Sivu 2/2

Re: Pyhä

ViestiLähetetty: 26 Touko 2015 12:34
Kirjoittaja jussipussi
Ohessa Posion esitteestä pomittu selitys sanalle paasi. Samalla siitä selviää sanan taivutus:

Paasit
Metsien yksityinen tilakohtainen omistus toteutui suuressa osassa Posiota
isonjaon myötä vasta myöhään 1900-luvulla. Jakoa pohjusti koko
Kuusamoon kuuluneen Posion osan kartoittaminen vuosina 1902-1906.
Kartoitusta varten maastoon hakattiin noin 4,75 kilometrin välein etelä-
pohjoinen- ja itä-länsi-suuntaiset niin sanotut paasilinjat. Puut kaadettiin
linjoilta, niin että metsään syntyi suoria kulku-uria. Kansa hyödynsi paaseja
maastossa suunnan ja kellonajan määrittelemiseen. Paasin saattaa
havaita enää jossakin laki- ja vanhassa metsässä. Linjojen kiviset kiintopisteröykkiöt
ovat säilyneet paremmin.


http://matkailu.posio.fi/loader.aspx?id ... 38521d4bd4

Joku kielitiedettä ymmärtävä voisi analysoida onko taustalla saamen sana "bassi", kartoissa näkyy oleva myös muodossa "Base" (Utsjoen Pyhäjärvi). Tämän selvempää raja - pyhä yhteyttä ei juuri voi saada. Siis mikäli paasi ja bassi ovat samaa lähtöä.

Kartastakin löytyy paljon paikkoja jotka ovat esim kuntien rajalla tai läheisyydessä, mutta vielä enemmän löytyy sellaisia jotka eivät ole. Nekin voivat olla silti jonkin muun alueen rajoilla, mutta niiden tunnistamiseen tarvittaisiin paikallistuntemusta. Osa pyhä-nimistä on varmasti nimetty pelkästään pyhäisyytensä takia, siis ilman tekemistä rajan kanssa. Kartasta on siis käytännössä mahdotonta löytää näyttöä yhteydelle. Varsinkin jos saamenkielessä on selkeämpi yhteys pyhän ja rajan välillä kuin suomessa. Tällöin raja-teemaa löytyisi säännöllisesti vain saamelaisten nimeämistä kohteista. Näitä on kuitenkin todennäköisesti nimetty sekaisin (en tarkoita humalassa tai muuten lovessa).

Vaha ei mielestäni liity tähän paasi-bassi-raja-pyhä juttuun. Muuten kyllä mielenkiintoinen havainto. En ole ikinä kuullutkaan. Onko vahan etymolgiasta tietoa? Miten Virossa? Ovat muuten latoneet noita kiviään Lounais-Suomen Lapissa.

Re: Pyhä

ViestiLähetetty: 26 Touko 2015 21:29
Kirjoittaja jussipussi
Oheisesta linkistä löytyy Pudasjärven alueen muinaismuistoja. Luettelon sivunumeroinnin mukaisella sivulla 357 on paasikivi, joka on nimenomaan paasilinjojen kulmakivi.


http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... nta_id=615

Jos vaikka bassi- paasi - raja - pyhä juttu ei pitäisikään paikkaansa, niin paasikivelle on kuitenkin olemassa myös tuo rajamerkki merkitys ja paasi sanalla rajalinja-merkitys, suuren kiven lisäksi. Vieläpä suhteellisen yleisessä käytössä, ei pelkästään murre sanana.

Re: Pyhä

ViestiLähetetty: 26 Touko 2015 21:32
Kirjoittaja aikalainen
jussipussi kirjoitti:Joku kielitiedettä ymmärtävä voisi analysoida onko taustalla saamen sana "bassi"

Maanmittarit harvemmin lainaavat sanastoa saamesta. Paasi voisi tulla joko tekstissä mainituista linjalle rakennetuista kiviröykkiöistä tai ilmeisemmin germaanikielestä lainattuna lohkomisten peruslinjan sanana ... kuten englannin baseline tai ruotsin vastaava sana, joka on kai baslinje. Ja jos ne alussa mainitsemasi Lapin paasin etsijät ovat sattuneet etsimään juuri tällaista vastaavaa jakotoimituksen pohjana ollutta paasilinjaa/paasia, niin asiahan on sillä selvä.

jussipussi kirjoitti: Varsinkin jos saamenkielessä on selkeämpi yhteys pyhän ja rajan välillä kuin suomessa.

