Paasit
Metsien yksityinen tilakohtainen omistus toteutui suuressa osassa Posiota
isonjaon myötä vasta myöhään 1900-luvulla. Jakoa pohjusti koko
Kuusamoon kuuluneen Posion osan kartoittaminen vuosina 1902-1906.
Kartoitusta varten maastoon hakattiin noin 4,75 kilometrin välein etelä-
pohjoinen- ja itä-länsi-suuntaiset niin sanotut paasilinjat. Puut kaadettiin
linjoilta, niin että metsään syntyi suoria kulku-uria. Kansa hyödynsi paaseja
maastossa suunnan ja kellonajan määrittelemiseen. Paasin saattaa
havaita enää jossakin laki- ja vanhassa metsässä. Linjojen kiviset kiintopisteröykkiöt
ovat säilyneet paremmin.
http://matkailu.posio.fi/loader.aspx?id ... 38521d4bd4
Joku kielitiedettä ymmärtävä voisi analysoida onko taustalla saamen sana "bassi", kartoissa näkyy oleva myös muodossa "Base" (Utsjoen Pyhäjärvi). Tämän selvempää raja - pyhä yhteyttä ei juuri voi saada. Siis mikäli paasi ja bassi ovat samaa lähtöä.
Kartastakin löytyy paljon paikkoja jotka ovat esim kuntien rajalla tai läheisyydessä, mutta vielä enemmän löytyy sellaisia jotka eivät ole. Nekin voivat olla silti jonkin muun alueen rajoilla, mutta niiden tunnistamiseen tarvittaisiin paikallistuntemusta. Osa pyhä-nimistä on varmasti nimetty pelkästään pyhäisyytensä takia, siis ilman tekemistä rajan kanssa. Kartasta on siis käytännössä mahdotonta löytää näyttöä yhteydelle. Varsinkin jos saamenkielessä on selkeämpi yhteys pyhän ja rajan välillä kuin suomessa. Tällöin raja-teemaa löytyisi säännöllisesti vain saamelaisten nimeämistä kohteista. Näitä on kuitenkin todennäköisesti nimetty sekaisin (en tarkoita humalassa tai muuten lovessa).
Vaha ei mielestäni liity tähän paasi-bassi-raja-pyhä juttuun. Muuten kyllä mielenkiintoinen havainto. En ole ikinä kuullutkaan. Onko vahan etymolgiasta tietoa? Miten Virossa? Ovat muuten latoneet noita kiviään Lounais-Suomen Lapissa.