Sivu 1/1

Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

ViestiLähetetty: 06 Heinä 2014 10:24
Kirjoittaja aikalainen
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Artikkelin lopussa on merkittävä päätelmä:
Vaikka jo tähänkin asti hämäläismurteita on pidetty suomen murteista heterogeenisimpinä, voidaan siis mennä jopa vieläkin pidemmälle ja väittää, että mitään muinaishämettä ei ollut olemassakaan vaan että hämäläismurteet koostuvat lounaissuomalaisilta ja pohjalaisilta innovaatioilta välttyneestä muusta länsisuomesta.
Joo, tämä on mielenkiintoista sukupuuajattelullisesti. Tai ainakin hankalaa. :wink:

Jos tuo Kallion arvelu pitää paikkansa, niin herää kysymys, että mitkä tekijät ovat potkineet lounaissuomea ja pohjalaismuretta erkanemaan omiin suuntiinsa. Lounaissuomellehan on esitetty virolaisten tulokkaiden tuomaa vaikutusta, mikä varmaan selittäisi asian joko osittain tai kokonaan. Vaan entäpä pohjalaismurre, selittyisikö sen erkaantuminen jonkin toisen kielen tai murteen vaikutteella?

Re: Kallion kirjoituksia suomen kielen äännehistoriasta

ViestiLähetetty: 06 Heinä 2014 19:29
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Artikkelin lopussa on merkittävä päätelmä:
Vaikka jo tähänkin asti hämäläismurteita on pidetty suomen murteista heterogeenisimpinä, voidaan siis mennä jopa vieläkin pidemmälle ja väittää, että mitään muinaishämettä ei ollut olemassakaan vaan että hämäläismurteet koostuvat lounaissuomalaisilta ja pohjalaisilta innovaatioilta välttyneestä muusta länsisuomesta.
Joo, tämä on mielenkiintoista sukupuuajattelullisesti. Tai ainakin hankalaa. :wink:

Jos tuo Kallion arvelu pitää paikkansa, niin herää kysymys, että mitkä tekijät ovat potkineet lounaissuomea ja pohjalaismuretta erkanemaan omiin suuntiinsa. Lounaissuomellehan on esitetty virolaisten tulokkaiden tuomaa vaikutusta, mikä varmaan selittäisi asian joko osittain tai kokonaan. Vaan entäpä pohjalaismurre, selittyisikö sen erkaantuminen jonkin toisen kielen tai murteen vaikutteella?

Jatulilainen eli paleoeurooppalainen substraatti, notta! PDT_Armataz_01_01
Onhan siellä merkittävää paikannimistöäkin (makrotoponyymejä eli suurten kohteiden ja alueiden nimiä), jota on hankala selittää aukottomasti tuttujen kielten pohjalta, kuten itse Kyrö. Aiemmin heitin joskus, että esim. Vöyri voisi olla väännös Võro-nimestä, mutta voisi se tietysti olla paleoeurooppaakin.

Muinaisessa Kyrönmetsässä eli Satakunnan/Hämeen ja Eteläpohjanmaan välisessä erämaassa on mm. Jatun- ja Jätin-nimistöä - mahdollisesti viittaamassa alueen aiempiin, suomalaisten tieltä rintamailta erämaihin vetäytyneisiin asukkaisiin. Eikä Etelä-Pohjanmaalla taida kauheasti saamelaisperäistä nimistöäkään olla...

Hmm, jatulin kielen äännerakenne alkaa hahmottua: Kyrö, Vöyri, Järin Möyremä... :wink:

Re: Kallion kirjoituksia suomen kielen äännehistoriasta

ViestiLähetetty: 06 Heinä 2014 20:01
Kirjoittaja Sigfrid
Pohjanmaan omaperäinen sanasto sopii hyvin I1-miesten alkuperäiseen asuinalueeseen Merenkurkun alueella. Kyrönmetsä-nimitys voisi olla Hämeen alkuperäisen lappalaisen väestön antama nimi Hämeen ja Pohjanmaan väliselle alueelle ja alkuaan merkinnyt juurikin näitä jatulinkokoisia kyröläisiä, joita metsän takana asui. Tästä onkin helppo jatkaa muinaistarustojen pariin, mutta olkoon ettei tule liikaa lunta tupaan oikeiden tieteentekijöiden suunnasta.. Joka tapauksessa asutusreitti Pohjanmaa-Häme-Satakunta/Karjala on mielestäni harkinnan arvoinen selitysmalli I1:n saapumissuunnaksi.

Re: Kallion kirjoituksia suomen kielen äännehistoriasta

ViestiLähetetty: 06 Heinä 2014 23:41
Kirjoittaja aikalainen
Kyrö-nimeä on niin julmetusti ympäri maata, että sitä ei oikein voi leimata eteläpohjalaiseksi. Kyrönjoen ja Kyrönmetsän nimet saattaisivat olla seurannaisia Sata-Hämeen Kyrösjärven seudulla olleesta Kyrön muinaisesta pitäjästä ja sen eräomistuksista.

