Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 07 Huhti 2020 16:49



Vastaa viestiin  [ 33 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2
 Kero 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1764
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
Lisää Putkos-esi-isiä:

Kalevanserkku kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
ristoilmari kirjoitti:
keropää tarkottaa kaljua minulle. mutta en tiedä tuleeko se Wiipurin suunnalta vai Hollolan

Tuosta tulee mieleen keritseminen. Karvan poisto lampaalta ja päälaelta ovat saman tyylisiä asioita, ja kuvainnollisesti puuton vuoren lakikin on kalju. Liekö sitten samaa vai eri juurta.


Vanhoissa germ. kielissä näkyy olleen verbimuotoja sellaisia kuin skera, skeran, sceran yms. Merkitys on 'leikata'. Ainakin leikkaamista merkitsevä keritä-verbi on kai peräisin joltain ieur. taholta. Keropää voi hyvin liittyä samaan sanueeseen.

Jos pohjois-Suomen kerot eivät suoraan liity tähän yhteyteen, niin ainakin keritsemistä tarkoittavat sanat ovat voineet vaikuttaa niiden merkitykseen.
Satakunnan Kiikassa (Kokemäenjokilaakso) löytyvät sekä Kero (tila) että Leikkuu (kylä) hyvin lähekkäin. Voisivatko nämä molemmat nimet liittyä jotenkin Kalevanserkun ehdottamaan skera-verbiin?

Kuva


Tämä Kero sijaitsee jälleen mäen (paljaan kallion?) kyljessä.
Kuva


15 Huhti 2015 17:40
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2706
Paikkakunta: Lappi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
Minusta nuo Putkosen kerot ovat yhteneviä muiden kerojen kanssa. Rapakallio on merkitty karttaankin avokallioksi, Pohjakylän keron mäki samoin. Kuten vinsa ketjussa Rautanaula mainitsi, niin nimeämishetkellä maasto on voinut näyttää toiselta.


15 Huhti 2015 19:01
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1764
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
Nyt vasta huomasin, että Pohjakylän Keron kohta on tosiaankin merkitty harmailla täplillä eli siinä on avokallio. Näissä maastonkohdissa, joissa Kero-nimeä löytyy on vähän samankaltainen muoto ja pitkähkö melko tasainen laki. Pohjakylän Kero sijaitsee sen lisäksi aivan kirkon vieressä eli se on voinut olla joskus muinaisuudessa pyhä paikka. Löytyisikö vielä viereiset tilannimet 'Pukka' ja 'Tahlo' saamenkielestä? Kiikan Nevon Kero on rakennettu lisäksi jyrkän rinteen läheisyyteen ja sen takana on juuri tämä pitkulainen tasainen laki.


15 Huhti 2015 21:04
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24
Viestit: 422
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
ristoilmari kirjoitti:
keropää tarkottaa kaljua minulle. mutta en tiedä tuleeko se Wiipurin suunnalta vai Hollolan

Cromwellin " keropäät"

http://en.wikipedia.org/wiki/Roundhead


15 Huhti 2015 21:17
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1764
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
jussipussi kirjoitti:
Entäpä sitten tuo sanojen vastaavuus. Heikkilän mukaan: *wangaz = kenttä, keto, niitty; kirjaimellisesti mutka, kaarre, taive

Vággi = Heikkilän mukaan: laakso: tasanne; lahti
Vággi = algun mukaan: (lyhyehkö, syvähkö) laakso
Vággi = Ruotsalaisten kartaston mukaan = laaksoja, mutta lyhyehköstä en osaa sanoa, syvähköjä kyllä.
Vágge= Norjalaisten kartasto = ruotsalaisten kartasto
Vank(k)a = Karttapaikka = syviä laaksoja tai kuruja vähän sen mukaan miten termit ymmärtää, Saariselällä näyttäisivät olevan nimenomaan lyhyehköjä. Eteläsuomalaiset eivät sovi joukkoon???

Niin mielestäni wangaz sana ei vastaa oikeastaan sinnepäinkään noita muita - nykyään todellisia vaggi-sanoja. Mutka, kaarre ja taive ovat kaukaa haettuja vastaavuuksia, missäpä maastonkohteessa noita ei olisi?

Näistäkin varmaan löytyy esimerkkejä, eli että sana on lainautunut toiseen kieleen tarkoittamaan toista asiaa, mutta tällainen ei varmaankaan tue teoriaa, jos näin on.

Hmm, mitä ne nuoret suomalaislainat ovat jotka ovat levinneet kaikkiin saamelaiskieliin?

