Muinainen Suomi
http://muinainensuomi.foorumi.eu/

Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet
http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=24&t=1001
Sivu 1/1

Kirjoittaja:  aikalainen [ 06 Heinä 2014 10:24 ]
Viestin otsikko:  Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Artikkelin lopussa on merkittävä päätelmä:
Vaikka jo tähänkin asti hämäläismurteita on pidetty suomen murteista heterogeenisimpinä, voidaan siis mennä jopa vieläkin pidemmälle ja väittää, että mitään muinaishämettä ei ollut olemassakaan vaan että hämäläismurteet koostuvat lounaissuomalaisilta ja pohjalaisilta innovaatioilta välttyneestä muusta länsisuomesta.
Joo, tämä on mielenkiintoista sukupuuajattelullisesti. Tai ainakin hankalaa. :wink:

Jos tuo Kallion arvelu pitää paikkansa, niin herää kysymys, että mitkä tekijät ovat potkineet lounaissuomea ja pohjalaismuretta erkanemaan omiin suuntiinsa. Lounaissuomellehan on esitetty virolaisten tulokkaiden tuomaa vaikutusta, mikä varmaan selittäisi asian joko osittain tai kokonaan. Vaan entäpä pohjalaismurre, selittyisikö sen erkaantuminen jonkin toisen kielen tai murteen vaikutteella?

Kirjoittaja:  Jaska [ 06 Heinä 2014 19:29 ]
Viestin otsikko:  Re: Kallion kirjoituksia suomen kielen äännehistoriasta

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Artikkelin lopussa on merkittävä päätelmä:
Vaikka jo tähänkin asti hämäläismurteita on pidetty suomen murteista heterogeenisimpinä, voidaan siis mennä jopa vieläkin pidemmälle ja väittää, että mitään muinaishämettä ei ollut olemassakaan vaan että hämäläismurteet koostuvat lounaissuomalaisilta ja pohjalaisilta innovaatioilta välttyneestä muusta länsisuomesta.
Joo, tämä on mielenkiintoista sukupuuajattelullisesti. Tai ainakin hankalaa. :wink:

Jos tuo Kallion arvelu pitää paikkansa, niin herää kysymys, että mitkä tekijät ovat potkineet lounaissuomea ja pohjalaismuretta erkanemaan omiin suuntiinsa. Lounaissuomellehan on esitetty virolaisten tulokkaiden tuomaa vaikutusta, mikä varmaan selittäisi asian joko osittain tai kokonaan. Vaan entäpä pohjalaismurre, selittyisikö sen erkaantuminen jonkin toisen kielen tai murteen vaikutteella?

Jatulilainen eli paleoeurooppalainen substraatti, notta! PDT_Armataz_01_01
Onhan siellä merkittävää paikannimistöäkin (makrotoponyymejä eli suurten kohteiden ja alueiden nimiä), jota on hankala selittää aukottomasti tuttujen kielten pohjalta, kuten itse Kyrö. Aiemmin heitin joskus, että esim. Vöyri voisi olla väännös Võro-nimestä, mutta voisi se tietysti olla paleoeurooppaakin.

Muinaisessa Kyrönmetsässä eli Satakunnan/Hämeen ja Eteläpohjanmaan välisessä erämaassa on mm. Jatun- ja Jätin-nimistöä - mahdollisesti viittaamassa alueen aiempiin, suomalaisten tieltä rintamailta erämaihin vetäytyneisiin asukkaisiin. Eikä Etelä-Pohjanmaalla taida kauheasti saamelaisperäistä nimistöäkään olla...