Voithan tutkia asiaa.

Re: Pyhä

ViestiLähetetty: 26 Touko 2015 21:39
Kirjoittaja jussipussi
aikalainen kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Joku kielitiedettä ymmärtävä voisi analysoida onko taustalla saamen sana "bassi"

Maanmittarit harvemmin lainaavat sanastoa saamesta. Paasi voisi tulla joko tekstissä mainituista linjalle rakennetuista kiviröykkiöistä tai ilmeisemmin germaanikielestä lainattuna lohkomisten peruslinjan sanana ... kuten englannin baseline tai ruotsin vastaava sana, joka on kai baslinje. Ja jos ne alussa mainitsemasi Lapin paasin etsijät ovat sattuneet etsimään juuri tällaista vastaavaa jakotoimituksen pohjana ollutta paasilinjaa/paasia, niin asiahan on sillä selvä.


Joo, tuo voisikin olla järkevä selitys. Sana olisi tullut maanmittareiden mukana ja heidän sanastossaan paasilinja on ollut ammattisanastoa eli peruslinja suomeksi. Viimeiset isojakotoimitukset on nimenomaan tehty Pohjois-Suomessa ja varsinkin itäosissa sielläkin, joten sana olisi sen takia itäpainotteinen.

jussipussi kirjoitti: Varsinkin jos saamenkielessä on selkeämpi yhteys pyhän ja rajan välillä kuin suomessa.

aikalainen kirjoitti:Voithan tutkia asiaa.


Voin tietenkin.

Re: Pyhä

ViestiLähetetty: 27 Touko 2015 21:10
Kirjoittaja Kalevanserkku
Maanmittarit tai muut kartantekijät saattavat tosiaan poiketa kansan käyttämistä nimistä. Suomenkielen professori Pertti Virtaranta arveli (nähdäkseni aivan oikein paikalliseen nimikäytäntöön nojautuen), ettei Pomarkussa oleva Hiilimäki ole muuta kuin maanmittarin omavaltaisesti muuttama Hiilenmäki, jossa l puolestaan on yleiskielen d:n vastine. Yleiskielellä paikka siis olisi Hiidenmäki. Muitakin esimerkkejä genetiivialkuisen paikannimen muuttamisesta nominatiivialkuiseksi on. Jostain syystä joitain kartantekijöitä nominatiivialku on miellyttänyt enemmän kuin paikallisten käyttämä genetiivialku. Varmaan muunkinlaisia "korjailuja" on suoritettu.

Re: Pyhä

ViestiLähetetty: 15 Syys 2017 18:13
Kirjoittaja astelija
Unkarin kielessä sana puha merkitsee pehmeää, hellää, lempeää kun taas pyhälle löytyy tuttu sana szent eli saint. Puhaltaa taas viittaa henkeen ja kyllähän puhaltamalla pyhitetään esim. uskonnollisia tarvekaluja ym. Puhallus taas on pyyhkäisy josta pääsemme takaisin pyhään.

Re: Pyhä

ViestiLähetetty: 15 Syys 2017 19:18
Kirjoittaja Jaska
astelija kirjoitti:Unkarin kielessä sana puha merkitsee pehmeää, hellää, lempeää kun taas pyhälle löytyy tuttu sana szent eli saint. Puhaltaa taas viittaa henkeen ja kyllähän puhaltamalla pyhitetään esim. uskonnollisia tarvekaluja ym. Puhallus taas on pyyhkäisy josta pääsemme takaisin pyhään.

Vanhassa omaperäisessä sanastossa *p > f sanan alussa unkarissa:
http://www.helsinki.fi/~jolaakso/s-u-ety.html

Niinpä tuo unkarin sana ei voi olla kovin vanha. Pyhä-sanalle uskottavimmat selitykset ovat germaanisesta samanmerkityksestä sanasta tai levikiltään suomalais-permiläisestä sanasta, joka merkitsee mm. 'epäpyhää, pakanallista'. http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_saarikivi.pdf

Puhaltaminen ja pyhä ovat lisäksi merkityksiltään hyvin kaukana toisistaan, ja ne vaativat aasinsiltoja yhdistyäkseen.