Sivu 7/8

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 11 Syys 2016 13:24
Kirjoittaja aikalainen
Pystynen kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Maybe finnish 'huma-la' has been derived from 'huima-la' (dizzy-).
Ehkä teoriassa mahdollista, mutta sattuu kyllä olemaan laajalle levinnyt kulkusana (ruotsi humle, venäjä khmel', baškiiri qomalaq ym.)

Tarkoitatko nyt kasvia vai päihtymystä, vai onko näissäkin kielissä sama sana kummallekin? Taustallahan oli tämä Ziilikkeen viesti: "i don't know what dictionary u use but finnish huima means in estonian clearly uim : uima : uima 'joobumus,  joovastus; joove' "

Venäjän khmel muuten muistuttaa suomen kohmeloa, liekö samaa juurta.

Sigfrid kirjoitti:Joka siis ruotsin sanana on sama kuin kasvi humala, jota yleisesti käytettiin kotioluen maustamiseen. "humles honblommor används sedan medeltiden i ölbryggning"

Niin, humalatilan nimen selittäminen humala-kasvilla on se perinteinen kansanetymologia.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 11 Syys 2016 13:42
Kirjoittaja Sigfrid
aikalainen kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Maybe finnish 'huma-la' has been derived from 'huima-la' (dizzy-).
Ehkä teoriassa mahdollista, mutta sattuu kyllä olemaan laajalle levinnyt kulkusana (ruotsi humle, venäjä khmel', baškiiri qomalaq ym.)

Tarkoitatko nyt kasvia vai päihtymystä, vai onko näissäkin kielissä sama sana kummallekin? Taustallahan oli tämä Ziilikkeen viesti: "i don't know what dictionary u use but finnish huima means in estonian clearly uim : uima : uima 'joobumus,  joovastus; joove' "

Venäjän khmel muuten muistuttaa suomen kohmeloa, liekö samaa juurta.

Sigfrid kirjoitti:Joka siis ruotsin sanana on sama kuin kasvi humala, jota yleisesti käytettiin kotioluen maustamiseen. "humles honblommor används sedan medeltiden i ölbryggning"

Niin, humalatilan nimen selittäminen humala-kasvilla on se perinteinen kansanetymologia.


Niin, tuo ajatus lähti kytemään mm. huima-sanan itäisestä merkityksestä "hölmö" tms. Totesin ettei lännen perusmurteissa ole tällaista substantiivia, koska "huimata" verbille ei voi olla subjektiin kytkettyä "oliota". Humalassa voi huimata, huimata voi korkealla paikalla tai verepaineen laskun vuoksi. Humalassa voi olla hölmö, mutta itäinen merkitys on laajempi, ihminen voi olla huima ilman humalaakin.

Rinnastaisin idän "huima" sanan syntymekanismiltaan 90-luvun nuorten ilmaukseen "himmeä".

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2017 11:54
Kirjoittaja Kvenlander
Tuo "välitön" on aika hauska kysymys. suomen kielessä on monta tuollaista sanontaa, joita nykyihmiset eivät tule ajatelleeksi.

Minulla hieman perinteisempi etymologiakysymys: Usko/uskoa

Mistä tuo mahtaa tulla? Sillä on merkitys uskoa johonkin, joko jumalaan tai tarinaan/satuun (joidenkin mielestä sama asia) ja toisaalta voi olla uskollinen jollekin ihmiselle tai aatteelle, uskottu mies.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 27 Tammi 2017 00:40
Kirjoittaja aikalainen
sumu kirjoitti:
sumu kirjoitti:Väli sanan moni käyttöisyys suomen kielessä,välitön kuvaa luonetta kuin myös vaikutusta tai seurausta osaako joku kertoa sanan taustoja ja sitä kuinka sille on muodostunut niin moninainen merkitys?
Välistä nostaa tätäkin kysymystä kun välitöntä vastausta ei tullut.

Merkitykset sopisivat olemaan johdoksia sanasta väli, eli rako tai alue tai ajanjakso, joka erottaa kahta asiaa.
*Välitön luonne: ei ole etäinen, ei pidä toisiin välimatkaa eli väliä
*Välitön (ajallisesti): tapahtumilla ei ole aikaväliä, vaan seuraus tapahtuu heti
*Välillä (toisinaan): jonkin tärkeämmän asian tekemisessä voi olla paussi eli aikaväli, jonka aikana voi tehdä jotain muuta ... tämä sitten laventunut kaikkeen, mitä tehdään harvakseltaan ja satunnaisesti
*Välittää (jotakin): toimia yhdyslinkkinä tai siltana kahden asian välissä olevan todellisen tai symboolisen välimatkan/välin ylittämisessä ... jobbari välittää tuotetta tuottajalta asiakkaalle

Jonkinlaiseen henkiseen välimatkaan liittynevät nämä: Välittää jostakusta, olla välittämättä jostain asiasta, olla jonkun kanssa hyvissä/huonoissa väleissä, olla olematta väleissä.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 27 Tammi 2017 01:12
Kirjoittaja Sigfrid
Välitys - tehon siirto
välittää - pitää jostakin
väline - jokin jota käytetään kahden kohteen väliseen vaikuttamiseen
välys - kahta kohdetta erottava etäisyys

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 27 Tammi 2017 20:22
Kirjoittaja Sigfrid
Sanan "välinpitämätön" synty ei oikein aukea.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 28 Tammi 2017 00:33
Kirjoittaja Fagus
Sigfrid kirjoitti:Sana "välinpitämätön" synty ei oikein aukea.

Ei tällä oo väliäkään.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 28 Tammi 2017 13:55
Kirjoittaja aikalainen
Olisikohan väljä myös samaa perua? Väljässä kun on runsaasti välystä, eli väliä jää.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 25 Maalis 2017 20:59
Kirjoittaja Pystynen
Useimmista etymologisista sanakirjoista löytyvän selityksen mukaan väljä olisi se kantasana ja väli < ? *välji on johdos. Mahdollista mutta ei mitenkään itsestään selvää. SSA:n mukaan samaan pesueeseen kuulunee savolaismurteiden välkeä (tai ilmeisesti siis välkee) 'avara', viron välk 'aukea', eli suunnilleen *väl-kedä, *väl-kkä.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 19 Elo 2019 16:26
Kirjoittaja Anskuq
Mistä on peräisin saamenkielen sana vuola eli olut/kalja? Onko se lainasana jostain kielestä?

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 19 Elo 2019 17:13
Kirjoittaja Pystynen
Samaa kantaa kuin suomenkin olut. Lähtömuoto on kantaskandinaaviksi *ǫl, taivutusvartalo *ǫluth-. Saamen sanan kehitys on ollut suunnilleen *olət > *voolët > *vuolak > vuola. Jo yksittäis-l:stä (= heikko aste astevaihtelussa) muuten näkee että sanan lopusta on kadonnut jokin konsonantti. Taivutusvartalo/genetiivi onkin vuollaga (joka vastaisi suomen taivutusta ole : oleen).

Suoralta kädeltä sitä on paha sanoa, onko tämä lainattu suoraan germaanista vaiko suomen kautta.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 20 Elo 2019 09:36
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Pystynen kirjoitti:Samaa kantaa kuin suomenkin olut. Lähtömuoto on kantaskandinaaviksi *ǫl, taivutusvartalo *ǫluth-. Saamen sanan kehitys on ollut suunnilleen *olət > *voolët > *vuolak > vuola. Jo yksittäis-l:stä (= heikko aste astevaihtelussa) muuten näkee että sanan lopusta on kadonnut jokin konsonantti. Taivutusvartalo/genetiivi onkin vuollaga (joka vastaisi suomen taivutusta ole : oleen).

Suoralta kädeltä sitä on paha sanoa, onko tämä lainattu suoraan germaanista vaiko suomen kautta.

Vielä vanhemman germaanin *alut >> voollat > vuola, edeltäen Grimmin lakia ja siihen liittyvää t:n katoamista? Liittyen suomen sanaan olut: miksi a > o ja voisiko joku selittää yksinkertaisesti/-elle Aikion vokaaliteorian pääpiirteet asiaan liittyen?

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 22 Elo 2019 06:33
Kirjoittaja Anskuq
Pystynen kirjoitti:Samaa kantaa kuin suomenkin olut. Lähtömuoto on kantaskandinaaviksi *ǫl, taivutusvartalo *ǫluth-. Saamen sanan kehitys on ollut suunnilleen *olət > *voolët > *vuolak > vuola. Jo yksittäis-l:stä (= heikko aste astevaihtelussa) muuten näkee että sanan lopusta on kadonnut jokin konsonantti. Taivutusvartalo/genetiivi onkin vuollaga (joka vastaisi suomen taivutusta ole : oleen).