Hmm, jatulin kielen äännerakenne alkaa hahmottua: Kyrö, Vöyri, Järin Möyremä... :wink:

Kirjoittaja:  Sigfrid [ 06 Heinä 2014 20:01 ]
Viestin otsikko:  Re: Kallion kirjoituksia suomen kielen äännehistoriasta

Pohjanmaan omaperäinen sanasto sopii hyvin I1-miesten alkuperäiseen asuinalueeseen Merenkurkun alueella. Kyrönmetsä-nimitys voisi olla Hämeen alkuperäisen lappalaisen väestön antama nimi Hämeen ja Pohjanmaan väliselle alueelle ja alkuaan merkinnyt juurikin näitä jatulinkokoisia kyröläisiä, joita metsän takana asui. Tästä onkin helppo jatkaa muinaistarustojen pariin, mutta olkoon ettei tule liikaa lunta tupaan oikeiden tieteentekijöiden suunnasta.. Joka tapauksessa asutusreitti Pohjanmaa-Häme-Satakunta/Karjala on mielestäni harkinnan arvoinen selitysmalli I1:n saapumissuunnaksi.

Kirjoittaja:  aikalainen [ 06 Heinä 2014 23:41 ]
Viestin otsikko:  Re: Kallion kirjoituksia suomen kielen äännehistoriasta

Kyrö-nimeä on niin julmetusti ympäri maata, että sitä ei oikein voi leimata eteläpohjalaiseksi. Kyrönjoen ja Kyrönmetsän nimet saattaisivat olla seurannaisia Sata-Hämeen Kyrösjärven seudulla olleesta Kyrön muinaisesta pitäjästä ja sen eräomistuksista.

Vöyrin lisäksi outo nimi on aiemminkin käsitelty Ähtävä. Onkohan Lapuanjoellekaan annettu kunnollista selitystä. Rautakauden yhtäläisyydet Merenkurkun molemmin puolin puolestaan tuo mieleen, että ehkä myös Ruotsin puolelta voisi etsiskellä mahdollista samantyyppistä selittämätöntä ainesta.

Kirjoittaja:  Jaska [ 07 Heinä 2014 07:35 ]
Viestin otsikko:  Re: Kallion kirjoituksia suomen kielen äännehistoriasta

aikalainen kirjoitti:
Kyrö-nimeä on niin julmetusti ympäri maata, että sitä ei oikein voi leimata eteläpohjalaiseksi.

Nimissä on kuitenkin eroja: vain lounaisessa Suomessa Kyrö esiintyy pellonnimenä, muualla maassa se on vain asutuksen nimenä (yhdysnimen jälkiosana tosin pellonkin nimenä). Tämä voisi ehkä liittyä heikon asteen yleistämisen kautta kytö-sanaan (länsisuom. kytö : kyrön).

On kuitenkin totta, että vaikea on suoriltaan erottaa muun maan Kyrö-nimiä eteläpohjalaisista, vaikkakin ainoastaan siellä se esiintyy joennimenä ja suuralueen nimenä.

aikalainen kirjoitti:
Kyrönjoen ja Kyrönmetsän nimet saattaisivat olla seurannaisia Sata-Hämeen Kyrösjärven seudulla olleesta Kyrön muinaisesta pitäjästä ja sen eräomistuksista.

Kyrös-nimet rajoittuvat Hämeenkyrön ja Kokkolan väliin, joten niiden levintä on hyvin rajoittunut. Lisäksi Kyrös-nimien perus- eli jälkiosana on aina vesistösana (-suo, -neva, -luoma, -järvi, -koski, -pohja), ainoana poikkeuksena Kyrösmäki, joka kuitenkin sijaitsee Kyrösjärven rannalla ja lienee siksi sekundaari.

Kyrönjoki saattaisi myös olla alkuaan Kyrös-nimi, etenkin kun paikallisittain Kyrö ja Kyrön ääntyvät pitkällä ö:llä: Kyröö ja Kyröön (? < *Kyrös : *Kyröhön eli kirves-tyypin taivutus).

Korjaan siis: Kyrö-nimen sijaan Kyrös-nimielementti voisi olla epäsuomalainen alkuperältään.

aikalainen kirjoitti:
Vöyrin lisäksi outo nimi on aiemminkin käsitelty Ähtävä. Onkohan Lapuanjoellekaan annettu kunnollista selitystä.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan uskottavin selitys liittyisi Lapu-henkilönnimeen, mutta kovin tyydyttävältä ei selitys vaikuta.

