Korhosella ja Mustosella käännösyhteys?

[Jaska]

Avataan tälle oma ketju, kun foorumin haulla tulee kovin sirpaleisia kommentteja vain vastaan monesta eri ketjusta.

Kinaporin kalifimme kannattaa ajatusta, että sukunimillä Korhonen ja Mustonen olisi käännössuhde, ks. Wanha Tuomas 2020, s. 45-46:
http://rautalamminkorhoset.fi/as/489/ti ... wt2020.pdf

Tiivistän tässä omin sanoin:

- Sukunimi Mustonen (< Mustoi-nen) perustuu lisänimeen, joka juontuu joko suoraan musta-sanasta tai musto-sanasta, jolla eräissä murteissa on viitattu mustiin eläimiin kuten lehmiin tai poroihin (ei kuitenkaan Karjalan lähistöllä):
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-articl ... word=musto

- Venäjän etymologisesta sanakirjasta löytyy sana korgá 'varis; vanha nainen' (painottoman ensitavun o ääntyy murteesta riippuen o:na tai a:na). Sana tulisi turkkilaiskielistä, missä karga merkitsee 'graculus', jolle löytyy googlaamalla ainakin merkitys 'naakka (Corvus monedula)'.

- Koska venäjässä on vain "kohiseva" h, on itämerensuomen h usein korvattu venäjän g:llä, ja samoin myös eräissä venäläisissä lainasanoissa nähdään g korvatun meikäläisellä h:lla.

- Vanhoissa venäläislähteissä esiintyy henkilönnimiä kuten Korga (mahdollisesti *Korha) ja Korgoi (mahdollisesti *Korhoi).

- Nimien käännösmahdollisuutta vahvistaa se, että kaksikielistyneillä muinaiskarjalaisilla todella näyttää olleen yleisenä käytäntönä käännösnimijärjestelmä:
"Ehkä on syytä pohtia sitä, onko mahdollista, että jotkin lähteissä esiintyneet venäläiset esikristilliset nimet olivat semanttisesti samankaltaisten omaperäisten nimien ”käännöksiä”, esim. Ainikki – Odinec; Lemmikki, Lempi – Ljubava; Lyšti(kki) – Zabava; Musta(ri), Muštikki – Černavka, Černjai; Pienikki – Maljut(k)a; Pikku, Pikoi – Menšik, Menšičko; Punikki, Ruško – Rudak, Rudačko jne. Sekä pappien että keskiaikaisen karjalankielisen ylimystön mahdollinen tietoisuus karjalaisten omaperäisten nimien merkityksistä saattoi edistää venäläisten esikristillisten nimien vakiintumista karjalankielisen väestön keskuudessa. ”Kasteen” yhteydessä papisto siis vain legitimoi karjalankielisessä kieliympäristössä saadut nimet kääntämällä ne venäjäksi tuolloin käytössä olleen venäjänkielisen nimisysteemin pohjalta, ja nämä ”käännetyt” nimet puolestaan löysivät tiensä kirjallisiin lähteisiin. Näin ollen omaperäisten ja vieraiden nimien merkitysten samankaltaisuudet ja yhteneväisyydet saattoivat tukea kaksikielisen nimisysteemin toimintaa."
Kuzmin, Denis 2024: Esikristilliset venäläisnimet karjalaisessa henkilönnimistössä
https://journal.fi/susa/article/view/140965

- Lemiltä Etelä-Savosta on tallennettu runo, jossa korholainen on selvästi jokin lintu:
"Älä itke, pieni lapsi,
Kohta nyt kesä tuleepi,
Lintu tuopi liina paijan,
Pääskyläinen päänalusen,
Korholainen korvatyynyn."
https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/ ... ipublisher
Tämän täytynee olla muistumaa vanhasta 'varis'-merkityksisestä *korho-sanasta (lainattu siis venäläisestä sanasta korgá), vaikkei tällaista sanaa enää olekaan säilyneenä missään suomen tai karjalan kielen murteessa. Kansanperinteessä, paikannimistössä ja sukunimistössä onkin säilynyt sanoja, jotka muuten ovat jo kielestä kadonneet.

- DNA-sukututkimus on osoittanut Korhosten lähimmiksi isälinjasukulaisiksi Mustoset. Suvut siis juontuvat joka tapauksessa yhteisestä kantaisästä, joten ei ole lainkaan kaukaa haettua etsiä sukunimien taustalle yhteistä lähtökohtaa. Savo-karjalaisen sukunimistön katsotaan syntyneen jo noin 1200-luvulla, ja DNA-sukututkimus on näin varhaisen ajoituksen vahvistanutkin monen sukunimen kohdalla. Korhosten ja Mustosten kantaisän mutaatio N-CTS12908 ajoitetaan vuoteen 1250.


