Etymologiaketju

[hemppa]

Kysyn varmaankin tyhmiä, mutta mistä tulevat sanat varas, varasto, makasiini ja roisto?

[Pystynen]

Lainasanoja enimmäkseen:
varas : varkaan = *varkas = kantagermaanin *wargaz "varas". Luultavasti lainattu jo kantasuomeen (löytyy myös esim. vepsästä: vargas). Kehittynyt skandinaavissa nykyään merkitykseen "susi" (varg)
varasto: johdos myös kantasuomen ikäisestä sanasta vara "omaisuus yms" = kantagermaanin *wara (ruots. vara, engl. ware jne.)
makasiini: kautta Euroopan keskiajalla levinnyt sivistyssana, alkujaan italian kautta arabiasta: maxāzin "varasto", johdos verbistä xazana "varastoida"
roisto: todennäköisimmin johdos vartalosta √roi- (vrt. roina, roju), tarkoittanut vielä 1700-luvulla "roskaa". Epäilen että rosvo (joka on laina venäjästä) on voinut edesauttaa merkityksenvaihdosta.

[hemppa]

Lainasanoja enimmäkseen:
varas : varkaan = *varkas = kantagermaanin *wargaz "varas". Luultavasti lainattu jo kantasuomeen (löytyy myös esim. vepsästä: vargas). Kehittynyt skandinaavissa nykyään merkitykseen "susi" (varg)
varasto: johdos myös kantasuomen ikäisestä sanasta vara "omaisuus yms" = kantagermaanin *wara (ruots. vara, engl. ware jne.)
makasiini: kautta Euroopan keskiajalla levinnyt sivistyssana, alkujaan italian kautta arabiasta: maxāzin "varasto", johdos verbistä xazana "varastoida"
roisto: todennäköisimmin johdos vartalosta √roi- (vrt. roina, roju), tarkoittanut vielä 1700-luvulla "roskaa". Epäilen että rosvo (joka on laina venäjästä) on voinut edesauttaa merkityksenvaihdosta.

Kiitos paljon tiedoista!

[Taavetti]

Kuuluuko vanhan kielemme sana "raiska" tähän vai muuhun yhteyteen?
Vanhoissa teksteissä raiska tarkoittaa roskaa, en tiedä minkä alueen murteessa se on teksteihin löytynyt, mutta otaksun lounaista Suomea, Varsinais-Suomea.

Muistelen myös itseään tai kohtaloaan surkuttelevan käyttäneen itsestään raiska nimitystä muodossa, minä tyttö raiska, akka raiska. Tosiaan, alistetut naiset useammin kuin miehet. Myös säälittelyn ja surkuttelun ilmaisuna muistelen sen ilmenneeksi.

[wejoja]

Suomenlahden ulkosaarista Tytärsaaressa raiska tarkoitti myös säälittelyä ja surkuttelua, muistan lapsuudestani sanonnan: "voi hyvä raiska", tai "voi raiska kuitee", joka tarkoitti "voi tyttö parkaa"... Käsittääkseni raiska tarkoitti ainakin Virumalla myös köyhää tyttöä...?

[Pystynen]

Raiska lienee jaettavissa vartaloon √raj- ja johtimeen -ska. Vartalo on varmaan sama kuin huonosta esineestä käytetty raja. Johdin kun on sitä "deskriptiivistä" tai "slangityyppiä" joka heittää sanasta kaiken muun kuin ensimmäisen CV(V)C-palikan tieltään. (Muita esimerkkejä limonadi → limska, pullea → pulska, rivakka → riuska.)

Raja ja roju voisivat kyllä hyvinkin jotenkin liittyä yhteen. Kenties jälkimmäinen on yhdistelmä (kontaminaatio) raja + romu.

Roskaa on hankalampi liittää tähän. Minulle tulee mieleen englannin trash, joka periaatteessa voisi tulla kannasta tyyliin *traska-. Pikaisella haulla tämä näyttää toimivan ja näyttäisi olevan skandinaavinen laina: norjan murteista löytyy trask. Edelleen tätä näkyy verratun kuin liettuan sanaan draska "lastu". Näiden taustalla voisi olla yhteinen juuri *drosko- tjsp, jolloin roska olisikin vanha laina tästä.

