten samankaltaisuudet ja yhteneväisyydet saattoivat tukea kaksikielisen nimisysteemin toimintaa."
Kuzmin, Denis 2024: Esikristilliset venäläisnimet karjalaisessa henkilönnimistössä
https://journal.fi/susa/article/view/140965
- Lemiltä Etelä-Savosta on tallennettu runo, jossa korholainen on selvästi jokin lintu:
"Älä itke, pieni lapsi,
Kohta nyt kesä tuleepi,
Lintu tuopi liina paijan,
Pääskyläinen päänalusen,
Korholainen korvatyynyn."
https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/ ... ipublisher
Tämän täytynee olla muistumaa vanhasta 'varis'-merkityksisestä *korho-sanasta (lainattu siis venäläisestä sanasta korgá), vaikkei tällaista sanaa enää olekaan säilyneenä missään suomen tai karjalan kielen murteessa. Kansanperinteessä, paikannimistössä ja sukunimistössä onkin säilynyt sanoja, jotka muuten ovat jo kielestä kadonneet.
- DNA-sukututkimus on osoittanut Korhosten lähimmiksi isälinjasukulaisiksi Mustoset. Suvut siis juontuvat joka tapauksessa yhteisestä kantaisästä, joten ei ole lainkaan kaukaa haettua etsiä sukunimien taustalle yhteistä lähtökohtaa. Savo-karjalaisen sukunimistön katsotaan syntyneen jo noin 1200-luvulla, ja DNA-sukututkimus on näin varhaisen ajoituksen vahvistanutkin monen sukunimen kohdalla. Korhosten ja Mustosten kantaisän mutaatio N-CTS12908 ajoitetaan vuoteen 1250.
------------------------------------------------
Lopputulos
Hypoteesin selvin heikkous on siinä, että lisänimen Musta ainoa merkitys on väri: 'musta'. Miksi siis venäläiskirjuri ei olisi kääntänyt sitä ilmeisimmällä vastineella eli venäjän 'mustaa' merkitsevällä sanalla vaan valinnut tilalle 'varista' merkitsevän sanan? On tietysti huomioitava, että slaavissa sanat 'musta' ja 'korppi' ovat homonyymejä (tai sitten yksi ja sama sana, jonka merkitys on kahtalainen): yhteisslaavin *vȏrnъ. Kirjuri ei kuitenkaan olisi käyttänyt tätä sanaa käännöksessään, vaan sanaa korgá, joka ei merkitse ’mustaa.’ En siis näe, että tämän avulla ongelmaa voitaisiin ratkaista.
Hieman lähemmäksi 'varista' päästäisiin, jos lähtönimeksi oletettaisiin lisänimi Musto, koska musto-sanalla on viitattu nimenomaan mustiin eläimiin (vaikka tosin nykyisen karjalan kielen alueelta tai edes Muinais-Karjalan lähialueilta tällaista käyttöä ei tunnetakaan). Musto-niminen talo löytyy Lappeenrannasta ja Luumäeltä, mutta ne todistavat vain henkilönnimestä Musto eivätkä 'varis'-merkityksestä.
Toisena heikkoutena voitaisiin pitää sitä, että täytyy olettaa myös takaisin lainautumista: ensin muinaiskarjalasta Musta/Musto --> muinaisvenäjään Korgá --> takaisin muinaiskarjalaan Korha/Korho (kummastakin tulisi sukunimi Korhoi-nen > Korhonen). Jos kuitenkin muinaiskarjalaiset olivat venäläisille alistuttuaan ja kristillistyttyään keskiajalla vahvasti kaksikielitaitoinen yhteisö, silloin tietysti tällainen nimien edestakaisin kääntely tapahtuisi hyvinkin helposti.
Vaikuttaa joka tapauksessa mahdolliselta, että muinaiskarjalainen lisänimi Musta tai Musto olisi "käännösnimijärjestelmän" kaudella käännetty venäjäksi hieman yllättäen asuun Korgá, joka merkitsi 'varista'. Tämä nimi olisi sitten lainattu takaisin muinaiskarjalaan asussa Korho. Samalla myös sana korho 'varis' on nähtävästi lainattu muinaiskarjalaan, vaikka ainoa todiste siitä onkin säilynyt vain yhdessä Lemiltä tallennetussa runossa, eikä tätä lintua kuvailla mitenkään.