'Tengeliö' on varsin ongelmallinen nimi joka ei oikein sovi mihinkään. Samantapaisia nimiä on vähän: Sallassa on Tenganjänkä ja 'tingi-' 'tinga'-alkuisia nimiä on joitakin. En tiedä ovatko nämä sukua Tengeliölle.
Paikannimikirja tarjoaa saamen 'diŋal'-sanaan perustuvaa selitystä, sanan yksi merkitys on hohkakivi joka on muinoin ollut tärkeä kauppatavara. Tengeliön suu on joskus voinut olla merkittävä kauppapaikka, onhan se kahden ison joen risteyksessä. Lisäksi viikinkiaikana meri on ollut sellaisen 15-20km lähempänä joten se on ollut aika helposti saavutettavissa mereltäkin. Siellä on voinut olla hohkakiveä tarjolla. Selitys on ehkä siltikin vähän kaukaa haettu.
Miekojärven veneseura tarjoaa selitykseksi "Stängö --> sulkusaari tai stängå -->suljettu joki? Vesistön suulla on suuri poikittainen saari." Ei ole hirveän vakuuttava tämäkään.
Þengill on muinaisskandinaviassa tarkoittanut ruhtinasta tai kuningasta ja sanaa on myöhemmin käytetty myös erisnimenä. Ilmeisesti se on sukua käräjiä tarkoittavalle þing-sanalle joka on edelleen käytössä? (Alþingi, Storting jne). Tämä on ehkä parempi selitys, on helppo kuvitella että paikalla on voitu joskus pitää neuvonpitoja tai käräjiä. Heittäydynpä hurjaksi ja esitän että sanan 'iö' -pääte ei olekaan nimen 'suomennos' vaan alunperin se on ollut muodossa 'Þengillö', Kuninkaansaari ja viitannut joen suussa olevaan pieneen saareen ja joennimi on sekundääri
Tengeliön vesistössä on muitakin ongelmallisia nimiä...
-Miekojärvi. Edes paikannimikirja ei tiennyt alueen suurimman järven nimen alkuperää. Ainoa mieleen tuleva sana olisi miekka. Hämeessä olisi Miekonoja ja Miekolammi. Hämäläiset siirtolaiset nimenneet järven? Myös Ruotsin puolella on Miekojärvi ja sekin taisi olla kohtuullisen kokoinen lätäkkö.
-Vietonen. Vaikuttaa saamelaisperäiseltä ja Vahtola tarjoaa luulajansaamen 'vieddar' (hiekkasärkkä tai -törmä tjsp, en muista tarkkaan) sanaan perustuvaa selitystä. Vietonen on hiekkainen järvi joten selitys sopii sikäli, vaikka onkin 'väärästä' saamenkielestä, mutta muissa kielissä on voinut olla sama tai samanlainen maastotermi käytössä (koltansaamessa muistaakseni 'rinne' tms, vissiin nämä ovat sukua 'viettää' -sanalle). Erikoista kuitenkin oli etten löytänyt 1700-luvun kalastusoikeuksia luettelevasta listasta Vietosta ollenkaan vaikka siinä oli kaikki muut naapurijärvet listattu pienintä rapakkoa myöten. Onko järvellä ollut joskus joku toinen nimi, jos näin mistä 'Vietonen' on keksitty takaisin käyttöön?