Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Make » 05 Joulu 2014 10:42

Eikä tässä vielä kaikki:

Vakkilasta löysin 1700-luvun kartoista nimen rajakivelle: LUSTIKANKANDO.

Mitäs siihen sanotte?

Ja muitakin rajakiviä: Rukokivi, Koliseva, Teinikivi, Halkivaha, Pesäkivi ja Hepowuorenotza!
Make
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen
 
Viestit: 126
Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Paikkakunta: Huittinen

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja putkonen » 05 Joulu 2014 11:34

JakomäenNeruda kirjoitti:Vakka viittaa sanana esikristilliseen yhteisölliseen uskonnolliseen juhlaan vakkoihin, esim. ukonvakkoihin, jotka yhteisö, esim. pitäjä (huom. muinaispitäjä piti juhlat) yhteisesti kustansi ja järjesti. Koukkuveron on arveltu liittyvän samaan systeemiin. Veikkaan, että tämä on Vakkiloiden taustalla; kysehän on ollut erittäin keskeisestä järjestelmästä, yhteiskunnallisen järjestäytymisen alusta, joka katkesi kristinuskon tuloon ja ruotsalaisvalloitukseen.


Äitini isälinjainen suku löytyy Kiikasta Koukun tilalta aivan Vakkalan kylän vieressä :shock: Moisio eli pitäjänpäällikön paikka sijaitsee ihan Koukun vieressä. Koukku kuului entisaikoina Kiikan mahtitaloihin. Siellä järjestetään juhlia vielä tänäkin päivänä!

Kuva
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Make » 08 Joulu 2014 19:52

Huittisten historia II tietää, että 1756 rakennetun Sääkskosken sahan
puuhankinta-alueeseen tuli kuulumaan Kokemäen ja Kauvatsan kylien lisäksi
Tyrvään Kiikan Leikun, Vehkakorven ja Vakkalan kylien metsät!

Sahan rakennutti Huittisten kirkkoherra Nils Idman nuorempi, ja niiltä
ajoilta hänen tilikirjoissaan on muutamen kerran
"luovutettu ankkuri ranskalaista viiniä tunnettuun tarkoitukseen"!

(1 ankkuri = 15 kannua = 39,26 l)
Make
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen
 
Viestit: 126
Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Paikkakunta: Huittinen

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Make » 08 Joulu 2014 20:46

Vuojolainen-säikeessä Jaskan kommentti:
Sana on lainattu luoteisgermaanista keskikantasaameen:
"PG *wētjō- > NwG *wātjō- → MPS *waććo > LPS *vuoččō kapea, kostea suo (Aikio 2006: 12).


Tuo kuvaus sopii täsmälleen Vakkilansuohon, mutta nykynimi pitäisi sitten ollakin Vassila(nsuo)?
Make
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen
 
Viestit: 126
Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Paikkakunta: Huittinen

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 10 Joulu 2014 17:44

putkonen kirjoitti:
JakomäenNeruda kirjoitti:Vakka viittaa sanana esikristilliseen yhteisölliseen uskonnolliseen juhlaan vakkoihin, esim. ukonvakkoihin, jotka yhteisö, esim. pitäjä (huom. muinaispitäjä piti juhlat) yhteisesti kustansi ja järjesti. Koukkuveron on arveltu liittyvän samaan systeemiin. Veikkaan, että tämä on Vakkiloiden taustalla; kysehän on ollut erittäin keskeisestä järjestelmästä, yhteiskunnallisen järjestäytymisen alusta, joka katkesi kristinuskon tuloon ja ruotsalaisvalloitukseen.


Äitini isälinjainen suku löytyy Kiikasta Koukun tilalta aivan Vakkalan kylän vieressä :shock: Moisio eli pitäjänpäällikön paikka sijaitsee ihan Koukun vieressä. Koukku kuului entisaikoina Kiikan mahtitaloihin. Siellä järjestetään juhlia vielä tänäkin päivänä!