NSES tosin esittää, että sana olisi lainaa ruotsin samaa tarkoittavasta sanasta rosk, mutta tätä ei näytä löytyvän etymologisista lähteistä (tai edes normaaleista ruotsin sanakirjoista) ja ehkä sitä voisi epäillä pikemmin lainaksi suomesta? Kovin uudesta lainasanastahan pitäisi tulla ˣroski.

(Joskus pitäisi kerätä kokoelma näitä sanoja levikillä ims/baltti/germaani ja katsoa, onko niitä 1) syytä pitää alkuunkaan indoeurooppalaisina, ja 2) syytä pitää nimenomaan germaanista imsuun lainattuina.)

[Pystynen]

Heitän idean etymologialle sanalle kylpeä. NSES:n mukaan tämän jälkiä on seurattu kantasuomeen asti mutta ei pidemmälle. No, kantauralista tosin näyttää löytyvän parinkin rekonstruktion mukaan samaa tarkoittava *pülke- (vastineita permissä ja ugrissa). Olisiko tässä k:n ja p:n metateesitapaus?

[Radierer]

Lisää tyhmiä kysymyksi: humma kun puhutaan hevosesta?

Mistä lienee nimi tullut. Asia tuli vain mieleen, kun ainu kielelläkin väitetään hevosen olevan "umma".

[Taavetti]

Ainakin runokielessä esiintyy humma. Muistamme varmaan sanat: Juokse sinä humma kun taivas on niin tumma...
Siinä on ilmeisesti ollut loppusointukin osallisena?

Samoin: Hummani hei! Hoputiti hummani hei!

[Kalevanserkku]

Lainasanoja enimmäkseen:
varas : varkaan = *varkas = kantagermaanin *wargaz "varas". Luultavasti lainattu jo kantasuomeen (löytyy myös esim. vepsästä: vargas). Kehittynyt skandinaavissa nykyään merkitykseen "susi" (varg)
varasto: johdos myös kantasuomen ikäisestä sanasta vara "omaisuus yms" = kantagermaanin *wara (ruots. vara, engl. ware jne.)
makasiini: kautta Euroopan keskiajalla levinnyt sivistyssana, alkujaan italian kautta arabiasta: maxāzin "varasto", johdos verbistä xazana "varastoida"
roisto: todennäköisimmin johdos vartalosta √roi- (vrt. roina, roju), tarkoittanut vielä 1700-luvulla "roskaa". Epäilen että rosvo (joka on laina venäjästä) on voinut edesauttaa merkityksenvaihdosta.

Roistolle voidaan ehdottaa myös englantilaista alkuperää. Brittien kielessä on sana roisterer jonka merkitys on sanakirjan mukaan räyhääjä,
metelöitsijä.
Roisterer on voinut kulkeutua suomeen vaikkapa merimiesten mukana. Sanan loppu olisi muokkautunut kuten esim. Herman > Hemmo.

[Jaska]

Ainakin runokielessä esiintyy humma. Muistamme varmaan sanat: Juokse sinä humma kun taivas on niin tumma...
Siinä on ilmeisesti ollut loppusointukin osallisena?

Samoin: Hummani hei! Hoputiti hummani hei!

Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan se tulee ruotsista, komennosta jolla hevosen on käsketty siirtää jalkojaan: "humma/håmma sig!" Lasten kielessä siitä on tullut hevosen nimitys, joka jostain kumman syystä olisi lainattu sitten suomeen.

[Taavetti]

Samoin ilmeisesti sitten on Ruotsin kielestä peräisin sana homma, joka ainakin murteessamme on opittu tarkoittavan työtä, usein jotakin tiettyä työtä tai puuhaa? Ainakin vokaalit sopisivat täsmälleen, vaikka meillä kyse on ihmisen työstä, eikä hevosen hommasta.

[Radierer]

Torstain tyhmät kysymykset jatkuvat.

Mistä tulee sana nauta?

Aloin asiaa miettimään jo joskus Islannin matkalla, kun siellä nauta oli muistaakseni nauta tjsp, nautaeläin taisi olla nautgripur eli vaikuttaisi jonkinlaiselta yhteydeltä.

Maallikolle tuli mieleen, että onko kyseessä siis ehkä lainasana suomen kieleen jostain muinaisskandinaavista? Ainakin tärkeä sana lienee ollut.

[Kalevanserkku]

Torstain tyhmät kysymykset jatkuvat.

Mistä tulee sana nauta?

Aloin asiaa miettimään jo joskus Islannin matkalla, kun siellä nauta oli muistaakseni nauta tjsp, nautaeläin taisi olla nautgripur eli vaikuttaisi jonkinlaiselta yhteydeltä.

Maallikolle tuli mieleen, että onko kyseessä siis ehkä lainasana suomen kieleen jostain muinaisskandinaavista? Ainakin tärkeä sana lienee ollut.

Tätä mieltä oli ainakin akateemikko Kustaa Vilkuna aikanaan. Lisäksi hänen mielestään samaan yhteyteen kuuluu myös suomen sana nauttia (ruotsiksi njuta). Naudan syöminen lienee ollut nautinnollista, ainakin niiden mielestä jotka sitä harvoin saivat.

[kaikkionsanottu]

Mistä tulee sana "vuotaa". Jossain ehdotettiin sanaa "vuota". Voisiko se johtua sanoista "vatja", tai "voda", eli vesi? Eli "sataa" = pilvi vuotaa.

[Jaska]

Mistä tulee sana "vuotaa". Jossain ehdotettiin sanaa "vuota". Voisiko se johtua sanoista "vatja", tai "voda", eli vesi? Eli "sataa" = pilvi vuotaa.

Se on Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan johdettu sanasta vuo 'virran uoma tms.', joka palautuu jo kantauraliin. Alkuaan ilmeisesti siis järvi on "vuotanut" toiseen järveen tai mereen.

[wejoja]

Voisiko joku kielenoppinut valaista, viittaavatko paikannimet Viirankoski- Virasforsen (Loviisa), tai Viirilä- Virby (Ruotsinpyhtää) etymologisesti virolaisvaikutukseen alueella...? Esim. "virulaistenkoski" ja "virolaistenkylä"...? Muitakin esimerkkejä seudulla on, kuten Sarvisalon Virhamnsviken.

[Jaska]

Voisiko joku kielenoppinut valaista, viittaavatko paikannimet Viirankoski- Virasforsen (Loviisa), tai Viirilä- Virby (Ruotsinpyhtää) etymologisesti virolaisvaikutukseen alueella...? Esim. "virulaistenkoski" ja "virolaistenkylä"...? Muitakin esimerkkejä seudulla on, kuten Sarvisalon Virhamnsviken.

Ensitavun pitkä vokaali on ongelmallinen, eikä toisen tavun a tai i myöskään täsmää hyvin: yleensä meillä on Viron-nimiä. Periaatteessa olisi mahdollista, että nuo olisivat jotain vanhempaa kerrostumaa, mutta mitä? Ei taida lähisukukielissäkään viro-nimitys olla pitkällä vokaalilla.

[wejoja]

Voisiko joku kielenoppinut valaista, viittaavatko paikannimet Viirankoski- Virasforsen (Loviisa), tai Viirilä- Virby (Ruotsinpyhtää) etymologisesti virolaisvaikutukseen alueella...? Esim. "virulaistenkoski" ja "virolaistenkylä"...? Muitakin esimerkkejä seudulla on, kuten Sarvisalon Virhamnsviken.

Ensitavun pitkä vokaali on ongelmallinen, eikä toisen tavun a tai i myöskään täsmää hyvin: yleensä meillä on Viron-nimiä. Periaatteessa olisi mahdollista, että nuo olisivat jotain vanhempaa kerrostumaa, mutta mitä? Ei taida lähisukukielissäkään viro-nimitys olla pitkällä vokaalilla.

Kiitos, ehkä muinoin tunnettiin viirlased, kuten vielä taannoin liivlased... Siis ennen maakuntalaitoksen perustamista, joten puhuttaisiin siinäkin mielessä rautakaudesta.

[Radierer]

Maallikon miettietä ja pohdintoja jälleen: -pere ja Tampere. Pirkkalan puolella Pere on yhtä kuin ranta-alue ja Tamperehan on tunnetusti Tammerkosken rannalla.

Monia teorioita olen kuullut tammipadosta lähtien. Typerin selitys oli mielestäni kuitenkin, että "pere" -nimi tulisi sanasta perhe.

Aloitin venäjän opinnot ja huomasin, että slaavilaisissa kielissä vastaava "берег, břeh, brzeg, бряг" tarkoittaa rantaa. Tulee myös mieleen "penger" ja "piennar". Huuhailua ja sattumaa vai olisiko jokin indoeurooppalais/slaavilaisyhteys mahdollinen?