Kirjoittaja Pystynen » 19 Helmi 2015 02:29
Johdin tosiaan siis ei ole -timA vaan -intimA. Muutenhan pitäisi olla esim. ˣemätimä, ˣpoikatima yms. Joka muutenkin olisi mahdotonta, koska tuossa asemassa t:n pitäisi päätyä heikkoon asteeseen (**emädimä > ˣemäimä, jne.), samoin kuin esim. partitiivin pääte (puuta vs. *poikada > poikaa).
-nt-aines lienee sama kuin sanoissa emäntä ja isäntä, vaikka tässä sen edellä onkin jokin -i- (monikon tunnus? verbijohdin? deminutiivi?)
Voisi olettaa esim. seuraavanlaista rakentumista:
*emiä "olla äiti"
→ *emintä "äitinä toimiminen" (kuten kosia : kosinta)
→ *emintiä "toimia sijaisäitinä" (kuten emäntä : emännöidä, jossa on tosin eri pääte *-OidA; muodollisesti lähellä tätä tyyppiä on esim. kiire(h) : kiirehtiä)
→ emintimä "sijaisäitinä toimiminen", josta edelleen merkitys "sijaisäiti"
Kysymys vain on, miksei mitään tuollaisia välimuotoja oikeasti tunneta…