------------------------------------------------

Lopputulos

Hypoteesin selvin heikkous on siinä, että lisänimen Musta ainoa merkitys on väri: 'musta'. Miksi siis venäläiskirjuri ei olisi kääntänyt sitä ilmeisimmällä vastineella eli venäjän 'mustaa' merkitsevällä sanalla vaan valinnut tilalle 'varista' merkitsevän sanan? On tietysti huomioitava, että slaavissa sanat 'musta' ja 'korppi' ovat homonyymejä (tai sitten yksi ja sama sana, jonka merkitys on kahtalainen): yhteisslaavin *vȏrnъ. Kirjuri ei kuitenkaan olisi käyttänyt tätä sanaa käännöksessään, vaan sanaa korgá, joka ei merkitse ’mustaa.’ En siis näe, että tämän avulla ongelmaa voitaisiin ratkaista.

Hieman lähemmäksi 'varista' päästäisiin, jos lähtönimeksi oletettaisiin lisänimi Musto, koska musto-sanalla on viitattu nimenomaan mustiin eläimiin (vaikka tosin nykyisen karjalan kielen alueelta tai edes Muinais-Karjalan lähialueilta tällaista käyttöä ei tunnetakaan). Musto-niminen talo löytyy Lappeenrannasta ja Luumäeltä, mutta ne todistavat vain henkilönnimestä Musto eivätkä 'varis'-merkityksestä.

Toisena heikkoutena voitaisiin pitää sitä, että täytyy olettaa myös takaisin lainautumista: ensin muinaiskarjalasta Musta/Musto --> muinaisvenäjään Korgá --> takaisin muinaiskarjalaan Korha/Korho (kummastakin tulisi sukunimi Korhoi-nen > Korhonen). Jos kuitenkin muinaiskarjalaiset olivat venäläisille alistuttuaan ja kristillistyttyään keskiajalla vahvasti kaksikielitaitoinen yhteisö, silloin tietysti tällainen nimien edestakaisin kääntely tapahtuisi hyvinkin helposti.

Vaikuttaa joka tapauksessa mahdolliselta, että muinaiskarjalainen lisänimi Musta tai Musto olisi "käännösnimijärjestelmän" kaudella käännetty venäjäksi hieman yllättäen asuun Korgá, joka merkitsi 'varista'. Tämä nimi olisi sitten lainattu takaisin muinaiskarjalaan asussa Korho. Samalla myös sana korho 'varis' on nähtävästi lainattu muinaiskarjalaan, vaikka ainoa todiste siitä onkin säilynyt vain yhdessä Lemiltä tallennetussa runossa, eikä tätä lintua kuvailla mitenkään.

[Kinaporin kalifi]

Vaikuttaa joka tapauksessa mahdolliselta, että muinaiskarjalainen lisänimi Musta tai Musto olisi "käännösnimijärjestelmän" kaudella käännetty venäjäksi hieman yllättäen asuun Korgá, joka merkitsi 'varista'. Tämä nimi olisi sitten lainattu takaisin muinaiskarjalaan asussa Korho. Samalla myös sana korho 'varis' on nähtävästi lainattu muinaiskarjalaan, vaikka ainoa todiste siitä onkin säilynyt vain yhdessä Lemiltä tallennetussa runossa, eikä tätä lintua kuvailla mitenkään.

Lemin runossa sanan korholainen toisinto on kuitenkin nimenomaan "musta korppi". Suomessahan varis mielletään mielletään harmaaksi, kun mustavariksia täällä ei juuri ole, vrt. turkkilaiskielten karga "musta lintu" < *kara "musta", vaihtelevasti joko korppi tai varis. Kun Lappeen Korholassakin 1500-luvulla Korhonen voidaan toisaalta kirjata myös Korpiksi, on minusta aika ilmeistä että kyseessä oleva karjalaisyhteisö ymmärsi sanan merkityksen. Liittyen turkkilaiskielen sanan lainautumiseen venäjään, Juri Dolgorukin 1100-luvun sotaretkien jälkeen bolgaareja ilmeisesti siirtyi/siirrettiin Novgorodin alueelle. A > o muunnos osoittaa että turkin sana on kiertänyt venäjän kautta, mutta ehkä myös merja tulisi kyseeseen.

Eläinten nimityksiin perustuvat nimet eivät toisaalta olleet mitenkään poikkeuksellisia Novgorodin alueella, vrt. esim. Drozd "mustarastas" tuohikirjeessä 526 Seligerin alueelta, noin 1100-luku:"Drozd (XI/526; thrush, blackbird), Kozel (XIII/410; goat), Volchok (XI/336; wolf cub or little wolf), Zaiats (XIV/92; hare), Shchuka (XV/310; pike), Sobol' (as "Sobol'tsev," XIV/124; sable), Kuritsa (as "Kuritsev," XIV/264; chicken). Kun myös erilaiset kuvailevat nimet olivat yleisiä, ehkäpä ajatus kuvailevasta eläinpohjaisesta käännösnimestä oli hyvinkin luonteva?

https://www.s-gabriel.org/names/predslava/bbl/men.html

[Jaska]

Vaikuttaa joka tapauksessa mahdolliselta, että muinaiskarjalainen lisänimi Musta tai Musto olisi "käännösnimijärjestelmän" kaudella käännetty venäjäksi hieman yllättäen asuun Korgá, joka merkitsi 'varista'. Tämä nimi olisi sitten lainattu takaisin muinaiskarjalaan asussa Korho. Samalla myös sana korho 'varis' on nähtävästi lainattu muinaiskarjalaan, vaikka ainoa todiste siitä onkin säilynyt vain yhdessä Lemiltä tallennetussa runossa, eikä tätä lintua kuvailla mitenkään.