Vöyrin lisäksi outo nimi on aiemminkin käsitelty Ähtävä. Onkohan Lapuanjoellekaan annettu kunnollista selitystä. Rautakauden yhtäläisyydet Merenkurkun molemmin puolin puolestaan tuo mieleen, että ehkä myös Ruotsin puolelta voisi etsiskellä mahdollista samantyyppistä selittämätöntä ainesta.

Re: Kallion kirjoituksia suomen kielen äännehistoriasta

ViestiLähetetty: 07 Heinä 2014 07:35
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:Kyrö-nimeä on niin julmetusti ympäri maata, että sitä ei oikein voi leimata eteläpohjalaiseksi.

Nimissä on kuitenkin eroja: vain lounaisessa Suomessa Kyrö esiintyy pellonnimenä, muualla maassa se on vain asutuksen nimenä (yhdysnimen jälkiosana tosin pellonkin nimenä). Tämä voisi ehkä liittyä heikon asteen yleistämisen kautta kytö-sanaan (länsisuom. kytö : kyrön).

On kuitenkin totta, että vaikea on suoriltaan erottaa muun maan Kyrö-nimiä eteläpohjalaisista, vaikkakin ainoastaan siellä se esiintyy joennimenä ja suuralueen nimenä.

aikalainen kirjoitti:Kyrönjoen ja Kyrönmetsän nimet saattaisivat olla seurannaisia Sata-Hämeen Kyrösjärven seudulla olleesta Kyrön muinaisesta pitäjästä ja sen eräomistuksista.

Kyrös-nimet rajoittuvat Hämeenkyrön ja Kokkolan väliin, joten niiden levintä on hyvin rajoittunut. Lisäksi Kyrös-nimien perus- eli jälkiosana on aina vesistösana (-suo, -neva, -luoma, -järvi, -koski, -pohja), ainoana poikkeuksena Kyrösmäki, joka kuitenkin sijaitsee Kyrösjärven rannalla ja lienee siksi sekundaari.

Kyrönjoki saattaisi myös olla alkuaan Kyrös-nimi, etenkin kun paikallisittain Kyrö ja Kyrön ääntyvät pitkällä ö:llä: Kyröö ja Kyröön (? < *Kyrös : *Kyröhön eli kirves-tyypin taivutus).

Korjaan siis: Kyrö-nimen sijaan Kyrös-nimielementti voisi olla epäsuomalainen alkuperältään.

aikalainen kirjoitti:Vöyrin lisäksi outo nimi on aiemminkin käsitelty Ähtävä. Onkohan Lapuanjoellekaan annettu kunnollista selitystä.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan uskottavin selitys liittyisi Lapu-henkilönnimeen, mutta kovin tyydyttävältä ei selitys vaikuta.

Ähtävä- ja Ähtäri-nimiä on johdettu *Ätsä-asusta murteiden ja ruotsinkielisten versioiden perusteella (Esse jne.), jolloin -ht- olisi myöhäisempää savolaistumista. Eräs mahdollinen selitys on saamen ahcit 'nousta (vesi)' (< kantasaamen *ëcee-). Ongelmana on vain, että takaista a:ta ei olisi korvattu suomen ä:llä, ainoastaan etinen/heleä á olisi.

aikalainen kirjoitti:Rautakauden yhtäläisyydet Merenkurkun molemmin puolin puolestaan tuo mieleen, että ehkä myös Ruotsin puolelta voisi etsiskellä mahdollista samantyyppistä selittämätöntä ainesta.

Niinpä, kauppareitti oli vilkas sillä kohdin ensimmäisen vuosituhannen puolimaissa.

Re: Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

ViestiLähetetty: 09 Heinä 2014 10:48
Kirjoittaja Eskous
Haeskelin etelä-pohojalaasten paikannimien pätkillä siknaaleja. En tosin löytänyt Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin olevia paikannimielementtejä, mitä tässä kai eniten kaivattiin, mutta silti jotain.

Mielenkiintoisin (Kyrön ja Laihianjokien alajuoksujen) asutushistoriaan liittyvä löydös tuli hauilla *perkoo* (tai *rkoo*).

"Perkoo" tarkoittanee paikkaa, jossa saaliilta on perattu pois sisäelimet?

En tiedä liittyykö tämä mihinkään, mutta aika jännältä näytti paikannimen Palomäki esiintyminen (tosin tuloksia tuli yli 200, ei kai ole artefakti?). Palomäki nimenä tulee tietysti luontevasti siitä jos mäellä on ollut metsäpalo tai kaski, mutta olisiko sillä toisinaan jotain tekemistä vartiovuorien kanssa?

Re: Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

ViestiLähetetty: 09 Heinä 2014 12:34
Kirjoittaja Sigfrid
Eskous kirjoitti:Haeskelin etelä-pohojalaasten paikannimien pätkillä siknaaleja. En tosin löytänyt Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin olevia paikannimielementtejä, mitä tässä kai eniten kaivattiin, mutta silti jotain.

Mielenkiintoisin (Kyrön ja Laihianjokien alajuoksujen) asutushistoriaan liittyvä löydös tuli hauilla *perkoo* (tai *rkoo*).

