Muinainen Suomi

Huomasin, että tälle aiheelle ei ihmetyksekseni löytynyt omaa ketjua. Voi olla, että se on jossain etymologiaketjussa tai paikannimiketjussa haudattuna.

Tämä tuli mieleeni, kun luin Jaskan mielenkiintoista esitystä Suomen alueella puutuista kielistä. Siellä, samoin kuin muussa yhteydessä, näin selityksen Suomesta mahdollisesti viittavaana "ihmiseen", mikä sinänsä on usean kansan nimityksen takana.

Aloitankin sopan hämmentämisen ottamalla esille germaaniheimon "Chamavi":

- He olivat ilmeisesti osa frankkeja ja asuivat nykyisen Belgian ja Hollannin alueella
- Alueen nimi on nykyään Hamaland, myös heimo esiintyy usein nimellä "Hamavi"
- alunperin heio asui enemmän idässä, nykyisen POhjois-Saksan alueella
- Heimon nimen etymologiaksi katsotaan "Haimaz" eli koti ja katsotaan tarkoittaneen (uudis-)asukasta

Voisiko (Varsinais-)Suomen ja sieltä käsin asutetun Hämeen etymologia palautua joko kanta-germaaniseen Heimaz sanaan tai jopa tuohon tietyn germaaniheimon nimeen? Jostain olen lukenut, että lounais-suomalaisten läheisimmät geneettiset sukulaiset löytyvät nykyisen Belgian ja Hollannin alueelta.

Kvenlander kirjoitti:Huomasin, että tälle aiheelle ei ihmetyksekseni löytynyt omaa ketjua. Voi olla, että se on jossain etymologiaketjussa tai paikannimiketjussa haudattuna.

Tämä tuli mieleeni, kun luin Jaskan mielenkiintoista esitystä Suomen alueella puutuista kielistä. Siellä, samoin kuin muussa yhteydessä, näin selityksen Suomesta mahdollisesti viittavaana "ihmiseen", mikä sinänsä on usean kansan nimityksen takana.

Aloitankin sopan hämmentämisen ottamalla esille germaaniheimon "Chamavi":

- He olivat ilmeisesti osa frankkeja ja asuivat nykyisen Belgian ja Hollannin alueella
- Alueen nimi on nykyään Hamaland, myös heimo esiintyy usein nimellä "Hamavi"
- alunperin heio asui enemmän idässä, nykyisen POhjois-Saksan alueella
- Heimon nimen etymologiaksi katsotaan "Haimaz" eli koti ja katsotaan tarkoittaneen (uudis-)asukasta

Muistelen vuosia sitten lukeneeni Suomi-nimen etymologiaa käsitelleen artikkelin, jossa esitettiin ko. sanan tulevan samasta sanaperheestä, josta suomen heimokin on peräisin. Varmaan pian oikeat asiantuntijat kertovat tästä enemmän.

Muistaakseni K. Häkkinen ei ota lopullista kantaa etymologiaan, mutta esittää varteenotettavana vaihtoehtona sen, että sekä "suomi" että "saame" (= "häme" < "shämä") tulevat germaanisesta tummaa tarkoittavasta sanasta. (Toisessa sanassa s olisi säilynyt, toisessa muuttunut suhuässännkautta h:ksi.) Ehkä esi-isämme olivat silmiinpistävän tummahipiäisiä vaaleiden germaanien näkökulmasta ennen kansojen sekoittumista. (Tällöin sana "heimo" < balt. "sheima", vrt. venäjän "sejmá", perhe, ei kuuluisi tähän yhteyteen.)

Pelkkä hassu yhteensattuma lienee, että "finne"-sanalla on germaanikielessä myös finnin, näppylän merkitys, ja tuo merkitys löytyy myös venäjän sanasta "ugor". Suomalais-ugrilaiset finninaamat...

Suomessa eivät a:t muutu ä:iksi tai diftongit monoftongeiksi ihan itsekseen. Myöskään h:sta ei voi saada s:ää. Joten haimaz-nimestä ei oikein saa sen koommin Suomea kuin Hämettäkään…

Aiheesta tosiaan oli käyty parissakin muussa ketjussa keskustelua, mutta tässä tiivistelmä tilanteesta:

• käsiteltävänä on kolme nimeä muotoa "SVmV", eli Häme, Saame ja Suomi (myöhäiskantasuomessa/saamessa: *hämä-, *sāmē, *soomi)
• jo kauan on tiedetty, että saamen *ā on vanhassa perintösanastossa syntynyt aiemmasta *ä:stä [1], samoin että suhde itämerensuomalainen h ~ saamen s viittaa aiempaan *š:ään [2], joten siitä ollaan liki yksimielisiä, että sekä Häme ja Saame viittaavat alkuperäiseen kantasanaan *šämä
• tätä on verrattu sitten esim. siihen alun perin "tummaa" tarkoittaneeseen *šämä-vartaloon (vanha lainasana germaanista), josta tulevat mm. hämärä, hämätä; kansannimenä "tumma" olisi tosiaan ehdotuksen mukaan ollut erotuksena vaaleahipiäisiin ja -ihoisiin germaaneihin
• aikaisemmat yritykset yhdistää Suomea tähän samaan pakettiin ovat vaatineet monimutkaisia edestakaislainautumiskikkailuja sen suhteen, miten *ä muuttuisi *oo:ksi
• joten tätä on yritetty johtaa myös aivan eri kantasanoista, esim. "maata" tai "ihmistä" tarkoittavista
• viime aikoina on kuitenkin havaittu, että sopivassa äänneympäristössä alkuperäinen *ä tosiaankin kehittyy *oo:ksi itämerensuomessa [3], ja jos oletettaisiinkin varhaiskantasuomalainen kantasana *sämä, siitä tulisi juurikin yhtäältä Saame, toisaalta Suomi.
• tämä kuitenkaan ei vaikuta sopivan kovin hyvin yhteen niiden ideoiden kanssa, mitä Suomi-nimen laina-alkuperästä on ehdotettu, joten keskustelu varmaan vielä jatkuu…

[1] esim. *ājmē ~ äimä, *jāvrē ~ järvi, *kālōi ~ käly
[2] esim. *sëjē- ~ hioa, *sërvë ~ hirvi, *sōjnē ~ heinä
[3] esim. *lämä > luomi, *pälä > puoli, *wärä > vuori — kyse on useammankin eri muutoksen yhteisvaikutuksesta.

Pystynen kirjoitti:[*] tätä on verrattu sitten esim. siihen alun perin "tummaa" tarkoittaneeseen *šämä-vartaloon (vanha lainasana germaanista), josta tulevat mm. hämärä, hämätä; kansannimenä "tumma" olisi tosiaan ehdotuksen mukaan ollut erotuksena vaaleahipiäisiin ja -ihoisiin germaaneihin

Ehkä ei tarvitse liittyä edes ihmisten hipiään, vaan Häme on voinut olla rannikolta katsottuna hämärää seutua, myös symbolisestikin (tuntematonta, tutkimatonta).