Ähtävä- ja Ähtäri-nimiä on johdettu *Ätsä-asusta murteiden ja ruotsinkielisten versioiden perusteella (Esse jne.), jolloin -ht- olisi myöhäisempää savolaistumista. Eräs mahdollinen selitys on saamen ahcit 'nousta (vesi)' (< kantasaamen *ëcee-). Ongelmana on vain, että takaista a:ta ei olisi korvattu suomen ä:llä, ainoastaan etinen/heleä á olisi.

aikalainen kirjoitti:
Rautakauden yhtäläisyydet Merenkurkun molemmin puolin puolestaan tuo mieleen, että ehkä myös Ruotsin puolelta voisi etsiskellä mahdollista samantyyppistä selittämätöntä ainesta.

Niinpä, kauppareitti oli vilkas sillä kohdin ensimmäisen vuosituhannen puolimaissa.

Kirjoittaja:  Eskous [ 09 Heinä 2014 10:48 ]
Viestin otsikko:  Re: Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

Haeskelin etelä-pohojalaasten paikannimien pätkillä siknaaleja. En tosin löytänyt Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin olevia paikannimielementtejä, mitä tässä kai eniten kaivattiin, mutta silti jotain.

Mielenkiintoisin (Kyrön ja Laihianjokien alajuoksujen) asutushistoriaan liittyvä löydös tuli hauilla *perkoo* (tai *rkoo*).

"Perkoo" tarkoittanee paikkaa, jossa saaliilta on perattu pois sisäelimet?

En tiedä liittyykö tämä mihinkään, mutta aika jännältä näytti paikannimen Palomäki esiintyminen (tosin tuloksia tuli yli 200, ei kai ole artefakti?). Palomäki nimenä tulee tietysti luontevasti siitä jos mäellä on ollut metsäpalo tai kaski, mutta olisiko sillä toisinaan jotain tekemistä vartiovuorien kanssa?

Kirjoittaja:  Sigfrid [ 09 Heinä 2014 12:34 ]
Viestin otsikko:  Re: Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

Eskous kirjoitti:
Haeskelin etelä-pohojalaasten paikannimien pätkillä siknaaleja. En tosin löytänyt Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin olevia paikannimielementtejä, mitä tässä kai eniten kaivattiin, mutta silti jotain.

Mielenkiintoisin (Kyrön ja Laihianjokien alajuoksujen) asutushistoriaan liittyvä löydös tuli hauilla *perkoo* (tai *rkoo*).

"Perkoo" tarkoittanee paikkaa, jossa saaliilta on perattu pois sisäelimet?

En tiedä liittyykö tämä mihinkään, mutta aika jännältä näytti paikannimen Palomäki esiintyminen (tosin tuloksia tuli yli 200, ei kai ole artefakti?). Palomäki nimenä tulee tietysti luontevasti siitä jos mäellä on ollut metsäpalo tai kaski, mutta olisiko sillä toisinaan jotain tekemistä vartiovuorien kanssa?


Ettei olisi muunnelma sanasta perkiö, joka tarkoittanee metsään raivattua aukiota, niittyä tms.

Kirjoittaja:  Kalevanserkku [ 09 Heinä 2014 12:59 ]
Viestin otsikko:  Re: Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

Sigfrid kirjoitti:
Eskous kirjoitti:
Haeskelin etelä-pohojalaasten paikannimien pätkillä siknaaleja. En tosin löytänyt Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin olevia paikannimielementtejä, mitä tässä kai eniten kaivattiin, mutta silti jotain.

Mielenkiintoisin (Kyrön ja Laihianjokien alajuoksujen) asutushistoriaan liittyvä löydös tuli hauilla *perkoo* (tai *rkoo*).