"Perkoo" tarkoittanee paikkaa, jossa saaliilta on perattu pois sisäelimet?

En tiedä liittyykö tämä mihinkään, mutta aika jännältä näytti paikannimen Palomäki esiintyminen (tosin tuloksia tuli yli 200, ei kai ole artefakti?). Palomäki nimenä tulee tietysti luontevasti siitä jos mäellä on ollut metsäpalo tai kaski, mutta olisiko sillä toisinaan jotain tekemistä vartiovuorien kanssa?


Ettei olisi muunnelma sanasta perkiö, joka tarkoittanee metsään raivattua aukiota, niittyä tms.

Re: Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

ViestiLähetetty: 09 Heinä 2014 12:59
Kirjoittaja Kalevanserkku
Sigfrid kirjoitti:
Eskous kirjoitti:Haeskelin etelä-pohojalaasten paikannimien pätkillä siknaaleja. En tosin löytänyt Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin olevia paikannimielementtejä, mitä tässä kai eniten kaivattiin, mutta silti jotain.

Mielenkiintoisin (Kyrön ja Laihianjokien alajuoksujen) asutushistoriaan liittyvä löydös tuli hauilla *perkoo* (tai *rkoo*).

"Perkoo" tarkoittanee paikkaa, jossa saaliilta on perattu pois sisäelimet?

En tiedä liittyykö tämä mihinkään, mutta aika jännältä näytti paikannimen Palomäki esiintyminen (tosin tuloksia tuli yli 200, ei kai ole artefakti?). Palomäki nimenä tulee tietysti luontevasti siitä jos mäellä on ollut metsäpalo tai kaski, mutta olisiko sillä toisinaan jotain tekemistä vartiovuorien kanssa?


Ettei olisi muunnelma sanasta perkiö, joka tarkoittanee metsään raivattua aukiota, niittyä tms.


Pitäisin todennäköisempänä tuota "raivio"-tulkintaa. Satakunnassa raivio on usein perko, jonka heikkoasteinen vartalo on pervo-. Hiljattain joku vaati kadunnimen Pervontie muuttamista, kun ei kuulemma halunnut itselleen niin rumaa osoitetta.

Re: Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

ViestiLähetetty: 09 Heinä 2014 13:59
Kirjoittaja putkonen
Kuva

Hyvin ovat ainakin perko-nimet yhdessä läjässä.

Re: Kallion kirjoituksia suomen kielen äännehistoriasta

ViestiLähetetty: 09 Heinä 2014 16:15
Kirjoittaja aikalainen
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti: Kyrönjoen ja Kyrönmetsän nimet saattaisivat olla seurannaisia Sata-Hämeen Kyrösjärven seudulla olleesta Kyrön muinaisesta pitäjästä ja sen eräomistuksista.

Kyrös-nimet rajoittuvat Hämeenkyrön ja Kokkolan väliin, joten niiden levintä on hyvin rajoittunut. Lisäksi Kyrös-nimien perus- eli jälkiosana on aina vesistösana (-suo, -neva, -luoma, -järvi, -koski, -pohja), ainoana poikkeuksena Kyrösmäki, joka kuitenkin sijaitsee Kyrösjärven rannalla ja lienee siksi sekundaari.

Kyrönjoki saattaisi myös olla alkuaan Kyrös-nimi, etenkin kun paikallisittain Kyrö ja Kyrön ääntyvät pitkällä ö:llä: Kyröö ja Kyröön (? < *Kyrös : *Kyröhön eli kirves-tyypin taivutus).

Korjaan siis: Kyrö-nimen sijaan Kyrös-nimielementti voisi olla epäsuomalainen alkuperältään.

Kyrös esiintyy E-pohjanmaalla ja etelämpänäkin Kyrösjärvellä. Ehkä E-Pohjanmaan jatuleita asui Hämeenkyröhössä saakka :)

Kyrö ja kyrös ovat niin lähellä toisiaan, että saattavat olla sama sana tai saman sanan johdoksia, tyyliin vene ja venes. Ja myös mainitsemasi taivutuksen kautta niiden välille saadaan yhteys.

Jospa jatulit olivatkin kreikkalaisia, tunsivat käsitteen gyro eli gyros :)

Sigfrid kirjoitti:
Eskous kirjoitti:Mielenkiintoisin (Kyrön ja Laihianjokien alajuoksujen) asutushistoriaan liittyvä löydös tuli hauilla *perkoo* (tai *rkoo*).
Ettei olisi muunnelma sanasta perkiö, joka tarkoittanee metsään raivattua aukiota, niittyä tms.

Tuo voisi olla hyvä arvaus.

Re: Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

ViestiLähetetty: 06 Helmi 2018 17:01
Kirjoittaja ristoilmari
karjalan kannaksel muolaan vierel kyyrölä ( äidin isän isät siirrettii sinne kauempaa idäst 172? )
mikkelin eteläpuolel nykyses ristiinas kyrölä, missä asunut staffan kyrö <1700