Suoralta kädeltä sitä on paha sanoa, onko tämä lainattu suoraan germaanista vaiko suomen kautta.

Kiitos ytimekkäästä vastauksesta.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 28 Elo 2019 21:10
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Samaa kantaa kuin suomenkin olut. Lähtömuoto on kantaskandinaaviksi *ǫl, taivutusvartalo *ǫluth-. Saamen sanan kehitys on ollut suunnilleen *olət > *voolët > *vuolak > vuola. Jo yksittäis-l:stä (= heikko aste astevaihtelussa) muuten näkee että sanan lopusta on kadonnut jokin konsonantti. Taivutusvartalo/genetiivi onkin vuollaga (joka vastaisi suomen taivutusta ole : oleen).

Suoralta kädeltä sitä on paha sanoa, onko tämä lainattu suoraan germaanista vaiko suomen kautta.

Vielä vanhemman germaanin *alut >> voollat > vuola, edeltäen Grimmin lakia ja siihen liittyvää t:n katoamista? Liittyen suomen sanaan olut: miksi a > o ja voisiko joku selittää yksinkertaisesti/-elle Aikion vokaaliteorian pääpiirteet asiaan liittyen?

Asiaa hieman sivuten:

"The Finnic “primary” long vowels *ee and *oo — which have been reconstructed as long vowels as far back as Proto-Finno-Permic (Itkonen 1954) or Proto-Finno-Ugric (Sammallahti 1988) and which Janhunen (1981) derives from a Proto-Uralic sequence *Vx — can be explained as secondary Finnic innovations. They arose through the changes *ä > *ee and *a > *oo, which regularly took place before single voiced non-dorsal consonants in Pre-Finnic *e-stems."

Aikio On Finnic long vowels, Samoyed vowel sequences, and Proto-Uralic *x, löytyy esim. Academia.edu

Mutta, esim. olettamani baltin *pala > poola > puola/pöllä "vetinen heinikko", germaanin *hrana > roona > ruona, rönä, rönö "sama asia tjsp." -lainat eivät ole e-lajisia (e-stem), joten olisiko kyseessä esim. hyperkorrekti laajennettu itäkantasuomalainen versio samasta asiasta vai sittenkin saamelainen kehityskulku?

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 29 Elo 2019 10:12
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Samaa kantaa kuin suomenkin olut. Lähtömuoto on kantaskandinaaviksi *ǫl, taivutusvartalo *ǫluth-. Saamen sanan kehitys on ollut suunnilleen *olət > *voolët > *vuolak > vuola. Jo yksittäis-l:stä (= heikko aste astevaihtelussa) muuten näkee että sanan lopusta on kadonnut jokin konsonantti. Taivutusvartalo/genetiivi onkin vuollaga (joka vastaisi suomen taivutusta ole : oleen).

Suoralta kädeltä sitä on paha sanoa, onko tämä lainattu suoraan germaanista vaiko suomen kautta.

Vielä vanhemman germaanin *alut >> voollat > vuola, edeltäen Grimmin lakia ja siihen liittyvää t:n katoamista? Liittyen suomen sanaan olut: miksi a > o ja voisiko joku selittää yksinkertaisesti/-elle Aikion vokaaliteorian pääpiirteet asiaan liittyen?

Asiaa hieman sivuten:

"The Finnic “primary” long vowels *ee and *oo — which have been reconstructed as long vowels as far back as Proto-Finno-Permic (Itkonen 1954) or Proto-Finno-Ugric (Sammallahti 1988) and which Janhunen (1981) derives from a Proto-Uralic sequence *Vx — can be explained as secondary Finnic innovations. They arose through the changes *ä > *ee and *a > *oo, which regularly took place before single voiced non-dorsal consonants in Pre-Finnic *e-stems."

Aikio On Finnic long vowels, Samoyed vowel sequences, and Proto-Uralic *x, löytyy esim. Academia.edu

Mutta, esim. olettamani baltin *pala > poola > puola/pöllä "vetinen heinikko", germaanin *hrana > roona > ruona, rönä, rönö "sama asia tjsp." -lainat eivät ole e-lajisia (e-stem), joten olisiko kyseessä esim. hyperkorrekti laajennettu itäkantasuomalainen versio samasta asiasta vai sittenkin saamelainen kehityskulku?