Entä saisiko tästä Vággi-sanasta väännettyä viereisen Vakkala-nimisen kylän? Siellä on lisäksi Vakinmäkikin! Vakkala sijaitsee Kokemäenjokeen virtaavan Luhdanojan/Kikkelänjoen "laaksossa". Pirunkivikin olisi ihan lähellä. Olisiko tässä taas jonkinlainen pyhä paikka, hiisi?

Kuva

Kuva


15 Huhti 2015 21:24
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2706
Paikkakunta: Lappi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
putkonen kirjoitti:
Entä saisiko tästä Vággi-sanasta väännettyä viereisen Vakkala-nimisen kylän? Siellä on lisäksi Vakinmäkikin! Vakkala sijaitsee Kokemäenjokeen virtaavan Luhdanojan/Kikkelänjoen "laaksossa". Pirunkivikin olisi ihan lähellä. Olisiko tässä taas jonkinlainen pyhä paikka, hiisi?


Kielitieteilijöiden pitää vastata tuohon. Vaggi -> Vakinmäki kuulostaisi minusta aivan hyvältä, mutta millaisia sanat ovat olleet silloin parituhattavuotta sitten? Vaatii tietämystä: Pystynen??, Johanneskin näkyy olevan taitava näissä (Jaska on hukassa). Vakinmäki itsessään ei juuri vaggeja muistuta, mutta eivät oikein Kolarinkaan vankat. Laajemmassa kuvassa jokilaakso kyllä sopisi selitykseksi, siis minun mielestäni.

Putkosen huomioista innostuin ja tein karttahakuja, tämä oli mielestäni paras etelän vankoista maastonsa puolesta:

Kuva


15 Huhti 2015 22:09
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1188
Paikkakunta: Vandaalia
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
putkonen kirjoitti:
Entä saisiko tästä Vággi-sanasta väännettyä viereisen Vakkala-nimisen kylän?

Ei saa. Vággi on nimenomaan pohjoissaamea ja sanassa on ollut aiemmin *ŋk (vrt. mainittu germaanien *wangaz). Tämä saamen denasalisaatio on peräisin karkeasti ottaen keskiajalta (inarin- ja koltansaamessa vasta vieläkin myöhemmin, varmaan pohjoissaamen vaikutuksesta suurporonhoidon levitessä), eli ajalta jolloin Satakunta oli jo suomalaistunut. Käytännössä kaikista Suomen saamelaisperäisistä nimistä ja lainasanoista tämä puuttuu, myöhäisistäkin: jeaggistä tulee jänkä eikä jäkkä, láddista tulee lanta eikä latta, duoddarista tulee tunturi eikä tutturi

(Veikkaisin Vakkalan nimetyn pikemmin viljavakan mukaan? Peltoisalta seudulta näyttää.)


16 Huhti 2015 21:57
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1764
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
Pystynen kirjoitti:
putkonen kirjoitti:
Entä saisiko tästä Vággi-sanasta väännettyä viereisen Vakkala-nimisen kylän?

Ei saa. Vággi on nimenomaan pohjoissaamea ja sanassa on ollut aiemmin *ŋk (vrt. mainittu germaanien *wangaz). Tämä saamen denasalisaatio on peräisin karkeasti ottaen keskiajalta (inarin- ja koltansaamessa vasta vieläkin myöhemmin, varmaan pohjoissaamen vaikutuksesta suurporonhoidon levitessä), eli ajalta jolloin Satakunta oli jo suomalaistunut. Käytännössä kaikista Suomen saamelaisperäisistä nimistä ja lainasanoista tämä puuttuu, myöhäisistäkin: jeaggistä tulee jänkä eikä jäkkä, láddista tulee lanta eikä latta, duoddarista tulee tunturi eikä tutturi

(Veikkaisin Vakkalan nimetyn pikemmin viljavakan mukaan? Peltoisalta seudulta näyttää.)

Asia selvä! Kiitos Pystyselle. Vakan liittyminen maanviljelyyn vaikuttaisi todennäköisimmältä vaihtoehdolta, sillä näiltä kulmilta löytyy tosiaankin lisäksi vielä kylä nimeltään Leikkuu, mikä voisi viitata esim. rukiin leikkuuseen. Nevon kylästä löytyy tila nimeltään Iso-Kylväjä. Ilmeisesti jonkinlaisia himomaanviljelijöitä nämä putkos-esi-isät. Ilmankos minäkin mielelläni kuokin ja rapsuttelen pihalla maata, kylvänkin usein näin keväällä. Se 'Vakinmäki' tosin jäi vielä vaivaamaan mieltä. Mikähän se 'Vakki' voisi olla?


