Tomppa kirjoitti:Googlen mukaan Suku foorumilla on keskusteltu 1800-luvusta ja siitä että evijärveläisillä oli Veanteen saaren laiteella kuha-apaja-lupa kirkon verojen maksuja varten.
Pedro kirjoitti:Veanteen saari on kuitenkin useiden satojen metrien etäisyydellä mantereesta, joten karjan kuljettaminen sinne laidunnettavaksi on ollut hankalaa ja vaikka näin olisi tapahtunutkin, saaren aitaaminen olisi ollut tarpeetonta.Siksi nimen johtaminen kve(j)a-sanasta tuntuu epäloogiselta.
Suomen ja ruotsin sekainen ve(d)enhenkikö (ande ruots. henki) se on aiemmin ollut?Pedro kirjoitti:Koska Veanteen saari nimi esiintyy jo vuosien 1709 (Väande") ja 1762 (Veande) kartoissa
Eskous kirjoitti:Suomen ja ruotsin sekainen ve(d)enhenkikö (ande ruots. henki) se on aiemmin ollut?Pedro kirjoitti:Koska Veanteen saari nimi esiintyy jo vuosien 1709 (Väande") ja 1762 (Veande) kartoissa
Jaska kirjoitti:
"Tai sitten kyseessä voisi olla savo-karjalainen Veänteen eli 'väänteen' saari - vaikea selittää senkin merkitys/nimeämismotiivi..."
jussipussi kirjoitti:Simosta löytyy kylä nimeltään Viantie, nimensä saanut Viantienjoesta.
..
Sopii kuin nyrkki silmään Jaskan pallotteluun tämän Viantien osalta, ei huono hahmotelma:) varhaiset germaanikontaktitkin.
Pedro kirjoitti:Em. ansiokas teos mainitsee toisaalta saarien käytön porojen kesälaitumena mm. Kemin Lapisssa, Lappajärven Kärnänsaarenkin arvellaan olleen tällainen. Pohjois-Norjassa käytäntö on voimassa tänä päivänäkin. Jokin aika sitteen näytetyssä TV-dokumentissa suuri porokarja ui helponnnäköisesti monisatametrisen matkan meressä saareen ja syksyllä sieltä takaisin vasat mukanaan. Miksei siis Veanteensaarikin lähiseudun lappalaisperinne huomioiden olisi voinut olla porokarjan kesälaidunpaikka ja nimi siitä johtuva.
aikalainen kirjoitti:Suomesta löytyy pari niemeä, joilla on ruotsin kielinen nimi Vedanäs. Tästä saisi runneltua savolaistetun muodon 'veannes', jonka genetiivi olisi sopivasti 'veanteen'. Sanan taustalla voisi olla ved eli polttopuu, halko. Lappajärvellä kolmen kilometrin päässä on Halkosaari.
Fagus kirjoitti:Saamekin on edelleen mahdollinen. Paikannimikirjassa mainitaan mm. pohjoissaamen sana veadji '(yleensä pienehkö) joki', jota on käytetty paikannimissä, enimmäkseen pienehköjen jokien mutta myös isompien nimissä, kuten Paatsjoessa (Báhčaveadji). Jokien nimissä se on usein lyhentynyt muotoon veai (Jeagelveaijohka).
Ja johdos -nne esiintyy monissa vesistönimissä kuten on todettu, erityisesti saamelaisperäisiksi arvelluissa.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Fagus kirjoitti:Saamekin on edelleen mahdollinen. Paikannimikirjassa mainitaan mm. pohjoissaamen sana veadji '(yleensä pienehkö) joki', jota on käytetty paikannimissä, enimmäkseen pienehköjen jokien mutta myös isompien nimissä, kuten Paatsjoessa (Báhčaveadji). Jokien nimissä se on usein lyhentynyt muotoon veai (Jeagelveaijohka).
Ja johdos -nne esiintyy monissa vesistönimissä kuten on todettu, erityisesti saamelaisperäisiksi arvelluissa.
Äänestän tätä. Hyvin perusteltu arvio.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa