Muinainen Suomi

Jos yhteenkuuluva (samaa tarkoittava) sanaryhmä pere, pereh, perhe kummastuttaa, kannattaa verrata uroshevosta tarkoittavaan sanaryhmään ori, orih, orhi. Näistä ori (gen. oriin tai orin) ja orhi ovat kai kaikille suomea äidinkielenään puhuville tuttuja. Orih-asun muistan lukeneeni eräästä Into K. Inhan kirjasta, jossa Arhippa Perttusen poika Miihkali sanoo sukunsa tulleen Suomesta, Orihvedeltä.

Ori-asulla on kyllä myös merkitys 'järvimalmi' tms. Tässä on kai takana se suunnilleen samaa tarkoittava germaaninen sana, joka englannissa esiintyy muodossa ore.

sumu kirjoitti:Pohjanmaalla jossa asutus sijoittuu jokien varsiin kertoo etuliitteet ala/yli talojen sijainnin joen virtaamis suuntaan ja loppu osa kertoo kantatilan.

Myös kylien ja kuntien nimet noudattavat usein samaa järjestystä. Ainakin Haapajävellä, Sievissä ja ehkä muuallakin ovat ylipään kylät ja Alapään kylät ja varmaan muuallakin. Ylivieska ja Alavieska, Ylitornio ja Alatornio muiden ohella kuuluvat siihen nimisajaan.

Sellainen huomio, että Talo esiintyy tilannimenä vain yhden kerran Varsinais-Suomessa, kun taas Pere esiintyy Satakunnassa 9 kertaa.

JakomäenNeruda kirjoitti:Sellainen huomio, että Talo esiintyy tilannimenä vain yhden kerran Varsinais-Suomessa, kun taas Pere esiintyy Satakunnassa 9 kertaa.

Mutta kun pistät Kansalaisen Karttapaikan hakuun *talo, niin saat nätin ryppään tiloja nimenomaan Vakka-Suomeen ja Etelä-Satakuntaan (Varsinais-Suomen murrealue!). *pere-nimet kattavat juuri saman alueen. "Varsinaisesta" Satakunnasta sekä *talot että *peret puuttuvat, ainoana poikkeuksena Pomarkun Pere.

putkonen kirjoitti:

JakomäenNeruda kirjoitti:Sellainen huomio, että Talo esiintyy tilannimenä vain yhden kerran Varsinais-Suomessa, kun taas Pere esiintyy Satakunnassa 9 kertaa.

Mutta kun pistät Kansalaisen Karttapaikan hakuun *talo, niin saat nätin ryppään tiloja nimenomaan Vakka-Suomeen ja Etelä-Satakuntaan (Varsinais-Suomen murrealue!). *pere-nimet kattavat juuri saman alueen. "Varsinaisesta" Satakunnasta sekä *talot että *peret puuttuvat, ainoana poikkeuksena Pomarkun Pere.

Hyvä huomio. *pere-nimet osuvat Pori-Huittinen-Vehmaa-kolmion sisään, ja A-talo-nimien (*talo-nimiä on liikaa) yksi keskittymä on suunnilleen samalla alueella.

putkonen kirjoitti:Mutta kun pistät Kansalaisen Karttapaikan hakuun *talo, niin saat nätin ryppään tiloja nimenomaan Vakka-Suomeen ja Etelä-Satakuntaan (Varsinais-Suomen murrealue!)...

...se mikään Varsinais-Suomen murrealue ole. Piti kirjoittaa "Lounais-Suomen murrealue". Onkos se, Jaska, näin?

Etelä-Satakunta ja Vakka-Suomi ovat muutenkin keskenään vähän näin:

Joo, lounaismurteista yleensä puhutaan. Mutta voi niitä sanoa varsinaissuomalaismurteiksikin.

Etymologiasta kiinnostuneille tiedoksi: viime aikoina olen ruvennut kirjoittelemaan blogiini yleisemmän teoreettisen kielitieteellisen jaarittelun lisäksi raapalehuomioita sanojen etymologioista. Uusin juuri tältä aamulta, muutoin näitä on kertynyt toistaiseksi rauhallista tahtia n. kerran kolmessa kuukaudessa:

• Seistä
• Nauka
• Huoma
• Ääliö

Tälläisiä silti kirjoittaa kohtalaisen nopeasti, joten minulla voi olla varaa nostaakin tahtia, jos kiinnostusta riittää ja sopivia huomioita vastaan tulee.

Pystynen kirjoitti:Etymologiasta kiinnostuneille tiedoksi: viime aikoina olen ruvennut kirjoittelemaan blogiini yleisemmän teoreettisen kielitieteellisen jaarittelun lisäksi raapalehuomioita sanojen etymologioista. Uusin juuri tältä aamulta, muutoin näitä on kertynyt toistaiseksi rauhallista tahtia n. kerran kolmessa kuukaudessa:

• Seistä
• Nauka
• Huoma
• Ääliö

Tälläisiä silti kirjoittaa kohtalaisen nopeasti, joten minulla voi olla varaa nostaakin tahtia, jos kiinnostusta riittää ja sopivia huomioita vastaan tulee.

Kiitos, nämä ovat oikein mukavia tekstejä, esim. nauka-sanasto oli kiintoisa huomio.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:Etymologiasta kiinnostuneille tiedoksi: viime aikoina olen ruvennut kirjoittelemaan blogiini yleisemmän teoreettisen kielitieteellisen jaarittelun lisäksi raapalehuomioita sanojen etymologioista. Uusin juuri tältä aamulta, muutoin näitä on kertynyt toistaiseksi rauhallista tahtia n. kerran kolmessa kuukaudessa:

• Seistä
• Nauka
• Huoma
• Ääliö

Tälläisiä silti kirjoittaa kohtalaisen nopeasti, joten minulla voi olla varaa nostaakin tahtia, jos kiinnostusta riittää ja sopivia huomioita vastaan tulee.

Kiitos, nämä ovat oikein mukavia tekstejä, esim. nauka-sanasto oli kiintoisa huomio.

Joo, kiitos.

Pakko myöntää että osa etymylogioiden helmistä katoaa huonoon englannin taitooni.

Pystynen kirjoitti:Etymologiasta kiinnostuneille tiedoksi: viime aikoina olen ruvennut kirjoittelemaan blogiini yleisemmän teoreettisen kielitieteellisen jaarittelun lisäksi raapalehuomioita sanojen etymologioista. Uusin juuri tältä aamulta, muutoin näitä on kertynyt toistaiseksi rauhallista tahtia n. kerran kolmessa kuukaudessa:

• Seistä
• Nauka
• Huoma
• Ääliö

Tälläisiä silti kirjoittaa kohtalaisen nopeasti, joten minulla voi olla varaa nostaakin tahtia, jos kiinnostusta riittää ja sopivia huomioita vastaan tulee.

Olipa hyviä kirjoituksia. Erityisesti huoma-etymologiat olivat minusta hyvin kiinnostavia. Kiitos!

Pystynen kirjoitti:Etymologiasta kiinnostuneille tiedoksi: viime aikoina olen ruvennut kirjoittelemaan blogiini yleisemmän teoreettisen kielitieteellisen jaarittelun lisäksi raapalehuomioita sanojen etymologioista. Uusin juuri tältä aamulta, muutoin näitä on kertynyt toistaiseksi rauhallista tahtia n. kerran kolmessa kuukaudessa:

• Seistä
• Nauka
• Huoma
• Ääliö

Tälläisiä silti kirjoittaa kohtalaisen nopeasti, joten minulla voi olla varaa nostaakin tahtia, jos kiinnostusta riittää ja sopivia huomioita vastaan tulee.

Kyllähän noista raapalehuomioista sentään jotain tolkkua saa maallikkokin.

Eräs kommentti blogiisi oli tällainen: "Fi. kasvot with katsoa ‘to look’; formally a consonant-stem participle *kats-va ‘looking’ would already get us quite close.". Olisko tuossa mitään jatkokehiteltävää, eli voisiko kasvot olla katsoa-sanan kanssa tekemisissä.

Sana kasvot on monikossa, joten voisi viitata johonkin sellaiseen, mitä pärstässä on kaksin kappalein, kuten posket, silmät ("katsoimet") ympäristöineen, suupielet tai kokonaiset naaman sivupuolikkaat. Löytyyköhän murteista tai sukukielistä sellaisiin viittaavaa saman tyylistä sanaa, ihmisellä tai eläimella.

Entä mistähän 'naama' ja 'pärstä' ja 'lärvi' on kehitelty, ja voisiko kasvojen selitys löytyä samalta suunnalta.

seistä/seisoa ... äkkiseltään olisi voinut ajatella, että kantamuoto olisi seisota, josta olisi kehittynyt kaksi rinnakkaista lyhentymää: seisota>seisoa ja seisota>seista>seistä. Mutta vastineet sukukielissä näyttäisivät osoittavan, että takana on jotain muuta.

aikalainen kirjoitti:Entä mistähän 'naama' ja 'pärstä' ja 'lärvi' on kehitelty, ja voisiko kasvojen selitys löytyä samalta suunnalta.

Naama tulee saamesta (njámmi 'nahka sarvissa, kasvot'), pärställe SSA tarjoaa johtoa sanasta pärskyä; välimuotona olisi murresana pärstö 'sierain, turpa'.

Viipurin alue on mielestäni hyvin rikas kielellisesti. Monelle sanalle löytyy nykymerkitys, mutta aika isolle osalle ei. Lisäksi etenkin vanhoissa kirjoituksissa silmiinpistävää on -nen päätteen puuttuminen, vaan se on ollut muodossa -in, (-jn). Esim. Willain, Hermuin, Hyytiäin, Äyrämäin, Kostiain, Kymäläin, Hujain.

Monessa lyhyessä sukunimessä olen arvannut asuintaustan oikein kun nimi muodostuu 5-6 kirjaimesta tietyllä kaavalla. Joitakin alueelta poimittuja tyypillisiä nimiä:

Kiukas
Pitkä
Seppä
Kauppi
Rättö
Sarvi
Pimiä
Hollo
Kärkäs
Solja
Sokka
Kekki
Leino
Kante
Rättö
Kärkäs
Äikäs
Kalmi
Korte
Kekki
Näkki
Näppi
Kakki
Nuija
Kemppi
Sarvi
Loippo
Kolli
Kontto
Hiiri
Hörkkö
Loikas
Mölsö
Mölsä
Willi
Porkku
Huttu
Karhu
Kurki
Suikki
Tikka
Törni
Putto
Pentti
Rastas
Kuntu
Kunttu
Rokka
Sippo
Pörrö
Heino
Hytti

Näistä saisi Katihan avulla vaikka tietokannankin tehtyä.

Lieto Lötjö Lipsa Lanki Lunki Ranki. Nämä eivät lopu

Sigfrid kirjoitti:Lieto Lötjö Lipsa Lanki Lunki Ranki. Nämä eivät lopu

Epäilen että Lötjö perustuu Vladimiriin, josta Volodja jne, kyseessä olisi siis karjalaismuotoinen pyhimysnimi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Suuri

Lisätään vielä Kalpio, Lapakko, Mälkiä, Mölsä, Tella, Sikiö, Paakki, Näveri, Räisä, Tilli, Rita, Hiiri, Vento, Lääperi Vilkko, Hikipää, Husu jne jne. Suurin osa on nykykielessä tosiaan menettänyt merkityksensä, vaikka ne ovat todennäköisesti joskus kuvanneet jotain ominaisuutta tai asiaa.

Rita on ansa.

aikalainen kirjoitti:Maybe finnish 'huma-la' has been derived from 'huima-la' (dizzy-).

Ehkä teoriassa mahdollista, mutta sattuu kyllä olemaan laajalle levinnyt kulkusana (ruotsi humle, venäjä khmel', baškiiri qomalaq ym.)

Pystynen kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Maybe finnish 'huma-la' has been derived from 'huima-la' (dizzy-).

Ehkä teoriassa mahdollista, mutta sattuu kyllä olemaan laajalle levinnyt kulkusana (ruotsi humle, venäjä khmel', baškiiri qomalaq ym.)

Joka siis ruotsin sanana on sama kuin kasvi humala, jota yleisesti käytettiin kotioluen maustamiseen. "humles honblommor används sedan medeltiden i ölbryggning"

Jotkin asiat näyttävät olevan vaikea sanoa.