Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 12 Elo 2020 07:02



Vastaa viestiin  [ 143 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 4, 5, 6, 7, 8  Seuraava
 Etymologiaketju 
Kirjoittaja Viesti
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Pystynen kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Maybe finnish 'huma-la' has been derived from 'huima-la' (dizzy-).
Ehkä teoriassa mahdollista, mutta sattuu kyllä olemaan laajalle levinnyt kulkusana (ruotsi humle, venäjä khmel', baškiiri qomalaq ym.)

Tarkoitatko nyt kasvia vai päihtymystä, vai onko näissäkin kielissä sama sana kummallekin? Taustallahan oli tämä Ziilikkeen viesti: "i don't know what dictionary u use but finnish huima means in estonian clearly uim : uima : uima 'joobumus,  joovastus; joove' "

Venäjän khmel muuten muistuttaa suomen kohmeloa, liekö samaa juurta.

Sigfrid kirjoitti:
Joka siis ruotsin sanana on sama kuin kasvi humala, jota yleisesti käytettiin kotioluen maustamiseen. "humles honblommor används sedan medeltiden i ölbryggning"

Niin, humalatilan nimen selittäminen humala-kasvilla on se perinteinen kansanetymologia.


11 Syys 2016 13:24
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
aikalainen kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Maybe finnish 'huma-la' has been derived from 'huima-la' (dizzy-).
Ehkä teoriassa mahdollista, mutta sattuu kyllä olemaan laajalle levinnyt kulkusana (ruotsi humle, venäjä khmel', baškiiri qomalaq ym.)

Tarkoitatko nyt kasvia vai päihtymystä, vai onko näissäkin kielissä sama sana kummallekin? Taustallahan oli tämä Ziilikkeen viesti: "i don't know what dictionary u use but finnish huima means in estonian clearly uim : uima : uima 'joobumus,  joovastus; joove' "

Venäjän khmel muuten muistuttaa suomen kohmeloa, liekö samaa juurta.

Sigfrid kirjoitti:
Joka siis ruotsin sanana on sama kuin kasvi humala, jota yleisesti käytettiin kotioluen maustamiseen. "humles honblommor används sedan medeltiden i ölbryggning"

Niin, humalatilan nimen selittäminen humala-kasvilla on se perinteinen kansanetymologia.


Niin, tuo ajatus lähti kytemään mm. huima-sanan itäisestä merkityksestä "hölmö" tms. Totesin ettei lännen perusmurteissa ole tällaista substantiivia, koska "huimata" verbille ei voi olla subjektiin kytkettyä "oliota". Humalassa voi huimata, huimata voi korkealla paikalla tai verepaineen laskun vuoksi. Humalassa voi olla hölmö, mutta itäinen merkitys on laajempi, ihminen voi olla huima ilman humalaakin.

Rinnastaisin idän "huima" sanan syntymekanismiltaan 90-luvun nuorten ilmaukseen "himmeä".


11 Syys 2016 13:42
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 24 Tammi 2015 15:01
Viestit: 344
Paikkakunta: Vaasa
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Tuo "välitön" on aika hauska kysymys. suomen kielessä on monta tuollaista sanontaa, joita nykyihmiset eivät tule ajatelleeksi.

Minulla hieman perinteisempi etymologiakysymys: Usko/uskoa

Mistä tuo mahtaa tulla? Sillä on merkitys uskoa johonkin, joko jumalaan tai tarinaan/satuun (joidenkin mielestä sama asia) ja toisaalta voi olla uskollinen jollekin ihmiselle tai aatteelle, uskottu mies.

_________________
Y-DNA R1b DF27 --> FGC17112
mtDNA W1b1


26 Tammi 2017 11:54
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
sumu kirjoitti:
sumu kirjoitti:
Väli sanan moni käyttöisyys suomen kielessä,välitön kuvaa luonetta kuin myös vaikutusta tai seurausta osaako joku kertoa sanan taustoja ja sitä kuinka sille on muodostunut niin moninainen merkitys?
Välistä nostaa tätäkin kysymystä kun välitöntä vastausta ei tullut.

Merkitykset sopisivat olemaan johdoksia sanasta väli, eli rako tai alue tai ajanjakso, joka erottaa kahta asiaa.
*Välitön luonne: ei ole etäinen, ei pidä toisiin välimatkaa eli väliä
*Välitön (ajallisesti): tapahtumilla ei ole aikaväliä, vaan seuraus tapahtuu heti
*Välillä (toisinaan): jonkin tärkeämmän asian tekemisessä voi olla paussi eli aikaväli, jonka aikana voi tehdä jotain muuta ... tämä sitten laventunut kaikkeen, mitä tehdään harvakseltaan ja satunnaisesti
*Välittää (jotakin): toimia yhdyslinkkinä tai siltana kahden asian välissä olevan todellisen tai symboolisen välimatkan/välin ylittämisessä ... jobbari välittää tuotetta tuottajalta asiakkaalle

Jonkinlaiseen henkiseen välimatkaan liittynevät nämä: Välittää jostakusta, olla välittämättä jostain asiasta, olla jonkun kanssa hyvissä/huonoissa väleissä, olla olematta väleissä.


27 Tammi 2017 00:40
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Välitys - tehon siirto
välittää - pitää jostakin
väline - jokin jota käytetään kahden kohteen väliseen vaikuttamiseen
välys - kahta kohdetta erottava etäisyys


27 Tammi 2017 01:12
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Sanan "välinpitämätön" synty ei oikein aukea.


Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 28 Tammi 2017 01:22, muokattu yhteensä 1 kerran



27 Tammi 2017 20:22
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19
Viestit: 591
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Sigfrid kirjoitti:
Sana "välinpitämätön" synty ei oikein aukea.

Ei tällä oo väliäkään.


28 Tammi 2017 00:33
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Olisikohan väljä myös samaa perua? Väljässä kun on runsaasti välystä, eli väliä jää.


28 Tammi 2017 13:55
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1214
Paikkakunta: Vandaalia
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Useimmista etymologisista sanakirjoista löytyvän selityksen mukaan väljä olisi se kantasana ja väli < ? *välji on johdos. Mahdollista mutta ei mitenkään itsestään selvää. SSA:n mukaan samaan pesueeseen kuulunee savolaismurteiden välkeä (tai ilmeisesti siis välkee) 'avara', viron välk 'aukea', eli suunnilleen *väl-kedä, *väl-kkä.


25 Maalis 2017 20:59
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 695
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Mistä on peräisin saamenkielen sana vuola eli olut/kalja? Onko se lainasana jostain kielestä?


19 Elo 2019 16:26
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1214
Paikkakunta: Vandaalia
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Samaa kantaa kuin suomenkin olut. Lähtömuoto on kantaskandinaaviksi *ǫl, taivutusvartalo *ǫluth-. Saamen sanan kehitys on ollut suunnilleen *olət > *voolët > *vuolak > vuola. Jo yksittäis-l:stä (= heikko aste astevaihtelussa) muuten näkee että sanan lopusta on kadonnut jokin konsonantti. Taivutusvartalo/genetiivi onkin vuollaga (joka vastaisi suomen taivutusta ole : oleen).

Suoralta kädeltä sitä on paha sanoa, onko tämä lainattu suoraan germaanista vaiko suomen kautta.


19 Elo 2019 17:13
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6168
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Pystynen kirjoitti:
Samaa kantaa kuin suomenkin olut. Lähtömuoto on kantaskandinaaviksi *ǫl, taivutusvartalo *ǫluth-. Saamen sanan kehitys on ollut suunnilleen *olət > *voolët > *vuolak > vuola. Jo yksittäis-l:stä (= heikko aste astevaihtelussa) muuten näkee että sanan lopusta on kadonnut jokin konsonantti. Taivutusvartalo/genetiivi onkin vuollaga (joka vastaisi suomen taivutusta ole : oleen).

Suoralta kädeltä sitä on paha sanoa, onko tämä lainattu suoraan germaanista vaiko suomen kautta.

Vielä vanhemman germaanin *alut >> voollat > vuola, edeltäen Grimmin lakia ja siihen liittyvää t:n katoamista? Liittyen suomen sanaan olut: miksi a > o ja voisiko joku selittää yksinkertaisesti/-elle Aikion vokaaliteorian pääpiirteet asiaan liittyen?


20 Elo 2019 09:36
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 695
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Pystynen kirjoitti:
Samaa kantaa kuin suomenkin olut. Lähtömuoto on kantaskandinaaviksi *ǫl, taivutusvartalo *ǫluth-. Saamen sanan kehitys on ollut suunnilleen *olət > *voolët > *vuolak > vuola. Jo yksittäis-l:stä (= heikko aste astevaihtelussa) muuten näkee että sanan lopusta on kadonnut jokin konsonantti. Taivutusvartalo/genetiivi onkin vuollaga (joka vastaisi suomen taivutusta ole : oleen).

Suoralta kädeltä sitä on paha sanoa, onko tämä lainattu suoraan germaanista vaiko suomen kautta.

Kiitos ytimekkäästä vastauksesta.


22 Elo 2019 06:33
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6168
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Samaa kantaa kuin suomenkin olut. Lähtömuoto on kantaskandinaaviksi *ǫl, taivutusvartalo *ǫluth-. Saamen sanan kehitys on ollut suunnilleen *olət > *voolët > *vuolak > vuola. Jo yksittäis-l:stä (= heikko aste astevaihtelussa) muuten näkee että sanan lopusta on kadonnut jokin konsonantti. Taivutusvartalo/genetiivi onkin vuollaga (joka vastaisi suomen taivutusta ole : oleen).

Suoralta kädeltä sitä on paha sanoa, onko tämä lainattu suoraan germaanista vaiko suomen kautta.

Vielä vanhemman germaanin *alut >> voollat > vuola, edeltäen Grimmin lakia ja siihen liittyvää t:n katoamista? Liittyen suomen sanaan olut: miksi a > o ja voisiko joku selittää yksinkertaisesti/-elle Aikion vokaaliteorian pääpiirteet asiaan liittyen?

Asiaa hieman sivuten:

"The Finnic “primary” long vowels *ee and *oo — which have been reconstructed as long vowels as far back as Proto-Finno-Permic (Itkonen 1954) or Proto-Finno-Ugric (Sammallahti 1988) and which Janhunen (1981) derives from a Proto-Uralic sequence *Vx — can be explained as secondary Finnic innovations. They arose through the changes *ä > *ee and *a > *oo, which regularly took place before single voiced non-dorsal consonants in Pre-Finnic *e-stems."

Aikio On Finnic long vowels, Samoyed vowel sequences, and Proto-Uralic *x, löytyy esim. Academia.edu

Mutta, esim. olettamani baltin *pala > poola > puola/pöllä "vetinen heinikko", germaanin *hrana > roona > ruona, rönä, rönö "sama asia tjsp." -lainat eivät ole e-lajisia (e-stem), joten olisiko kyseessä esim. hyperkorrekti laajennettu itäkantasuomalainen versio samasta asiasta vai sittenkin saamelainen kehityskulku?


28 Elo 2019 21:10
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9195
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Samaa kantaa kuin suomenkin olut. Lähtömuoto on kantaskandinaaviksi *ǫl, taivutusvartalo *ǫluth-. Saamen sanan kehitys on ollut suunnilleen *olət > *voolët > *vuolak > vuola. Jo yksittäis-l:stä (= heikko aste astevaihtelussa) muuten näkee että sanan lopusta on kadonnut jokin konsonantti. Taivutusvartalo/genetiivi onkin vuollaga (joka vastaisi suomen taivutusta ole : oleen).

Suoralta kädeltä sitä on paha sanoa, onko tämä lainattu suoraan germaanista vaiko suomen kautta.

Vielä vanhemman germaanin *alut >> voollat > vuola, edeltäen Grimmin lakia ja siihen liittyvää t:n katoamista? Liittyen suomen sanaan olut: miksi a > o ja voisiko joku selittää yksinkertaisesti/-elle Aikion vokaaliteorian pääpiirteet asiaan liittyen?

Asiaa hieman sivuten:

"The Finnic “primary” long vowels *ee and *oo — which have been reconstructed as long vowels as far back as Proto-Finno-Permic (Itkonen 1954) or Proto-Finno-Ugric (Sammallahti 1988) and which Janhunen (1981) derives from a Proto-Uralic sequence *Vx — can be explained as secondary Finnic innovations. They arose through the changes *ä > *ee and *a > *oo, which regularly took place before single voiced non-dorsal consonants in Pre-Finnic *e-stems."

Aikio On Finnic long vowels, Samoyed vowel sequences, and Proto-Uralic *x, löytyy esim. Academia.edu

Mutta, esim. olettamani baltin *pala > poola > puola/pöllä "vetinen heinikko", germaanin *hrana > roona > ruona, rönä, rönö "sama asia tjsp." -lainat eivät ole e-lajisia (e-stem), joten olisiko kyseessä esim. hyperkorrekti laajennettu itäkantasuomalainen versio samasta asiasta vai sittenkin saamelainen kehityskulku?

Hyvin hahmotettu. Nuo ovat mahdollisia, kuten vielä jokin x-kielikin. Ehkä löytyy keino selvittää asia joskus.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


29 Elo 2019 10:12
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56
Viestit: 456
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Anskuq kirjoitti:
Mistä on peräisin saamenkielen sana vuola eli olut/kalja? Onko se lainasana jostain kielestä?

Hyvä kysymys.. Minua kiinnostaa, että liittykkö sana vuolaasti (suuressa määrin) samaan vai onko vain sattumaa ?

_________________
yli 96 prosenttisesti Suomesta, vajaat 4 prosenttia Kauko-idästä


30 Elo 2019 12:18
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9195
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
rcislandlake kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:
Mistä on peräisin saamenkielen sana vuola eli olut/kalja? Onko se lainasana jostain kielestä?

Hyvä kysymys.. Minua kiinnostaa, että liittykkö sana vuolaasti (suuressa määrin) samaan vai onko vain sattumaa ?

Vuolasta pidetään vuo-sanasta johdettuna. Se tuntuu uskottavalta.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


30 Elo 2019 18:08
Profiili WWW
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 17 Tammi 2020 16:09
Viestit: 2
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
Itse olen sanan hila (nykyään tunnetaan pääosin vain oppisanana, esim. matematiikassa) etymologiaa miettinyt. Alkuperäinen merkitys taitaa olla "veräjä". Mikään kolmesta suuresta etymologisesta teoksesta (SKES, SSA, NSES) ei sanan alkuperää ollenkaan käsittele, mutta lähinnä näyttäisi olevan hilata ("laahata"); olisiko kenties tuo hila sitten takaperoisjohdos kyseisestä sanasta? (Kyllähän jotkin veräjät varmaan maata vasten laahaa...)


19 Tammi 2020 21:36
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9195
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
mahtotapa kirjoitti:
Itse olen sanan hila (nykyään tunnetaan pääosin vain oppisanana, esim. matematiikassa) etymologiaa miettinyt. Alkuperäinen merkitys taitaa olla "veräjä". Mikään kolmesta suuresta etymologisesta teoksesta (SKES, SSA, NSES) ei sanan alkuperää ollenkaan käsittele, mutta lähinnä näyttäisi olevan hilata ("laahata"); olisiko kenties tuo hila sitten takaperoisjohdos kyseisestä sanasta? (Kyllähän jotkin veräjät varmaan maata vasten laahaa...)

Nämä ovat aina mielenkiintoisia, joille selitystä ei löydy. Tilaa on silloin uusille ajatuksille. PDT_Armataz_01_01

Suomen murteiden sanakirja ei tunne yhtäkään laajalle levinnyttä merkitystä hila-sanalle.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&wo ... 5d2ea2630f

Yhteistä eri merkityksille lienee vain eri osia yhdistävä ketju-, hihna- tai valjas-tyyppinen ratkaisu. Sikäli alkumerkitys ei kovin hyvin sovi hilata-verbiin.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


19 Tammi 2020 23:00
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Viestit: 534
Paikkakunta: Helsinki
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Etymologiaketju
mahtotapa kirjoitti:
Itse olen sanan hila (nykyään tunnetaan pääosin vain oppisanana, esim. matematiikassa) etymologiaa miettinyt. Alkuperäinen merkitys taitaa olla "veräjä". Mikään kolmesta suuresta etymologisesta teoksesta (SKES, SSA, NSES) ei sanan alkuperää ollenkaan käsittele, mutta lähinnä näyttäisi olevan hilata ("laahata"); olisiko kenties tuo hila sitten takaperoisjohdos kyseisestä sanasta? (Kyllähän jotkin veräjät varmaan maata vasten laahaa...)

Näyttää todella siltä, että ainakin suomessa hilata voisi olla johdos hila-sanasta, eli kuvaisi toimintaa, jossa vedetään perässä jonkinlaista painoa tai raskasta esinettä. Virossa on murteellisena sana hila merkityksessä 'verkon ankkurikivi' (Eesti etümoloogiasõnaraamat, [ETY]: hila). Sanan alkuperäksi [ETY] ilmoittaa ruotsin murteellisen ila-sanan, jolla on ollut merkitykset: 'verkon ankkurikivi; puukappale, jonka pituuden ja leveyden suhde on 10:1 '. Jälkimmäinen vastaa jo suomen kielenkin hilan merkitystä sauvamaisena kappaleena [Se riukuveräjäkin on ehkä alkujaan ollut vain yhdestä tällaisesta sauvamaisesta osasta eli hilasta tehty?]. Alun h on [ETY]:n mukaan viron kielessä mukaan tullut lisä-äänne.


19 Tammi 2020 23:02
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 143 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 4, 5, 6, 7, 8  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy