aikalainen kirjoitti:Huomioita vankasta
Jaska kirjoitti:
Artikkelin mukaan Suomen nimistä vain Kolarin Vankanvuoma liittyisi tuohon.
Lainaus Virittäjä-lehden tiivistelmästä:
"Pohjoissaamen nominin vággi merkitys on laakso; tasanne; lahti. Sana on lainattu kantaskandinaavin nominista *wangaz kenttä, keto, niitty; kirjaimellisesti mutka, kaarre, taive. Äännekehitys on ollut ksk. *wangaz > vksa. *vāŋkā > mksa. *vāŋGē > saPo. vággi. Sana esiintyy lainautuneena myös pohjoissuomalaisessa paikannimessä Vankanvuoma."
Vankanvuoma1: Samalla alueella kaksi suota (ehkä miellettävissä yhdeksikin), joiden nimenä Vankanvuoma. Niiden välissä on kuivempi alue, jonka nimenä on Vankka. Genetiiviin nimetyt Vuomat saattaisivat olla tämän Vankka-nimen johdannaisia.
Vankanvuoma2: Vankanvuomaksi ristitty suo, jonka äärellä Mäntyvankka, Palovankka ja Vankanlehto. Tässäkin tulee mieleen, että vuoma olisi Vankka-nimien johdannainen.
Jos tämä Vankka (tai Vankanvuoma) on lainattu saameen germaanista, ja paikka on Lapissa ja siten kaiketi pitkäaikaisella saamelaisalueella, niin ihmetyttää, miksei nimi ole käynyt läpi äänteenmuutosten koko ketjua. Vai ovatko etelän suomenkieliset käyneet nimeämässä kaukaiset suot jo hyvin varhain.
Vankka-nimellä muuten löytyy Itä-Suomesta muutama lampi.
Jaska antoi tuohon aikalaisen pohdiskeluun parikin selitystä: etymologinen nativisaatio ja toinen itäsaamen mahdollinen vaikutus. Lukekaa alkuperäisestä kellä kiinnostaa.
Heikkilän artikkelissa lainatumisajaksi germaanista saameen Wangaz - vaggi määritetään noin 600 jkr mennessä ja lainautumisalueeksi määritetään Pohjois-Skandinavia.
Minusta kaikki ei täsmää tässä jutussa. Vaikka Jaskan vastaus selittäisikin aikalaisen pohdislelun, niin Kolarin seutu on todella kaukana Jäämereltä suuntautuneeseen lainautumiseen. Övertorneålta löytyy myös Vanko niminen vaara. Vaaran laella on painanne / kuru. Saariselältä löytyy myös vankkoja, ne toki ovat jo lähellä Jäämerta. Mieluummin sana on tullut etelästä, Perämereltä jos se on lainaa. Muutenkin jos sana on lainautunut pohjoisessa, millä mekanismilla se olisi sieltä levinnyt kaikkiin saamelaiskieliin, eteläsaame mukaanlukien? Vaikea kuvitella. Minusta nämä laajalevikkiset germaanilainat ovat pakosta lainautuneet jo ennen saamen lopullista leviämistä Etelä-Suomesta (tai Pohjanlahdelta) nykyisille sijoilleen.
Voisiko sana sittenkin olla substraatti? Levinneisyys on pohjoinen. Suomen Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Nyt pitää olettaa, että eteläisen suomen vankka sanat ovat eri perua, ainakin ne viittaavat erilaisiin maastonkohtiin kuin pohjoiset vastineensa.
Sellainenkin juolahti mieleen, että pohjoisen "vankat" ovat poikkeuksetta kulkureittejä. Kolarin vankkoihin ei tuo kuru tai notko määritelmä istu, mutta kulkureittiin kyllä, samoin ainakin muutamiin etelän vankkoihin. Näissä karttatarkasteluissa tulee kyllä ottaa huomioon se, että tarpeeksi, kun niitä tuijottaa niin niistä kyllä löytää haluamansa:) Kulkureitti merkityksessä tietenkin tulee myös pohdittavaksi perinteinen muna - kana asetelma. Ovatko vankat hyviä kulkureittejä vai onko tietynlaiset kulkureitit vankkoja? Skandeillahan kulkureitit ovat jo käytännön pakosta lähes aina noita kuruja ja painanteita.