Hyvin hahmotettu. Nuo ovat mahdollisia, kuten vielä jokin x-kielikin. Ehkä löytyy keino selvittää asia joskus.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 30 Elo 2019 12:18
Kirjoittaja rcislandlake
Anskuq kirjoitti:Mistä on peräisin saamenkielen sana vuola eli olut/kalja? Onko se lainasana jostain kielestä?

Hyvä kysymys.. Minua kiinnostaa, että liittykkö sana vuolaasti (suuressa määrin) samaan vai onko vain sattumaa ?

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 30 Elo 2019 18:08
Kirjoittaja Jaska
rcislandlake kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:Mistä on peräisin saamenkielen sana vuola eli olut/kalja? Onko se lainasana jostain kielestä?

Hyvä kysymys.. Minua kiinnostaa, että liittykkö sana vuolaasti (suuressa määrin) samaan vai onko vain sattumaa ?

Vuolasta pidetään vuo-sanasta johdettuna. Se tuntuu uskottavalta.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 19 Tammi 2020 21:36
Kirjoittaja mahtotapa
Itse olen sanan hila (nykyään tunnetaan pääosin vain oppisanana, esim. matematiikassa) etymologiaa miettinyt. Alkuperäinen merkitys taitaa olla "veräjä". Mikään kolmesta suuresta etymologisesta teoksesta (SKES, SSA, NSES) ei sanan alkuperää ollenkaan käsittele, mutta lähinnä näyttäisi olevan hilata ("laahata"); olisiko kenties tuo hila sitten takaperoisjohdos kyseisestä sanasta? (Kyllähän jotkin veräjät varmaan maata vasten laahaa...)

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 19 Tammi 2020 23:00
Kirjoittaja Jaska
mahtotapa kirjoitti:Itse olen sanan hila (nykyään tunnetaan pääosin vain oppisanana, esim. matematiikassa) etymologiaa miettinyt. Alkuperäinen merkitys taitaa olla "veräjä". Mikään kolmesta suuresta etymologisesta teoksesta (SKES, SSA, NSES) ei sanan alkuperää ollenkaan käsittele, mutta lähinnä näyttäisi olevan hilata ("laahata"); olisiko kenties tuo hila sitten takaperoisjohdos kyseisestä sanasta? (Kyllähän jotkin veräjät varmaan maata vasten laahaa...)

Nämä ovat aina mielenkiintoisia, joille selitystä ei löydy. Tilaa on silloin uusille ajatuksille. PDT_Armataz_01_01

Suomen murteiden sanakirja ei tunne yhtäkään laajalle levinnyttä merkitystä hila-sanalle.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&wo ... 5d2ea2630f

Yhteistä eri merkityksille lienee vain eri osia yhdistävä ketju-, hihna- tai valjas-tyyppinen ratkaisu. Sikäli alkumerkitys ei kovin hyvin sovi hilata-verbiin.

Re: Etymologiaketju

ViestiLähetetty: 19 Tammi 2020 23:02
Kirjoittaja Johannes
mahtotapa kirjoitti:Itse olen sanan hila (nykyään tunnetaan pääosin vain oppisanana, esim. matematiikassa) etymologiaa miettinyt. Alkuperäinen merkitys taitaa olla "veräjä". Mikään kolmesta suuresta etymologisesta teoksesta (SKES, SSA, NSES) ei sanan alkuperää ollenkaan käsittele, mutta lähinnä näyttäisi olevan hilata ("laahata"); olisiko kenties tuo hila sitten takaperoisjohdos kyseisestä sanasta? (Kyllähän jotkin veräjät varmaan maata vasten laahaa...)

Näyttää todella siltä, että ainakin suomessa hilata voisi olla johdos hila-sanasta, eli kuvaisi toimintaa, jossa vedetään perässä jonkinlaista painoa tai raskasta esinettä. Virossa on murteellisena sana hila merkityksessä 'verkon ankkurikivi' (Eesti etümoloogiasõnaraamat, [ETY]: hila). Sanan alkuperäksi [ETY] ilmoittaa ruotsin murteellisen ila-sanan, jolla on ollut merkitykset: 'verkon ankkurikivi; puukappale, jonka pituuden ja leveyden suhde on 10:1 '. Jälkimmäinen vastaa jo suomen kielenkin hilan merkitystä sauvamaisena kappaleena [Se riukuveräjäkin on ehkä alkujaan ollut vain yhdestä tällaisesta sauvamaisesta osasta eli hilasta tehty?]. Alun h on [ETY]:n mukaan viron kielessä mukaan tullut lisä-äänne.