JakomäenNeruda kirjoitti:Vakka viittaa sanana esikristilliseen yhteisölliseen uskonnolliseen juhlaan vakkoihin, esim. ukonvakkoihin, jotka yhteisö, esim. pitäjä (huom. muinaispitäjä piti juhlat) yhteisesti kustansi ja järjesti. Koukkuveron on arveltu liittyvän samaan systeemiin. Veikkaan, että tämä on Vakkiloiden taustalla; kysehän on ollut erittäin keskeisestä järjestelmästä, yhteiskunnallisen järjestäytymisen alusta, joka katkesi kristinuskon tuloon ja ruotsalaisvalloitukseen.
putkonen kirjoitti:JakomäenNeruda kirjoitti:Vakka viittaa sanana esikristilliseen yhteisölliseen uskonnolliseen juhlaan vakkoihin, esim. ukonvakkoihin, jotka yhteisö, esim. pitäjä (huom. muinaispitäjä piti juhlat) yhteisesti kustansi ja järjesti. Koukkuveron on arveltu liittyvän samaan systeemiin. Veikkaan, että tämä on Vakkiloiden taustalla; kysehän on ollut erittäin keskeisestä järjestelmästä, yhteiskunnallisen järjestäytymisen alusta, joka katkesi kristinuskon tuloon ja ruotsalaisvalloitukseen.
Äitini isälinjainen suku löytyy Kiikasta Koukun tilalta aivan Vakkalan kylän vieressä Moisio eli pitäjänpäällikön paikka sijaitsee ihan Koukun vieressä. Koukku kuului entisaikoina Kiikan mahtitaloihin. Siellä järjestetään juhlia vielä tänäkin päivänä!
Kalevanserkku kirjoitti:Kartassa, johon Putkonen viittaa on Vakkala-nimen V:n yläpuolella pieni ympyränmuotoinen korkeuskäyrä. Olisiko iso kivi? Joka tapauksessa Elof Hellquistin ruotsin etymologisesta sanakirjasta löytyy maininta, että wacco tms. olisi vanhassa saksassa tarkoittanut isoa kiveä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Kartassa, johon Putkonen viittaa on Vakkala-nimen V:n yläpuolella pieni ympyränmuotoinen korkeuskäyrä. Olisiko iso kivi? Joka tapauksessa Elof Hellquistin ruotsin etymologisesta sanakirjasta löytyy maininta, että wacco tms. olisi vanhassa saksassa tarkoittanut isoa kiveä.
Sopisiko Pirunkivi vähän ylempänä? Jos sillä on nimi, se lienee laajemmin tunnettukin, sopisi siis nimen perustaksi?
putkonen kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Kartassa, johon Putkonen viittaa on Vakkala-nimen V:n yläpuolella pieni ympyränmuotoinen korkeuskäyrä. Olisiko iso kivi? Joka tapauksessa Elof Hellquistin ruotsin etymologisesta sanakirjasta löytyy maininta, että wacco tms. olisi vanhassa saksassa tarkoittanut isoa kiveä.
Sopisiko Pirunkivi vähän ylempänä? Jos sillä on nimi, se lienee laajemmin tunnettukin, sopisi siis nimen perustaksi?
Kalihvi ehti ensin! Olin juuri kirjoittamassa viestiä samasta Pirunkiviasiasta, mutta olisiko tällöin kylän nimi Vakkola?