Kuva


Kartassa, johon Putkonen viittaa on Vakkala-nimen V:n yläpuolella pieni ympyränmuotoinen korkeuskäyrä. Olisiko iso kivi? Joka tapauksessa Elof Hellquistin ruotsin etymologisesta sanakirjasta löytyy maininta, että wacco tms. olisi vanhassa saksassa tarkoittanut isoa kiveä.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 10 Joulu 2014 18:21

Kalevanserkku kirjoitti:Kartassa, johon Putkonen viittaa on Vakkala-nimen V:n yläpuolella pieni ympyränmuotoinen korkeuskäyrä. Olisiko iso kivi? Joka tapauksessa Elof Hellquistin ruotsin etymologisesta sanakirjasta löytyy maininta, että wacco tms. olisi vanhassa saksassa tarkoittanut isoa kiveä.

Sopisiko Pirunkivi vähän ylempänä? Jos sillä on nimi, se lienee laajemmin tunnettukin, sopisi siis nimen perustaksi?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja putkonen » 10 Joulu 2014 18:32

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:Kartassa, johon Putkonen viittaa on Vakkala-nimen V:n yläpuolella pieni ympyränmuotoinen korkeuskäyrä. Olisiko iso kivi? Joka tapauksessa Elof Hellquistin ruotsin etymologisesta sanakirjasta löytyy maininta, että wacco tms. olisi vanhassa saksassa tarkoittanut isoa kiveä.

Sopisiko Pirunkivi vähän ylempänä? Jos sillä on nimi, se lienee laajemmin tunnettukin, sopisi siis nimen perustaksi?

Kalihvi ehti ensin! Olin juuri kirjoittamassa viestiä samasta Pirunkiviasiasta, mutta olisiko tällöin kylän nimi Vakkola?
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Make » 11 Joulu 2014 09:50

Tuo kivestä tullut nimitys saa tukea Vakkilansuosta,
siellä on nimittäin - nykyisin pellolla - iso kivi, korkeus kolmisen metriä.

Ja tuon kiven ympärille olen ollut raivaamassa 3 ha peltoa!
Make
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen
 
Viestit: 126
Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Paikkakunta: Huittinen

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 11 Joulu 2014 15:03

putkonen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:Kartassa, johon Putkonen viittaa on Vakkala-nimen V:n yläpuolella pieni ympyränmuotoinen korkeuskäyrä. Olisiko iso kivi? Joka tapauksessa Elof Hellquistin ruotsin etymologisesta sanakirjasta löytyy maininta, että wacco tms. olisi vanhassa saksassa tarkoittanut isoa kiveä.

Sopisiko Pirunkivi vähän ylempänä? Jos sillä on nimi, se lienee laajemmin tunnettukin, sopisi siis nimen perustaksi?

Kalihvi ehti ensin! Olin juuri kirjoittamassa viestiä samasta Pirunkiviasiasta, mutta olisiko tällöin kylän nimi Vakkola?


Täytyy hieman täsmentää Elof H:n sanakirjan sisällöstä kertomaani. Näin siis Elof kertoo hakusanasta 1. vacka Numera utom i sammansättningar obruklig bergverksterm för vissa obestämbara bergarter; från ty wacke av mhty wacke stor sten (fhty waggo). Lisäksi E. H. arvelee sanaa hypokoristiseksi, minkä tulkitsen tässä tapauksessa tarkoittavan sitä, että wa-alkuinen esimuoto on jossain vaiheessa ennen waggo-asua menettänyt loppuosansa ja saanut tilalle tuon -ggon.

Sanamme on siis (nyky)saksassa wacke ja samoin myös keskiyläsaksassa. Waggo-asu löytyy vasta muinaisyläsaksasta.

http://runeberg.org/svetym/1162.html

En pitäisi mahdottomana, että keskisaksalainen wacke olisi vanhaan ruotsiin lainautuneena saanut loppuvokaalikseen i:n, sillä oppineemmilta olen kuullut, että tietyssä vaiheessa vanhan ruotsin nominit saattoivat päättyä ainoastaan vokaaleihin i , a tai u. Siis mikäli eivät päättyneet konsonanttiin.
Monet i-loppuiset nominit saivat ruotsalaisissa murteissa nominatiivipäätteekseen a:n (varsinkin Suomessa; esim. bulla<bulli> nykyruotsin bulle). Tuo a:n tulo loppuvokaaliksi i:n tilalle ei johtunut mistään ns. äännelaista, vaan siitä, että i-loppuisten nominien obliikvisijat (eli muut sijat kuin nominatiivi) päättyivät kaikki a:han. Kun aikanaan datiivi ja akkusatiivi lähes kokonaan katosivat ja genetiivin päätteenä alettiin käyttää pelkästään s:ää, syntyi alueittain hiukan eroja sen suhteen sanotaanko esim. bulli (>bulle) vai bulla. Miksei sekaannus siis olisi voinut johtaa myös kilpaileviin muotoihin vakki ja vakka?
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 11 Joulu 2014 15:23

Voisiko vakki- liittyä ammattiterminä kivenhakkaajiin, vrt. "bergverksterm"?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja putkonen » 11 Joulu 2014 19:10

Vakkajuhlat

Vakkajuhlat, vakat eli Ukon vakat olivat itämerensuomalaisissa yhteisöissä pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot. Inkeroisten keskuudessa näitä juhlia kutsuttiin nimityksillä vakkove, vakkova ja vakkue.[1]

Vakat pidettiin joissain tapauksissa hiisissä eli pyhissä lehdoissa. Vakkajuhlissa ilmeisesti alun perin uhrattiin vakallinen hyödykkeitä, mahdollisesti ainakin ruokaa, ja juotiin pitoja varten valmistettua pyhitettyä olutta. Vakkajuhliin saattoi eri kuvausten mukaan kuulua myös muita toimituksia, esimerkiksi polvistuminen kehään tai rituaalista tanssimista.[1]

Vakkojen järjestäminen arvottiin usein alueen isäntien kesken. Vakkajuhlien järjestäminen oli kunnia-asia. Pitoihin ei tuotu omia eväitä, vaan ruoan ja juoman järjesti juhlan pitäjä. Vakkajuhlia tai joitakin niistä kutsuttiin Ukon vakoiksi, sillä niissä palvottiin Ukko ylijumalaa, jotta hän tekisi suotuisia ilmoja. Ukon vakat-nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25. toukokuuta. Ukon vakkoja vietettiin ainakin kevätkylvön yhteydessä sään parantamiseksi. Ukon vakkoihin kerrotaan liittyneen veden pirskottamista ja loitsun luku, ilmeisesti tarkoituksena saada aikaan sadetta.[1]

Ukon vakoissa juotiin ilmeisesti erityinen malja olutta. Tätä voitiin sanoa vakan juomiseksi tai Ukon maljaksi. Malja saatettiin juoda myös esimerkiksi juhannuksena.[1]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vakkajuhlat

Tässä voisi olla selitys ainakin Vakkala-nimelle ja ilmeisesti juuri tällaiseen juhlintaan Jakomäen Neruda viittasi viestissään. Entäpä jos Vakkalan Pirunkivikin sijaitsi hiidessä, jossa juhlittiin Ukon vakkaa ja juotiin pyhää olutta?

Mikael Agricola kuvasi Psalttarin esipuheessa vuonna 1551 Ukon vakat -nimistä juhlaa seuraavasti:

Ja quin kevekyluö kyluettin silloin ukon Malia jootijn.
Sihen haetin ukon vacka nin joopui Pica ette Acka.
Sijtte palio Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Ukon Naini härsky ialosti Ukoi Pohiasti pärsky.
Se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon.


Koukku oli veroyksikkö, joka tunnettiin viimeistään keskiajalta lähtien Suomessa. Toiselta nimeltään yksikkö oli aatra. Yksi koukku oli yhden tilan veroluku.[1] Kun tila jakaantui, jakaantui samalla sen koukkuvero. Keskiajalla koukku oli yleisesti käytössä Suomessa, ja vielä uudella ajallakin paikoin Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä. Koukkuveron alkuperä on hämärä, ja sitä ovat useat tutkijat yrittäneet selventää. Koukku ja sen ruotsinkielisillä alueilla käytetty vastine bol korvaantuivat 1400-luvun alussa yksiköllä savu.[2][3]

