Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 19 Loka 2018 18:13



Vastaa viestiin  [ 135 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5 ... 7  Seuraava
 Etymologiaketju 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7584
Viesti 
Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan taata-sana esiintyy Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, ja osin hämäläismurteissa, sekä Karjalankannaksella. Suomenlahden saarilla sana on asussa taati ja Karjalassa ja Kainuussa taatto. Kunhan Suomen murteiden sanakirja pääsee T:hen asti, nähdään sanamuotojen tarkempi pitäjittäinen levikki kansanmurteissa.

Sanalla on laaja levikki itämerensuomessa, mutta kaikkialla muualla se tarkoittaa 'isä', vain virossa tavataan rinnalla merkitystä 'isoisä'. Sanaa on verrattu venäjän sanaan tjatja 'isä', mutta myös lastenkielessä ympäri maailman on samankaltaisia sanoja: muinaisintiassa, kreikassa ja latinassa oli kaikissa tata 'isä'. Yleinen on myös papa 'isä', kun taas mama on 'äiti'. Lapsen ensimmäisistä jokelteluista tulkitaan usein tällaisia vanhempien nimityksiä.


07 Heinä 2011 09:11
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5311
Viesti 
Putkosesta tuli mieleeni vanha kummastelun aiheeni, nimittäin Puutikka, Putikko-tyyppiset paikannimet. Satuin lukemaan Janet Martinin mielenkiintoista kirjaa nimeltä Treasure in the land of darkness ja siitä selvisi että ansapolun nimi on venäjäksi putiki. Sama sana voi olla esillä vaikka lehden nimesssä Torgovij put l. "kauppatie". Paikannimet ilmaisevat ilmeisesti Novgorodille tavaraa toimittaneiden metsästäjien liikkumista. Niitä on eri muodoissa myös aika lännessä.

Kirjassa muuten todetaan, että Ves asui Bolgarin kaudella kolmessa paikassa. Ensimmäinen oli Kiovan (!) luona, toinen Olhavalla ja kolmas jossain pohjoisessa. Kirja löytyy Google-kirjastosta, kannattaa vilkaista.


07 Heinä 2011 11:05
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1767
Viesti 
"Metsästäjä" se minunkin "putkoseni" oli: punaraitainen kollikissa-vainaa, todella mainio otus!


07 Heinä 2011 11:37
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7584
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Putkosesta tuli mieleeni vanha kummastelun aiheeni, nimittäin Puutikka, Putikko-tyyppiset paikannimet. Satuin lukemaan Janet Martinin mielenkiintoista kirjaa nimeltä Treasure in the land of darkness ja siitä selvisi että ansapolun nimi on venäjäksi putiki. Sama sana voi olla esillä vaikka lehden nimesssä Torgovij put l. "kauppatie". Paikannimet ilmaisevat ilmeisesti Novgorodille tavaraa toimittaneiden metsästäjien liikkumista. Niitä on eri muodoissa myös aika lännessä.

Kirjassa muuten todetaan, että Ves asui Bolgarin kaudella kolmessa paikassa. Ensimmäinen oli Kiovan (!) luona, toinen Olhavalla ja kolmas jossain pohjoisessa. Kirja löytyy Google-kirjastosta, kannattaa vilkaista.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Putikko-nimet usein viittaavat pieniin pyöreisiin vesiin; toisaalta Puutikka- ja Putikko-nimiä on yhdistetty juuri mainitsemaasi ansapolkua merkitsevään sanaan.

Sana tunnetaan murteista, joten vaikka se onkin slaavilaisperäinen, ei näitä nimiä automaattisesti voi yhdistää novgorodilaisiin.