"Perkoo" tarkoittanee paikkaa, jossa saaliilta on perattu pois sisäelimet?

En tiedä liittyykö tämä mihinkään, mutta aika jännältä näytti paikannimen Palomäki esiintyminen (tosin tuloksia tuli yli 200, ei kai ole artefakti?). Palomäki nimenä tulee tietysti luontevasti siitä jos mäellä on ollut metsäpalo tai kaski, mutta olisiko sillä toisinaan jotain tekemistä vartiovuorien kanssa?


Ettei olisi muunnelma sanasta perkiö, joka tarkoittanee metsään raivattua aukiota, niittyä tms.


Pitäisin todennäköisempänä tuota "raivio"-tulkintaa. Satakunnassa raivio on usein perko, jonka heikkoasteinen vartalo on pervo-. Hiljattain joku vaati kadunnimen Pervontie muuttamista, kun ei kuulemma halunnut itselleen niin rumaa osoitetta.

Kirjoittaja:  putkonen [ 09 Heinä 2014 13:59 ]
Viestin otsikko:  Re: Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

Kuva

Hyvin ovat ainakin perko-nimet yhdessä läjässä.

Kirjoittaja:  aikalainen [ 09 Heinä 2014 16:15 ]
Viestin otsikko:  Re: Kallion kirjoituksia suomen kielen äännehistoriasta

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Kyrönjoen ja Kyrönmetsän nimet saattaisivat olla seurannaisia Sata-Hämeen Kyrösjärven seudulla olleesta Kyrön muinaisesta pitäjästä ja sen eräomistuksista.

Kyrös-nimet rajoittuvat Hämeenkyrön ja Kokkolan väliin, joten niiden levintä on hyvin rajoittunut. Lisäksi Kyrös-nimien perus- eli jälkiosana on aina vesistösana (-suo, -neva, -luoma, -järvi, -koski, -pohja), ainoana poikkeuksena Kyrösmäki, joka kuitenkin sijaitsee Kyrösjärven rannalla ja lienee siksi sekundaari.

Kyrönjoki saattaisi myös olla alkuaan Kyrös-nimi, etenkin kun paikallisittain Kyrö ja Kyrön ääntyvät pitkällä ö:llä: Kyröö ja Kyröön (? < *Kyrös : *Kyröhön eli kirves-tyypin taivutus).

Korjaan siis: Kyrö-nimen sijaan Kyrös-nimielementti voisi olla epäsuomalainen alkuperältään.

Kyrös esiintyy E-pohjanmaalla ja etelämpänäkin Kyrösjärvellä. Ehkä E-Pohjanmaan jatuleita asui Hämeenkyröhössä saakka :)

Kyrö ja kyrös ovat niin lähellä toisiaan, että saattavat olla sama sana tai saman sanan johdoksia, tyyliin vene ja venes. Ja myös mainitsemasi taivutuksen kautta niiden välille saadaan yhteys.

Jospa jatulit olivatkin kreikkalaisia, tunsivat käsitteen gyro eli gyros :)

Sigfrid kirjoitti:
Eskous kirjoitti:
Mielenkiintoisin (Kyrön ja Laihianjokien alajuoksujen) asutushistoriaan liittyvä löydös tuli hauilla *perkoo* (tai *rkoo*).
Ettei olisi muunnelma sanasta perkiö, joka tarkoittanee metsään raivattua aukiota, niittyä tms.

Tuo voisi olla hyvä arvaus.

Kirjoittaja:  ristoilmari [ 06 Helmi 2018 17:01 ]
Viestin otsikko:  Re: Etelä-Pohjanmaan vieraat paikannimet

karjalan kannaksel muolaan vierel kyyrölä ( äidin isän isät siirrettii sinne kauempaa idäst 172? )
mikkelin eteläpuolel nykyses ristiinas kyrölä, missä asunut staffan kyrö <1700

Sivu 1/1 Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group
http://www.phpbb.com/