Last name origins & meanings:
German: habitational name from a place called Wacken near Itzehoe.
German: variant of Waack 1.
French: perhaps derived from an old Flemish word wacque, a measure of weight (Middle Dutch wage ‘weight’), hence an occupational name for an official responsible for weighing produce (in particular produce paid as rent in kind), or else for one who was in charge of checking weights and measures used by merchants in a market.
Given the older definition of wack, this spelling might seem to make sense in wack-job, which refers to an eccentric or crazy person, but that term is usually spelled whack-job. Perhaps we are to infer that a whack-job is someone who has been whacked in the head, figuratively or otherwise.
Make kirjoitti:jaa mää vai?
Make kirjoitti:Suttilan kylän nimi tulee sen suurimmasta (ensimmäisestä?) talosta, jossa asuu Sutti!
Tämäntyyppisiä nimiä on Punkalaitumenjokivarressa lisääkin:
Parrila (Parrin talo), Perttula (talo), Hurula (Hurun talo), Naatula (talo), Riesola, Rieskala, joka löytyy myös Porista, Hirvelä (Hirven talo) ja Löysälä.
Make kirjoitti:jaa mää vai?
En usko, että Vakkila on meiltäpäin, kylässä on myös Vakkilansuo, mutta nimen alkuperästä ei hajuakaan.
Valistunut oletukseni on, että tuo Kannaksen suunta olisi se alkuperäisin, josta nimi sitten henkilöiden mukana
olisi levinnyt lännemmäksi.
Sanasta sinänsä tulee mieleen vakka, mutta mitäs sitten?
Luterilainen seurakunta Rautuun perustettiin pian Ruotsin valloituksen jälkeen 1620-luvun alussa. Viimeisin, punaisesta tiilestä rakennettu kirkko valmistui 1926 arkkitehti Bertil Mohellin piirustusten mukaan. Ortodoksista väestöä puolestaan asui ennen viimeisimpiä sotia pääasiassa Palkealan, Sirkiänsaaren, Keripadan, Vakkilan, Sunikkalan ja Riikolan kylissä. Palkealan 1865 perustettuun seurakuntaan kuuluivat myös Sakkolassa, Vuokselassa ja Metsäpirtissä asuneet ortodoksit. Palkealan puusta rakennettu ristinmuotoinen ortodoksinen kirkko valmistui 1865. Kuuluisan runonlaulajan Larin Paraskeen viimeinen leposija sijaitsee Palkealan ortodoksisella hautausmaalla.
Raudusta on saatavissa tarkkoja tietoja vuodelta 1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen henki- ja verokirjasta. Silloin Käkisalmen läänin eteläosaan kuuluneessa Raudun pogostassa oli 245 taloa ja 545 miespuolista veroa maksavaa asukasta. Jatkuvat rajariidat, ryöstöt, talojen ja kylien polttamiset sekä autioitumiset olivat näille seuduille tuttuja. Erityisen pahoja olivat Pohjoismaisen viisi-kolmattavuotisen sodan (1570-1595) aiheuttamat tuhot. Tällöin taisteltiin myös Riitamaaksi kutsutusta raja-alueesta, johon osa Rautuakin kuului Kivennavan itäisimmän kaistaleen kanssa. Stolbovan rauhan (1617) ajoista Rautu kuului sitten lähes vuosisadan Ruotsin hallinnollisen, kirkollisen ja uskonnollisen vaikutusvallan piiriin.
putkonen kirjoitti:Kista-nimen tapaista en ole löytänyt muuta kuin 'Kistan' aivan lounaisimman Suomen eräästä saaresta. Tämä nimi on varmaankin ruotsalaisperäinen.
Mikä mielestänne tukisi ajatusta siitä, että Vakki ja ehkä Kistakin olisivat nimenomaan karjalaisia nimiä?
Kalevanserkku kirjoitti:Muistelen joskus muinoin lukeneeni Suur-Huittisten historiasta, että sinne, siis Huittisten seudulle, olisi joskus aikojen alussa, muuttanut väkeä Karjalasta (kaiketi Kannakselta), mikä sopii hyvin oletukseesi.
Make kirjoitti:<<En usko, että Vakkila on meiltäpäin, kylässä on myös Vakkilansuo, mutta nimen alkuperästä ei hajuakaan.
Valistunut oletukseni on, että tuo Kannaksen suunta olisi se alkuperäisin, josta nimi sitten henkilöiden mukana
olisi levinnyt lännemmäksi.
Sanasta sinänsä tulee mieleen vakka, mutta mitäs sitten?
Uudisasuttaja oli ehkä etunimeltään Vakki. Hänen rakentamansa talo oli Vakkila ja taloon kuuluva suo Vakkilansuo. Noissa paikannimissä kaikuu asutushistoria.Make kirjoitti:<< Karjalastakin lähtee kaksi Vakkila(inen)-sukua, joille ei ole löydetty yhteistä esi-isää, ja sitten on vielä Isonkyrön Vakkila-suku ja nyt uutena tietona Asikkalan suunta...
"Minun" Vakkilani vanhin esiintymä on siis 1650-luvulla vouti Paavali Callian kaivattaessa ojan Vakkilansuolle.
Luultavasti Kaskiviljelijä Vakkila on antanut alueelle nimensä ensimmäisenä asujana?
putkonen kirjoitti: Kannakselta löytyi Raudun pitäjän Vakkilan kylä aivan Karjalan Kannaksen kaakkoiskulmassa.
<<
Itä-Suomessa ainoa Vakki-alkuinen paikannimi löytyy Lappeenrannan tienoilta, runsaammin Vakkeja löytyy Hämeestä/Keski-Suomesta, pari Pohjanmaalta ja sitten tietty tämä Huittisten Vakkila.
Mikä mielestänne tukisi ajatusta siitä, että Vakki <<<< karjalaisia nimiä?
JakomäenNeruda kirjoitti:Vakka viittaa sanana esikristilliseen yhteisölliseen uskonnolliseen juhlaan vakkoihin, esim. ukonvakkoihin, jotka yhteisö, esim. pitäjä (huom. muinaispitäjä piti juhlat) yhteisesti kustansi ja järjesti. Koukkuveron on arveltu liittyvän samaan systeemiin. Veikkaan, että tämä on Vakkiloiden taustalla; kysehän on ollut erittäin keskeisestä järjestelmästä, yhteiskunnallisen järjestäytymisen alusta, joka katkesi kristinuskon tuloon ja ruotsalaisvalloitukseen.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 28 vierailijaa