09 Heinä 2011 21:32
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1751
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Putkosesta tuli mieleeni vanha kummastelun aiheeni, nimittäin Puutikka, Putikko-tyyppiset paikannimet. Satuin lukemaan Janet Martinin mielenkiintoista kirjaa nimeltä Treasure in the land of darkness ja siitä selvisi että ansapolun nimi on venäjäksi putiki. Sama sana voi olla esillä vaikka lehden nimesssä Torgovij put l. "kauppatie". Paikannimet ilmaisevat ilmeisesti Novgorodille tavaraa toimittaneiden metsästäjien liikkumista. Niitä on eri muodoissa myös aika lännessä.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Putikko-nimet usein viittaavat pieniin pyöreisiin vesiin; toisaalta Puutikka- ja Putikko-nimiä on yhdistetty juuri mainitsemaasi ansapolkua merkitsevään sanaan.

Sana tunnetaan murteista, joten vaikka se onkin slaavilaisperäinen, ei näitä nimiä automaattisesti voi yhdistää novgorodilaisiin.

Näiden lisäksi tulee vielä mieleeni sellainenkin mahdollisuus, että putikko voisi olla lyhentymä sanasta putkikko (= putkea kasvava alue). Putki-nimistöä on paljon, viitannee putkikasveihin.


09 Heinä 2011 22:03
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 645
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Pihtiputaan Putikkolampi on pitkähkö, hevosenkengän muotoinen. Tavallaan pyöreä siis sekin, varsinkin jos nimeämisvaiheessa on jatkunut lampena sinne, missä nelostien rakennusvaiheessa oli täytettävänä pohjattoman oloinen suo. Lammen hevonkenkämuoto tuli tutuksi, kun aikanaan pyöräilin sen jäälle aurattua autotietä työkaluvarastolta ammusvarastolle ja takaisin.

Olen tosin pitänyt putikko sanaa pehmeiden paikkojen nimenä, ilmeisesti olen ollut väärässä?

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


10 Heinä 2011 06:07
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 05 Heinä 2011 22:29
Viestit: 74
Viesti 
Heitän Putikkojen väliin lyhyen kysymyksen.
Rauma-sanasta väännettiin kättä vuosikausia. Päästiinkö tulkinnassa lopultakin kompromissiin?
Tuossa on eräs keskustelu:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewt ... f=9&t=1670


10 Heinä 2011 17:14
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5311
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Sana tunnetaan murteista, joten vaikka se onkin slaavilaisperäinen, ei näitä nimiä automaattisesti voi yhdistää novgorodilaisiin.

Ei tietenkään, kyseessä on vain lainattu ammattitermi. Palkkametsästäjien slangia, luulen.


11 Heinä 2011 18:16
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1007
Paikkakunta: Vandaalia
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Tosiaan niinkin suomalaisen oloinen sana kuin mummo tulee tuosta ruotsalaisesta sanasta. Jostain syystä omaperäisemmät isovanhempien nimitykset äijä ja ämmä ovat kokeneet pahan inflaation. Lisäksi ukki/ukko sentään on omaperäinen.

"Ukki" on minusta jotenkin aina kuulostanut vieraalta, ei-suomalaiselta sanalta. Empähän osaa sanoa miksi ehkä tuo geminaatan ja i-vartalon yhdistelmä? Kuin olisi lainasana jostain termistä "uck".

Isoäitini nimesin yksivuotiaana "emmuksi". Muutamia muitakin emmuja olen siellä täällä havainnut. En kyllä nyt pahus muista, miten mahdoin sanan johtaakaan :), mutta vaikuttaa jonkinlaiselta ämmän ja mummun kompromissilta


15 Loka 2011 02:17
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 645
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Pystynen kirjoitti:
"Ukki" on minusta jotenkin aina kuulostanut vieraalta, ei-suomalaiselta sanalta. Empähän osaa sanoa miksi ehkä tuo geminaatan ja i-vartalon yhdistelmä? Kuin olisi lainasana jostain termistä "uck".


Olen käsittänyt ukki sanan lasille opetetuksi hellittelymuodoksi sanasta ukko. Ukko tarkoittaa, ainakin täällä vanhaa tai vanhahkoa miestä, mutta mistä asti periytynee vanhan suomalaisen Ukko ylijumalan nimi?