Lemin runossa sanan korholainen toisinto on kuitenkin nimenomaan "musta korppi".

Mistä sellainen kohta löytyy? SKVR:ssä ei ainakaan ole tuollaista osaa vaan pelkästään nuo viisi riviä.

Suomessahan varis mielletään mielletään harmaaksi, kun mustavariksia täällä ei juuri ole, vrt. turkkilaiskielten karga "musta lintu" < *kara "musta", vaihtelevasti joko korppi tai varis. Kun Lappeen Korholassakin 1500-luvulla Korhonen voidaan toisaalta kirjata myös Korpiksi, on minusta aika ilmeistä että kyseessä oleva karjalaisyhteisö ymmärsi sanan merkityksen.

Tosiaan, tuo viittaisi linnunnimilainasanan vielä tuolloin esiintyneen alueen kielessä.

Eläinten nimityksiin perustuvat nimet eivät toisaalta olleet mitenkään poikkeuksellisia Novgorodin alueella, vrt. esim. Drozd "mustarastas" tuohikirjeessä 526 Seligerin alueelta, noin 1100-luku:"Drozd (XI/526; thrush, blackbird), Kozel (XIII/410; goat), Volchok (XI/336; wolf cub or little wolf), Zaiats (XIV/92; hare), Shchuka (XV/310; pike), Sobol' (as "Sobol'tsev," XIV/124; sable), Kuritsa (as "Kuritsev," XIV/264; chicken). Kun myös erilaiset kuvailevat nimet olivat yleisiä, ehkäpä ajatus kuvailevasta eläinpohjaisesta käännösnimestä oli hyvinkin luonteva?
https://www.s-gabriel.org/names/predslava/bbl/men.html

Kiitos! Juuri jotain tällaista käytäntöä tarvitaan selittämään se, miksei kirjuri käyttänyt venäjännöksessään vain 'musta'-sanaa. Kaikkein paras puuttuva lenkki olisi tietysti se, jos jossain olisi joskus käytetty musta/musto-sanaa yksinään varislintuun viittaamassa.

[Kinaporin kalifi]

Esim. https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/ ... ipublisher

[Jaska]

Esim. https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/ ... ipublisher

Okei, siis rinnakkaisversioita! Minä ymmärsin, että tarkoitit toistosäettä.

[Kinaporin kalifi]

- Sukunimi Mustonen (< Mustoi-nen) perustuu lisänimeen, joka juontuu joko suoraan musta-sanasta tai musto-sanasta, jolla eräissä murteissa on viitattu mustiin eläimiin kuten lehmiin tai poroihin (ei kuitenkaan Karjalan lähistöllä)

Musto näyttäisi olleen myös etunimi, Saarikivi mainitsee Zaliznjakin pohjalta Pihkovassa asuneen liiviläisen nimeltä Mostok Libin, < ?*Musto(-kka?) liiviläinen. Musto on mainittu tuohikirjeessä 776. On tietysti toisaalta selvä, että mahdollinen käännösnimi linjalla Musto "musta" >>> Korha, Korhoi "korpinmusta, korppi" vaatii melko pitkälle edennyttä kaksikielisyyttä.

6. Libin 776
The Pskov-based merchant named Mostok (47) is referred to as Libin,
‘Livonian’ in a letter 776 which is related to trade and delivered wares
(Zaliznjak 2004: 307). This early attestation, as well as many similar cases
in the Chronicle of Henry of Livonia and other similar sources proves that
the today nearly-extinct Livonians were a considerable nation in the Middle
Ages with trade relations to Novgorod and other directions.

49.Mostok(a) 776
In the letter under consideration Ilja and Dmitr write to Mostok, a Livo-
nian merchant residing in Pskov. A.A. Zaliznjak (2004: 308–309) proposes
that this name could be related to the Finnic *musta, ‘black’, an anthropo-
nymic stem repeatedly attested in old documents, Finnish surnames and
settlement names. Zaliznjak also refers to those place names in the Novgo-
rod region where the Russian o seems to correspond to the Finnic u, and in
which a similar base seems to be attestable. This explanation of Zaliznjak
may well be correct in principle, but probably needs more substantiation
from the point of view of the derivational suffix -k (is this added in Slavic
or Finnic?).

https://blogs.helsinki.fi/slavica-helsi ... rikivi.pdf