Koukkua maksettiin sekä kirkolle että valtiolle, mutta epäyhtenäisesti (muutamilla alueilla vain kruununverona). Kirkon verona se näkyy asiakirjoissa jo 1200-luvulla, ja tutkijat arvelevat sen tarkoittaneen pakanuuden ajalla kantatilaa ja siitä maksettua veroa. 1300-luvulla se oli koko Länsi-Suomessa yleinen vero. Niinpä vuonna 1413 koukkuja oli Turun läänissä 345 ja 1/6, Satakunnassa 664 ja Hämeen läänissä 958. Kukin koukku oli 12 tynnyrinalaa viljapeltoa. Myös Savossa käytetty vero arviopunnanmaa voidaan rinnastaa koukkuun.[3]

Keskiajalla koukun määritelmä oli kuusi tangonalaa ja yksi tangonala oli kuusi kyynärää. Toisen määritelmän mukaan koukku oli maa-ala, johon voitiin kylvää kolme puntaa viljaa. Muita keskiaikaisia veronkantoperusteita olivat neljänneskunta, savu ja jousi.[1]


http://fi.wikipedia.org/wiki/Koukku_(verotus)

Tutkijat arvelevat koukun tarkoittaneen pakanuuden ajalla kantatilaa ja siitä maksettua veroa. Ehkä Vakkalan Koukun isäntäväki sai usein järjestettäväkseen Ukon Vakka-juhlat.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 11 Joulu 2014 22:01

Kinaporin kalifi kirjoitti:Voisiko vakki- liittyä ammattiterminä kivenhakkaajiin, vrt. "bergverksterm"?


Sanakirjojen mukaan bergverk-käsite sisältää sekä kaivostoiminnan että avolouhokset ja niihin liittyvät aputoiminnot.

Olisi kyllä kiva tietää, onko Vakkiloiden lähellä harrastettu louhintaa tai löytyykö lähistöltä isoja kiviä. Vakkalansuollahan iso kivi on Maken ilmoituksen mukaan.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Make » 11 Joulu 2014 23:20

Olisi kyllä kiva tietää, onko Vakkiloiden lähellä harrastettu louhintaa


Huittisten Vakkilansuon läheisyydessä en tiedä louhitun, suo rajautuu soraharjuihin,
ja lähimpään näkyvään kallioon on toista kilometriä.

Kirkonkirjoissa nimi esiintyy monessa muodossa: Wakkila, Vackila ja myös Väckilä,
mutta uskon tämän johtuvan vain pappien "hienostelusta".
Varsinkin kun se vanhin 1650-luvun nimi oli jo Vakkila!

Entäpä jos Vakkalan Pirunkivikin sijaitsi hiidessä, jossa juhlittiin Ukon vakkaa ja juotiin pyhää olutta?

Siinähän on heti Pohjanmaantien toisella puolella pari kivikautista asuinpaikkaakin,
joten kannattaa jatkaa valitsemallasi linjalla :wink:

http://fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto
Make
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen
 
Viestit: 126
Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Paikkakunta: Huittinen

Re: Wakkila, Vakkila, Vakkilainen

ViestiKirjoittaja Iiro R » 23 Tammi 2016 00:15

Satakunnan Kiikan Vakkalan kylä mainittiinkin. Sukua sieltäkin, lieneekö sama kuin aiemmin mainittu.

(W)ulfilaan ei ole pitkä matka, eli olisikohan se saksalainen alkuperä nimelle uskottava.

Tai kivenhakkaajista (?) http://www.wacken.com/ PDT_Armataz_01_14
Y: N-Z1941+/CTS9175+ -> N-Y21575+ -> N-Y52469+ -> N-Y52617+ (LivingDNA: N-M46, N-Z1927)
Y: C-M8+, E-M75+, E-M78+, G-GG362+, G-M324+, I-BY3778+, I-Y11887+, J-Z1853+, J-M102+, K-M2335+, O-PK4+, R1b+, R-S47+, R2+, R-YP4141+
mt: H1a (H1a7)
Iiro R
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 409
Liittynyt: 30 Elo 2015 17:37

Edellinen

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa