Muinainen Suomi

Lisää Putkos-esi-isiä:

Kalevanserkku kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
ristoilmari kirjoitti:keropää tarkottaa kaljua minulle. mutta en tiedä tuleeko se Wiipurin suunnalta vai Hollolan

Tuosta tulee mieleen keritseminen. Karvan poisto lampaalta ja päälaelta ovat saman tyylisiä asioita, ja kuvainnollisesti puuton vuoren lakikin on kalju. Liekö sitten samaa vai eri juurta.

Vanhoissa germ. kielissä näkyy olleen verbimuotoja sellaisia kuin skera, skeran, sceran yms. Merkitys on 'leikata'. Ainakin leikkaamista merkitsevä keritä-verbi on kai peräisin joltain ieur. taholta. Keropää voi hyvin liittyä samaan sanueeseen.

Jos pohjois-Suomen kerot eivät suoraan liity tähän yhteyteen, niin ainakin keritsemistä tarkoittavat sanat ovat voineet vaikuttaa niiden merkitykseen.

Satakunnan Kiikassa (Kokemäenjokilaakso) löytyvät sekä Kero (tila) että Leikkuu (kylä) hyvin lähekkäin. Voisivatko nämä molemmat nimet liittyä jotenkin Kalevanserkun ehdottamaan skera-verbiin?

Tämä Kero sijaitsee jälleen mäen (paljaan kallion?) kyljessä.

Minusta nuo Putkosen kerot ovat yhteneviä muiden kerojen kanssa. Rapakallio on merkitty karttaankin avokallioksi, Pohjakylän keron mäki samoin. Kuten vinsa ketjussa Rautanaula mainitsi, niin nimeämishetkellä maasto on voinut näyttää toiselta.

Nyt vasta huomasin, että Pohjakylän Keron kohta on tosiaankin merkitty harmailla täplillä eli siinä on avokallio. Näissä maastonkohdissa, joissa Kero-nimeä löytyy on vähän samankaltainen muoto ja pitkähkö melko tasainen laki. Pohjakylän Kero sijaitsee sen lisäksi aivan kirkon vieressä eli se on voinut olla joskus muinaisuudessa pyhä paikka. Löytyisikö vielä viereiset tilannimet 'Pukka' ja 'Tahlo' saamenkielestä? Kiikan Nevon Kero on rakennettu lisäksi jyrkän rinteen läheisyyteen ja sen takana on juuri tämä pitkulainen tasainen laki.

ristoilmari kirjoitti:keropää tarkottaa kaljua minulle. mutta en tiedä tuleeko se Wiipurin suunnalta vai Hollolan

Cromwellin " keropäät"

http://en.wikipedia.org/wiki/Roundhead

jussipussi kirjoitti:Entäpä sitten tuo sanojen vastaavuus. Heikkilän mukaan: *wangaz = kenttä, keto, niitty; kirjaimellisesti mutka, kaarre, taive

Vággi = Heikkilän mukaan: laakso: tasanne; lahti
Vággi = algun mukaan: (lyhyehkö, syvähkö) laakso
Vággi = Ruotsalaisten kartaston mukaan = laaksoja, mutta lyhyehköstä en osaa sanoa, syvähköjä kyllä.
Vágge= Norjalaisten kartasto = ruotsalaisten kartasto
Vank(k)a = Karttapaikka = syviä laaksoja tai kuruja vähän sen mukaan miten termit ymmärtää, Saariselällä näyttäisivät olevan nimenomaan lyhyehköjä. Eteläsuomalaiset eivät sovi joukkoon???

Niin mielestäni wangaz sana ei vastaa oikeastaan sinnepäinkään noita muita - nykyään todellisia vaggi-sanoja. Mutka, kaarre ja taive ovat kaukaa haettuja vastaavuuksia, missäpä maastonkohteessa noita ei olisi?

Näistäkin varmaan löytyy esimerkkejä, eli että sana on lainautunut toiseen kieleen tarkoittamaan toista asiaa, mutta tällainen ei varmaankaan tue teoriaa, jos näin on.

Hmm, mitä ne nuoret suomalaislainat ovat jotka ovat levinneet kaikkiin saamelaiskieliin?

Entä saisiko tästä Vággi-sanasta väännettyä viereisen Vakkala-nimisen kylän? Siellä on lisäksi Vakinmäkikin! Vakkala sijaitsee Kokemäenjokeen virtaavan Luhdanojan/Kikkelänjoen "laaksossa". Pirunkivikin olisi ihan lähellä. Olisiko tässä taas jonkinlainen pyhä paikka, hiisi?

putkonen kirjoitti:Entä saisiko tästä Vággi-sanasta väännettyä viereisen Vakkala-nimisen kylän? Siellä on lisäksi Vakinmäkikin! Vakkala sijaitsee Kokemäenjokeen virtaavan Luhdanojan/Kikkelänjoen "laaksossa". Pirunkivikin olisi ihan lähellä. Olisiko tässä taas jonkinlainen pyhä paikka, hiisi?

Kielitieteilijöiden pitää vastata tuohon. Vaggi -> Vakinmäki kuulostaisi minusta aivan hyvältä, mutta millaisia sanat ovat olleet silloin parituhattavuotta sitten? Vaatii tietämystä: Pystynen??, Johanneskin näkyy olevan taitava näissä (Jaska on hukassa). Vakinmäki itsessään ei juuri vaggeja muistuta, mutta eivät oikein Kolarinkaan vankat. Laajemmassa kuvassa jokilaakso kyllä sopisi selitykseksi, siis minun mielestäni.

Putkosen huomioista innostuin ja tein karttahakuja, tämä oli mielestäni paras etelän vankoista maastonsa puolesta:

putkonen kirjoitti:Entä saisiko tästä Vággi-sanasta väännettyä viereisen Vakkala-nimisen kylän?

Ei saa. Vággi on nimenomaan pohjoissaamea ja sanassa on ollut aiemmin *ŋk (vrt. mainittu germaanien *wangaz). Tämä saamen denasalisaatio on peräisin karkeasti ottaen keskiajalta (inarin- ja koltansaamessa vasta vieläkin myöhemmin, varmaan pohjoissaamen vaikutuksesta suurporonhoidon levitessä), eli ajalta jolloin Satakunta oli jo suomalaistunut. Käytännössä kaikista Suomen saamelaisperäisistä nimistä ja lainasanoista tämä puuttuu, myöhäisistäkin: jeaggistä tulee jänkä eikä jäkkä, láddista tulee lanta eikä latta, duoddarista tulee tunturi eikä tutturi…

(Veikkaisin Vakkalan nimetyn pikemmin viljavakan mukaan? Peltoisalta seudulta näyttää.)

Pystynen kirjoitti:
putkonen kirjoitti:Entä saisiko tästä Vággi-sanasta väännettyä viereisen Vakkala-nimisen kylän?

Ei saa. Vággi on nimenomaan pohjoissaamea ja sanassa on ollut aiemmin *ŋk (vrt. mainittu germaanien *wangaz). Tämä saamen denasalisaatio on peräisin karkeasti ottaen keskiajalta (inarin- ja koltansaamessa vasta vieläkin myöhemmin, varmaan pohjoissaamen vaikutuksesta suurporonhoidon levitessä), eli ajalta jolloin Satakunta oli jo suomalaistunut. Käytännössä kaikista Suomen saamelaisperäisistä nimistä ja lainasanoista tämä puuttuu, myöhäisistäkin: jeaggistä tulee jänkä eikä jäkkä, láddista tulee lanta eikä latta, duoddarista tulee tunturi eikä tutturi…

(Veikkaisin Vakkalan nimetyn pikemmin viljavakan mukaan? Peltoisalta seudulta näyttää.)

Asia selvä! Kiitos Pystyselle. Vakan liittyminen maanviljelyyn vaikuttaisi todennäköisimmältä vaihtoehdolta, sillä näiltä kulmilta löytyy tosiaankin lisäksi vielä kylä nimeltään Leikkuu, mikä voisi viitata esim. rukiin leikkuuseen. Nevon kylästä löytyy tila nimeltään Iso-Kylväjä. Ilmeisesti jonkinlaisia himomaanviljelijöitä nämä putkos-esi-isät. Ilmankos minäkin mielelläni kuokin ja rapsuttelen pihalla maata, kylvänkin usein näin keväällä. Se 'Vakinmäki' tosin jäi vielä vaivaamaan mieltä. Mikähän se 'Vakki' voisi olla?