17 Huhti 2015 08:15
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 21 Helmi 2011 18:11
Viestit: 82
Paikkakunta: Helsinki/Mikkeli
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
Araminta kirjoitti:
ristoilmari kirjoitti:
keropää tarkottaa kaljua minulle. mutta en tiedä tuleeko se Wiipurin suunnalta vai Hollolan


Oma mielikuvani sanan tarkoitteesta on sellainen mm. munkkien käyttämä leikkaus, oliko se tonsuuri oikealta nimeltään, jossa päälaki on paljas ja sitä kiertää hiusrinkula. Sopisi hyvin kuvaamaan paljaslakista kukkulaa, oli se sitten tunturi tai ei. Kauanko lienee sana esiintynyt suomenkielessä, ainakin Cromwellin porukasta sitä käytettiin kouluaikanani.


Epäilin keropään olleen uudempi yhdiste sanoista kero ja pää, mutta näkyypä Jaakko Ilkkakin olleen keropää ihan aikalaislähteen mukaan:

Aikalaisruno kuvaa Ilkkaa säkeellä "pää kero; sininen lakki" viitaten siten siihen, että Ilkalla oli säätyläisten tapaan leikattu tukka eikä leikkaamaton niin kuin tavallisilla talonpojilla. Hän oli siis "keropää" ja käytti sinistä verkaa eikä pukeutunut sarkaan niin kuin talonpojat.


17 Huhti 2015 11:14
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2706
Paikkakunta: Lappi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
Mistä voidaan päätellä, että kero on lainautunut saamesta suomeen, eikä toisin päin? Lapissa olevissa saamelaisissa nimissä ko sanan saamelaista *ćearō, versioita ei juurikaan ole käytetty. Saamessa sen merkitys on hivenen toinen, kuin paljas, kalju.


28 Huhti 2015 20:26
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2706
Paikkakunta: Lappi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
jussipussi kirjoitti:
Mistä voidaan päätellä, että kero on lainautunut saamesta suomeen, eikä toisin päin? Lapissa olevissa saamelaisissa nimissä ko sanan saamelaista *ćearō, versioita ei juurikaan ole käytetty. Saamessa sen merkitys on hivenen toinen, kuin paljas, kalju.


Tähän voisi joku kielitieteilijä vastata. Minusta sana on mieluummin karjalaista lähtöä.


19 Maalis 2016 20:01
Profiili
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 06 Syys 2016 17:21
Viestit: 2
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
Tuossa ensimmäisen viestin kartassa ei muuten vielä ole ees kaikkia karttaan merkittyjä keroja täältä Länsi-Lapista. Ainaki Tornion ja Ylitornion takalistoila on vielä useita keroja. Pääosin net taitavat olla pieniä maastonkohoumia ja kaukana vanhoilta asutusaluheilta. Ja Pellosta kartaltaki puuttuu ainaki yksi kero, nimittäin Ouluvaaran Oulukero (eteläinen laki).
Mietin vain että voisko tämä Oulukero avata ajatusta tästä nimen alkuperästä. Oulukero, kuten esim. Pallastuntureittenki kerot on tunturi-vaara-aluheen huippuja. Tunturihan tarkottaa oikeasthaan aluetta, eikä ylheensä niinkään yksittäistä kohoumaan. Toki kero ei sitten puolestaan ole levinny tähän tarkotukseen läheskään kaikila aluheen tuntureila/vaaroila, jossa sitä ehkä ois voinu käyttää.
Tässä häätyy muistaa myös se että Länsi- ja Itä-Lapissa on useitaki aivan erilaisia sammaa tarkottavia sanoja, jokka on lainautunheet oman alueensa saamelaiskielistä. Tunnetuin esimerkki lienee vuoma/aapa.


03 Marras 2017 09:14
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9082
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Kero
jussipussi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Mistä voidaan päätellä, että kero on lainautunut saamesta suomeen, eikä toisin päin? Lapissa olevissa saamelaisissa nimissä ko sanan saamelaista *ćearō, versioita ei juurikaan ole käytetty. Saamessa sen merkitys on hivenen toinen, kuin paljas, kalju.


Tähän voisi joku kielitieteilijä vastata. Minusta sana on mieluummin karjalaista lähtöä.

Saamelaislainoissa *ć on säännöllisesti korvattu suomessa k:lla etuvokaalien edellä (kero-tyypin sanat) ja j:llä pyöreiden takavokaalien edellä (julku-tyypin sanat). Toiseen suuntaan äännekorvaus ei toimisi ollenkaan.

Aikion lainasanaväitöskirjassa on näistä esimerkkejä:
http://www.academia.edu/4813912/The_Saa ... d_Karelian

Mainittakoon, että eräissä keminsaamen murteissa näkyy jo satunnaisissa sanoissa muutosta *ć > k etuvokaalin edellä.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


03 Marras 2017 21:30
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 33 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy