Luontevin selitys on, että pyhä tarkoittaa pyhää. Jos halutaan jokin rinnakkainen merkitys, sille pitäisi esittää tukevat perustelut.jussipussi kirjoitti:Muutamissa kommenteissa toisissa ketjuissa on tuotu esille, että pyhä tarkoittaisi rajaa, yhtä monessa sitä on sitten joku toinen epäillyt.
Ei, kun silloin puhdistetaan vaatteitasumu kirjoitti: ... sanonta pestään pyykkiä selvitelläänkö silloin raja erimielisyyksiä
Fagus kirjoitti:Veikko Anttonen on kirjoittanut aiheesta väitöskirjassaan. Ks. myös http://www.tieteessatapahtuu.fi/796/anttonen.html
Fagus kirjoitti:Veikko Anttonen on kirjoittanut aiheesta väitöskirjassaan. Ks. myös http://www.tieteessatapahtuu.fi/796/anttonen.html
jussipussi kirjoitti:Itselläni tuli rajateoriaa puoltavana mieleen, että olen ainakin itälappilaisten kuullut käyttävän tavallisessa keskustelussa metsäpalstoja erottelevista linjoista paasi-nimitystä. Paasi mielletään usein suureksi kiveksi, kivi paadeksi. Uskoisin kuitenkin, että tässä tapauksessa kyseessä on uusi ilmiö, lähinnä kuuluisan Paasikivemme mukanaan tuoma mielleyhtymä. Eli varsinaisesti paasikivi = rajakivi, rajapyykki.
aikalainen kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Itselläni tuli rajateoriaa puoltavana mieleen, että olen ainakin itälappilaisten kuullut käyttävän tavallisessa keskustelussa metsäpalstoja erottelevista linjoista paasi-nimitystä. Paasi mielletään usein suureksi kiveksi, kivi paadeksi. Uskoisin kuitenkin, että tässä tapauksessa kyseessä on uusi ilmiö, lähinnä kuuluisan Paasikivemme mukanaan tuoma mielleyhtymä. Eli varsinaisesti paasikivi = rajakivi, rajapyykki.
Paasikivi tai kivipaasi, käsittääkseni se tarkoittaa jonkinlaista kivenlohkaretta tai toistensa päälle pinottuja lohkareita, ja sellaisiahan rajamerkit perinteisesti ovat olleetkin. Tästä voisi hyvinkin tulla sanan merkityksen lavennus niin, että koko rajalinjaa kutsutaan nimellä "rajapyykkilinja/paasilinja" tai vielä lyhyemmin "rajapyykki/paasi". Mutta en ihan ymmärtänyt, kuinka tästä vedit johtopäätöksen, että pyhä tarkoittaisi rajaa.
Pystynen kirjoitti:Paasi ikävä kyllä taipuu paaden eikä paasen, joten tämä ei oikein pyhä-sanueeseen voi liittyä. Useissa sukukielissä ja myös ainakin minun kielentajussani paasi on sitten iso ja litteä kivi ilman erityistä rajamerkkikäyttöä.
Rajapyykki on lainaa ruotsista (pyk "kasa tms.")
jussipussi kirjoitti:Itälapin murteessa on aika voimakas saamen vaikutus. Jos paasi ei siellä ole saamen substraattia ja nimenomaan bassi-sanasta, niin osaatko arvioida mikä sen alkuperä olisi. Melkoinen yhteensattuma mielestäni tähän pyhä, raja-teemaan liittyen kuitenkin.
(…)
Missä kielissä paasi tarkoittaa kiveä?
Pystynen kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Itälapin murteessa on aika voimakas saamen vaikutus. Jos paasi ei siellä ole saamen substraattia ja nimenomaan bassi-sanasta, niin osaatko arvioida mikä sen alkuperä olisi. Melkoinen yhteensattuma mielestäni tähän pyhä, raja-teemaan liittyen kuitenkin.
(…)
Missä kielissä paasi tarkoittaa kiveä?
SSA listaa vastineina:
- inkeroinen paasi "pehmeä kivi"
- karjala poaje "arina; uunin päällys" (vastaisi suomen asua paade), poatero "kivilaatta"
- vatja paasi "paasi"
- viro paas "liuskekivi"
- liivi pǭž "liuskekivi, kalkkikivi"
"Standardietymologia" (Koivulehdolta 1986) on, että sanue tulee liuskekiveä tarkoittavastai germ. kannasta *spāda- (nykysaksaksi Spat "maasälpä").
Itälapin murteessa on aika voimakas saamen vaikutus. Jos paasi ei siellä ole saamen substraattia ja nimenomaan bassi-sanasta, niin osaatko arvioida mikä sen alkuperä olisi. Melkoinen yhteensattuma mielestäni tähän pyhä, raja-teemaan liittyen kuitenkin.
aikalainen kirjoitti:Vähän tyhjästähän tuo tohtori-setä noita väitteitään heittelee. Perustelut jäävät olemattomiksi.
Väitöskirjasta: "Varhaiskantasuomea puhuneet pronssikauden metsästäjät ja kalastajat sekä mahdollisesti kaskeamiseen perustuvan maanviljelyksen ensimmäiset harjoittajat omaksuivat sanan todennäköisesti rannikkoalueella asuneilta kantagermaaneilta. Rajaa tarkoittavana sanana sillä ilmaistiin sekä maa-alueiden rajat että vesistöjen risteyskohdat."
Tarkoittaakohan kirjoittaja, että sana tarkoitti rajaa jo lähtökielessä eli germaanikielessä? Vastaava sana näkyy olevan myös eestissä ja muistaakseni samaa kantaa oleva sana on saamessa. Jos germaanilaina, niin lainattu varhain.
Jos sana tarkoitti germaanissa rajaa, niin se ei vielä tarkoita, että imsut ja saamet olisivat tulkinneet sen tarkoittavan rajaa maastoterminä. Sehän olisi voitu jo alunperin lainata symbolisessa ja uskonnollisessa merkityksessä, eli sisällöltään ihan nykyistä pyhää tarkoittavana. Pitäisi löytää jotain selkeää perustelua.
Saarikivi kirjoitti:3
Eräissä tähän yhteyteen kuuluvissa paikannimissä heijastunee pikemminkin merkitys ’alku’ kuin
’raja’, ts. ainakin eräät pyhäjärvet ovat pyhiä siksi, että ne ovat vesistön ylimpiä, eivät siksi, että
niiden luona kulkisi raja. Toisaalta vedenjakajat ovat tietenkin myös luonnollisia rajoja. Pyhä-
kantaisten paikannimien motivaatioiden tutkiminen olisi kuitenkin erillinen tehtävä, joka ei kuulu
tähän yhteyteen.
aikalainen kirjoitti:Mielelläni näkisin kartalta jonkinlaisen osoituksen, että pyhä-nimiset paikat keskittyvät ilmeisille rajapaikoille. Ainakin toisin päin on osoitusta, sillä pyhä-nimien yhteydessä on usein hiisi-nimistöä, mikä tietääkseni tarkoittaa pyhään paikkaan liittyvää uhrilehtoa tai hautuumaata tai polttokalmistoa tai raamatullisesti "kaikkein pyhintä". Ja yhdessä ketjussa totesin, että pyhän ja hiiden yhteyteen kuuluu usein myös nais-nimistöä, mikä kai liittyy jotenkin muinaiseen uskonnon harjoittamiseen. Hautuumaita ei varmaankaan pyritty sijoittamaan rajoille, vaan asutuksen keskeisille seuduille. Sanakin (hiisi) on samaa kantaa kuin lappalaisten siida eli talvikylä, jollaisen vierelle luulisi vainajat jemmatun, eikä jonnekin selkosten taakse.
koltti kirjoitti:Lounaissuomessa rajakivistä on käytetty paljolti vaha nimitystä
jussipussi kirjoitti: Yleisesti hän mielestäni perustelee rajan ja pyhän yhteyttä ja samankaltaisuutta tunne- / ajatustasolla monipuolisesti. Jotain samantapaista ajoin valtakunnanraja esimerkilläni.
jussipussi kirjoitti: Pyhä ja hiisti nimillä varmaan on yhteys, mutta sulkeeko se pois pyhä / raja-teorian?
aikalainen kirjoitti:jussipussi kirjoitti: Yleisesti hän mielestäni perustelee rajan ja pyhän yhteyttä ja samankaltaisuutta tunne- / ajatustasolla monipuolisesti. Jotain samantapaista ajoin valtakunnanraja esimerkilläni.
Ainakaan venäläiset eivät pitäneet Ukrainan rajaa kovinkaan pyhänä.
aikalainen kirjoitti:jussipussi kirjoitti: Pyhä ja hiisi nimillä varmaan on yhteys, mutta sulkeeko se pois pyhä / raja-teorian?
Oleellisempaa onkin, löydätkö rajan ja pyhän välille jotain selkeästi toistuvaa yhteyttä.
aikalainen kirjoitti:koltti kirjoitti:Lounaissuomessa rajakivistä on käytetty paljolti vaha nimitystä
Tuo on kai kivenlohkareista yleisemminkin käytetty nimi.
Vaha-nimet keskittyvät maan lounaisiin osiin ja Kanta-Hämeeseen. Harvoin näkee karttahaussa niin tiukkaa alueellista keskittymää, kuin mitä saa tulokseksi hakusanalla *vaha. Voisikohan tuosta keskittymästä päätellä jotain liittyen Suomen asutushistoriaan?
jussipussi kirjoitti:On oleellisempaa, mutta olenhan siihen jotain aika konkreettista tuonutkin.aikalainen kirjoitti:Oleellisempaa onkin, löydätkö rajan ja pyhän välille jotain selkeästi toistuvaa yhteyttä.
jussipussi kirjoitti:Miten itse selität nuo etelästäkin löytyvät paasi - raja yhteydet?
jussipussi kirjoitti:Eli saamesta se tulee ...
aikalainen kirjoitti:Vaha-nimet keskittyvät maan lounaisiin osiin ja Kanta-Hämeeseen. Harvoin näkee karttahaussa niin tiukkaa alueellista keskittymää, kuin mitä saa tulokseksi hakusanalla *vaha. Voisikohan tuosta keskittymästä päätellä jotain liittyen Suomen asutushistoriaan?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 18 vierailijaa