Araminta kirjoitti:
ristoilmari kirjoitti:keropää tarkottaa kaljua minulle. mutta en tiedä tuleeko se Wiipurin suunnalta vai Hollolan

Oma mielikuvani sanan tarkoitteesta on sellainen mm. munkkien käyttämä leikkaus, oliko se tonsuuri oikealta nimeltään, jossa päälaki on paljas ja sitä kiertää hiusrinkula. Sopisi hyvin kuvaamaan paljaslakista kukkulaa, oli se sitten tunturi tai ei. Kauanko lienee sana esiintynyt suomenkielessä, ainakin Cromwellin porukasta sitä käytettiin kouluaikanani.

Epäilin keropään olleen uudempi yhdiste sanoista kero ja pää, mutta näkyypä Jaakko Ilkkakin olleen keropää ihan aikalaislähteen mukaan:

Aikalaisruno kuvaa Ilkkaa säkeellä "pää kero; sininen lakki" viitaten siten siihen, että Ilkalla oli säätyläisten tapaan leikattu tukka eikä leikkaamaton niin kuin tavallisilla talonpojilla. Hän oli siis "keropää" ja käytti sinistä verkaa eikä pukeutunut sarkaan niin kuin talonpojat.

Mistä voidaan päätellä, että kero on lainautunut saamesta suomeen, eikä toisin päin? Lapissa olevissa saamelaisissa nimissä ko sanan saamelaista *ćearō, versioita ei juurikaan ole käytetty. Saamessa sen merkitys on hivenen toinen, kuin paljas, kalju.

jussipussi kirjoitti:Mistä voidaan päätellä, että kero on lainautunut saamesta suomeen, eikä toisin päin? Lapissa olevissa saamelaisissa nimissä ko sanan saamelaista *ćearō, versioita ei juurikaan ole käytetty. Saamessa sen merkitys on hivenen toinen, kuin paljas, kalju.

Tähän voisi joku kielitieteilijä vastata. Minusta sana on mieluummin karjalaista lähtöä.

Lähetetty: **03 Marras 2017 09:14**

Tuossa ensimmäisen viestin kartassa ei muuten vielä ole ees kaikkia karttaan merkittyjä keroja täältä Länsi-Lapista. Ainaki Tornion ja Ylitornion takalistoila on vielä useita keroja. Pääosin net taitavat olla pieniä maastonkohoumia ja kaukana vanhoilta asutusaluheilta. Ja Pellosta kartaltaki puuttuu ainaki yksi kero, nimittäin Ouluvaaran Oulukero (eteläinen laki).
Mietin vain että voisko tämä Oulukero avata ajatusta tästä nimen alkuperästä. Oulukero, kuten esim. Pallastuntureittenki kerot on tunturi-vaara-aluheen huippuja. Tunturihan tarkottaa oikeasthaan aluetta, eikä ylheensä niinkään yksittäistä kohoumaan. Toki kero ei sitten puolestaan ole levinny tähän tarkotukseen läheskään kaikila aluheen tuntureila/vaaroila, jossa sitä ehkä ois voinu käyttää.
Tässä häätyy muistaa myös se että Länsi- ja Itä-Lapissa on useitaki aivan erilaisia sammaa tarkottavia sanoja, jokka on lainautunheet oman alueensa saamelaiskielistä. Tunnetuin esimerkki lienee vuoma/aapa.

Lähetetty: **03 Marras 2017 21:30**

jussipussi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Mistä voidaan päätellä, että kero on lainautunut saamesta suomeen, eikä toisin päin? Lapissa olevissa saamelaisissa nimissä ko sanan saamelaista *ćearō, versioita ei juurikaan ole käytetty. Saamessa sen merkitys on hivenen toinen, kuin paljas, kalju.

Tähän voisi joku kielitieteilijä vastata. Minusta sana on mieluummin karjalaista lähtöä.

Saamelaislainoissa *ć on säännöllisesti korvattu suomessa k:lla etuvokaalien edellä (kero-tyypin sanat) ja j:llä pyöreiden takavokaalien edellä (julku-tyypin sanat). Toiseen suuntaan äännekorvaus ei toimisi ollenkaan.

Aikion lainasanaväitöskirjassa on näistä esimerkkejä:
http://www.academia.edu/4813912/The_Saa ... d_Karelian

Mainittakoon, että eräissä keminsaamen murteissa näkyy jo satunnaisissa sanoissa muutosta *ć > k etuvokaalin edellä.

Muinainen Suomi

Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero

Re: Kero