Vakkajuhlat
Vakkajuhlat, vakat eli Ukon vakat olivat itämerensuomalaisissa yhteisöissä pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot. Inkeroisten keskuudessa näitä juhlia kutsuttiin nimityksillä vakkove, vakkova ja vakkue.[1]
Vakat pidettiin joissain tapauksissa hiisissä eli pyhissä lehdoissa. Vakkajuhlissa ilmeisesti alun perin uhrattiin vakallinen hyödykkeitä, mahdollisesti ainakin ruokaa, ja juotiin pitoja varten valmistettua pyhitettyä olutta. Vakkajuhliin saattoi eri kuvausten mukaan kuulua myös muita toimituksia, esimerkiksi polvistuminen kehään tai rituaalista tanssimista.[1]
Vakkojen järjestäminen arvottiin usein alueen isäntien kesken. Vakkajuhlien järjestäminen oli kunnia-asia. Pitoihin ei tuotu omia eväitä, vaan ruoan ja juoman järjesti juhlan pitäjä. Vakkajuhlia tai joitakin niistä kutsuttiin Ukon vakoiksi, sillä niissä palvottiin Ukko ylijumalaa, jotta hän tekisi suotuisia ilmoja. Ukon vakat-nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25. toukokuuta. Ukon vakkoja vietettiin ainakin kevätkylvön yhteydessä sään parantamiseksi. Ukon vakkoihin kerrotaan liittyneen veden pirskottamista ja loitsun luku, ilmeisesti tarkoituksena saada aikaan sadetta.[1]
Ukon vakoissa juotiin ilmeisesti erityinen malja olutta. Tätä voitiin sanoa vakan juomiseksi tai Ukon maljaksi. Malja saatettiin juoda myös esimerkiksi juhannuksena.[1]
Mikael Agricola kuvasi Psalttarin esipuheessa vuonna 1551 Ukon vakat -nimistä juhlaa seuraavasti:
Ja quin kevekyluö kyluettin silloin ukon Malia jootijn.
Sihen haetin ukon vacka nin joopui Pica ette Acka.
Sijtte palio Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Ukon Naini härsky ialosti Ukoi Pohiasti pärsky.
Se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon.
Koukku oli veroyksikkö, joka tunnettiin viimeistään keskiajalta lähtien Suomessa. Toiselta nimeltään yksikkö oli aatra. Yksi koukku oli yhden tilan veroluku.[1] Kun tila jakaantui, jakaantui samalla sen koukkuvero. Keskiajalla koukku oli yleisesti käytössä Suomessa, ja vielä uudella ajallakin paikoin Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä. Koukkuveron alkuperä on hämärä, ja sitä ovat useat tutkijat yrittäneet selventää. Koukku ja sen ruotsinkielisillä alueilla käytetty vastine bol korvaantuivat 1400-luvun alussa yksiköllä savu.[2][3]
Koukkua maksettiin sekä kirkolle että valtiolle, mutta epäyhtenäisesti (muutamilla alueilla vain kruununverona). Kirkon verona se näkyy asiakirjoissa jo 1200-luvulla, ja tutkijat arvelevat sen tarkoittaneen pakanuuden ajalla kantatilaa ja siitä maksettua veroa. 1300-luvulla se oli koko Länsi-Suomessa yleinen vero. Niinpä vuonna 1413 koukkuja oli Turun läänissä 345 ja 1/6, Satakunnassa 664 ja Hämeen läänissä 958. Kukin koukku oli 12 tynnyrinalaa viljapeltoa. Myös Savossa käytetty vero arviopunnanmaa voidaan rinnastaa koukkuun.[3]
Keskiajalla koukun määritelmä oli kuusi tangonalaa ja yksi tangonala oli kuusi kyynärää. Toisen määritelmän mukaan koukku oli maa-ala, johon voitiin kylvää kolme puntaa viljaa. Muita keskiaikaisia veronkantoperusteita olivat neljänneskunta, savu ja jousi.[1]
Kinaporin kalifi kirjoitti:Voisiko vakki- liittyä ammattiterminä kivenhakkaajiin, vrt. "bergverksterm"?
Olisi kyllä kiva tietää, onko Vakkiloiden lähellä harrastettu louhintaa
Entäpä jos Vakkalan Pirunkivikin sijaitsi hiidessä, jossa juhlittiin Ukon vakkaa ja juotiin pyhää olutta?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 33 vierailijaa