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


15 Loka 2011 08:01
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1751
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
"Ukki" on minusta jotenkin aina kuulostanut vieraalta, ei-suomalaiselta sanalta. Empähän osaa sanoa miksi ehkä tuo geminaatan ja i-vartalon yhdistelmä? Kuin olisi lainasana jostain termistä "uck".

Olen käsittänyt ukki sanan lasille opetetuksi hellittelymuodoksi sanasta ukko. Ukko tarkoittaa, ainakin täällä vanhaa tai vanhahkoa miestä, mutta mistä asti periytynee vanhan suomalaisen Ukko ylijumalan nimi?

Hellittelymuoto voisi hyvinkin selittää asiaa ... ukko>ukki vastaavasti kuin mummo>mummi ja isä>isi.


15 Loka 2011 13:42
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7584
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
"Ukki" on minusta jotenkin aina kuulostanut vieraalta, ei-suomalaiselta sanalta. Empähän osaa sanoa miksi ehkä tuo geminaatan ja i-vartalon yhdistelmä? Kuin olisi lainasana jostain termistä "uck".

Olen käsittänyt ukki sanan lasille opetetuksi hellittelymuodoksi sanasta ukko. Ukko tarkoittaa, ainakin täällä vanhaa tai vanhahkoa miestä, mutta mistä asti periytynee vanhan suomalaisen Ukko ylijumalan nimi?

Hellittelymuoto voisi hyvinkin selittää asiaa ... ukko>ukki vastaavasti kuin mummo>mummi ja isä>isi.

Joo, etenkin lasten tiheästi käyttämien sanojen (joihin isovanhempien nimitykset epäilemättä kuuluvat) tiedetään vaihtelevan ja rönsyilevän aika vapaasti ja epäsäännöllisesti. Mutta teoriassa johtosuhde voisi olla toisenkinsuuntainen, koska suomen o-nominit palautuvat yleensä (deminutiiviseen) *oi-johdokseen; tosin karjala paljastaa, että tässä ei ole kyse siitä: sielläkin on ukko, ei ukkoi. Ukko-sanan levikkikin on tietysti laajempi kuin ukki-sanan, mutta silti vain suomalais-karjalainen.

Ukko-sanan selitykseksi on esitetty liittymistä uros-sanaan, samoin kuin naaras palautuu aikaisempaan sanavartaloon *naa < U *näxi <-- IE. Se ettei meillä ole **uras vaan uros johtunee ensitavun u:n ja y:n pyöristävästä vaikutuksesta toisen tavun vokaalin, mistä on kosolti esimerkkejä joita en tähän hätään jaksa kaivella, mutta alkaen verbistä puhua (< *pua-). Toisaalta kantasanan olettaisi olevan suomessa **uu- < *uxi/*uwi/*uŋi, josta siis **uuras, **uuros. Itse asiassa meillä onkin sanat uuras, uuttera 'ahkera, työteliäs'. Merkitys ei tosin ole kovin läheinen, ellei voida osoittaa muinaissuomalaisilla olleen yin vs. yang -ajattelua, jossa kaikki maskuliininen on energistä ja ahkeraa ja kaikki feminiininen passiivista ja hidasta. :)

Tällöin meillä olisi muinaiset johdokset:
*uxi 'mies' > *uu --> *uu-ras 'miespuolinen, vahva, tarmokas'
*näxi 'nainen' > *naa --> *naa-ras 'naispuolinen, heikko, laiska'
:lol:


15 Loka 2011 14:50
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1007
Paikkakunta: Vandaalia
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Ukko-sanan selitykseksi on esitetty liittymistä uros-sanaan, samoin kuin naaras palautuu aikaisempaan sanavartaloon *naa < U *näxi <-- IE. Se ettei meillä ole **uras vaan uros johtunee ensitavun u:n ja y:n pyöristävästä vaikutuksesta toisen tavun vokaalin, mistä on kosolti esimerkkejä joita en tähän hätään jaksa kaivella, mutta alkaen verbistä puhua (< *pua-). Toisaalta kantasanan olettaisi olevan suomessa **uu- < *uxi/*uwi/*uŋi, josta siis **uuras, **uuros. Itse asiassa meillä onkin sanat uuras, uuttera 'ahkera, työteliäs'. Merkitys ei tosin ole kovin läheinen, ellei voida osoittaa muinaissuomalaisilla olleen yin vs. yang -ajattelua ()

Mielenkiintoista pohdintaa, mutta taidan hieman torpata.

1) "Naaraan" vanha vastinpari on käsittääkseni "koiras". Tämän kanta *koji "mies" kun palautuu jo kantauraliin (mansin kuj; unkarin *koji-ma > hím "miespuolinen"; yms.)
2) "Uros" taipuu uroksen, kun edelliset taas naaraan, koiraan. Lisäksi löytyy rinnakkaisjohdos urho (< *uroh), ja yhdyssana uroteko sisältänee vartalon sinänsä. Kovasti näyttää siltä, ettei mitään vartaloa **ura esinny. Itämerensuomalaisella tasollahan primäärinoloisia o-vartaloita on jo.
3) En muista kuulleeni 2. tavun vokaalin pyöristymisestä suomen kielen ilmiönä? Päinvastaista kyllä on (heltyä > höltyä, *pisyä > pysyä), mutta esim. puhua sisältänee vain saman refleksiivi-u:n kuin esim. "kaatua". Vrt. myös. puhaltaa.
4) "Uuras" sitten muistaakseni palautuu asuun *utras (joka taitaa itämurteista löytyäkin). Lienee lainasana jostain tunnistamattomasta suunnasta, kun *tr ei omaperäiseen sanastoon kuulu. Uuttera voisi ehkä olla rinnakkaislaina samasta.

Ukko voisi toki olla vaikka yhdistelmä sanoja akka ja uro. Tai kyseessähän voi olla jopa joku Baltian (esiuralilaisten) alkuasukkaiden vanha ukkosenjumala; ihan mistä tahansa sukulaistermistä harvemmin väännetään sääilmiöiden nimiä.

Oli alkuperä mikä oli, se on toki selvää että ukki kuuluu samaan. Kumpahan mainitsin intuitioni olevan toista mieltä.


15 Loka 2011 21:25
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7584
Viesti 
Pystynen kirjoitti:
Mielenkiintoista pohdintaa, mutta taidan hieman torpata.

1) "Naaraan" vanha vastinpari on käsittääkseni "koiras". Tämän kanta *koji "mies" kun palautuu jo kantauraliin (mansin kuj; unkarin *koji-ma > hím "miespuolinen"; yms.)

Vastineita voi toki olla useampiakin; uros-sanaa käytetään ainakin suomessa ihmisestä, koiras-sanaa vain eläimestä. Unkarin sana úr 'herra' on mahdollisesti uros-sanan vastine, jolloin sana olisi ikivanha.

Pystynen kirjoitti:
2) "Uros" taipuu uroksen, kun edelliset taas naaraan, koiraan. Lisäksi löytyy rinnakkaisjohdos urho (< *uroh), ja yhdyssana uroteko sisältänee vartalon sinänsä. Kovasti näyttää siltä, ettei mitään vartaloa **ura esinny. Itämerensuomalaisella tasollahan primäärinoloisia o-vartaloita on jo.

Suomen taivutus lienee analoginen, koska karjalassa sana taipuu uros : urohon. Karjalassa on myös *oi-johdos uroi 'isä' ~ lyydissä uroi 'mies', joita suomen uro vastaa. Se ei siis olisikaan kantavartalo vaan johdos, vaikkakin suomessa kulunut; saman kaavan mukaanhan mm. sammas --> sampoi (> suomessa sampo).

Saamen sana *orēs 'koiraseläin' lisäksi osoittaa alkuperäisen *uras-asun todellisuuden.

Pystynen kirjoitti:
3) En muista kuulleeni 2. tavun vokaalin pyöristymisestä suomen kielen ilmiönä? Päinvastaista kyllä on (heltyä > höltyä, *pisyä > pysyä), mutta esim. puhua sisältänee vain saman refleksiivi-u:n kuin esim. "kaatua". Vrt. myös. puhaltaa.

Lueskelen juuri Kulosen uutta kirjaa, ja siellä tätäkin ilmiötä käsiteltiin:
http://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2274

Voin kertoa huomenissa (= tänänissä) mitä siinä sanottiin.

Pystynen kirjoitti:
4) "Uuras" sitten muistaakseni palautuu asuun *utras (joka taitaa itämurteista löytyäkin). Lienee lainasana jostain tunnistamattomasta suunnasta, kun *tr ei omaperäiseen sanastoon kuulu. Uuttera voisi ehkä olla rinnakkaislaina samasta.

Tuolle *utras-rekonstruktiolle ei löydy muuta tukea kuin vanhan viron ilmeisesti satunnainen (kun ei nykyvirossa) esiintymä udris 'nopea, ahkera jne.'. Karjalassa sen sijaan on uuras, vaikka siellä tr olisi säilynyt jos sellainen olisi ollut. Viron sanan toisen tavun vokaalikin on väärä; se vastanneekin pikemminkin suomen sanaa uuttera ~ utera (ollen tosin siitäkin poikkeava johdos: *uteris tms.). Sen sijaan löytyy karjalainen sana utra, mutta sen merkitys on 'kurja, raukka, päihtynyt' eikä se siksi liity tähän.

Pystynen kirjoitti:
Ukko voisi toki olla vaikka yhdistelmä sanoja akka ja uro. Tai kyseessähän voi olla jopa joku Baltian (esiuralilaisten) alkuasukkaiden vanha ukkosenjumala; ihan mistä tahansa sukulaistermistä harvemmin väännetään sääilmiöiden nimiä.

Toisaalta jumalia on kutsuttu nimenomaan isovanhempien nimityksillä, ne kun olivat kaikkein kunnioitetuimpia. Tunnetaan mm. mainintoja "Metsän ukko halliparta" jolla viitataan Tapioon, eli Ilman Ukko (= Ukkonen) oli ilmeisesti vain yksi jumalallinen ukko muiden joukossa.
http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=60&l=1

Tietääkö muuten joku mikä on imerrin? Tässä pätkä tuosta runosta:

Sanoi lieto Lemminkäinen:
"Mintähen, metsän emäntä,
asut arkivaattehissa,
riihiryysyissä rypeät,
kovin musta muo'oltasi,
katsannaltasi kamala,
ilkeä imertimiltä,
rungolta ruman näköinen?"

Jotkut ne osaavat puhua naisille... :lol:


16 Loka 2011 05:08
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 645
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Tietääkö muuten joku mikä on imerrin? Tässä pätkä tuosta runosta:

En tiedä, mutta runon asiayhteydestä päättelen, ja heitän pohdintaan, että kyse voisi olla naisen rinnoista, imettimistä.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


16 Loka 2011 08:28
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 26 Kesä 2011 10:50
Viestit: 95
Viesti 
Minnepäin etymologoituvat sitten tästä loogisena jatkumona mieleentulevat alakerran termit? Luulisi niidenkin viihtyneen kansan sanastossa melko pitkään.

Kulli, kyrpä, mulkku - ainakaan wikisanakirja ei tuota muista kielistä kovin läheisiä variantteja. Latviasta tosin "pipele" kuulostaa jo ihan tutulta ja saamen "cillu" ehkä. Ellei sitten ihan väärää sukupuolta konsanaan.

Vitun ja tussun tuntevat myös virolaiset, skandinaaviskoilla on fitat kaikilla, mutta muuten näyttäisi pillua myöten olevan ikiomaa sanastoa. Vai meneekö ihan perseelleen (viro)? 8)


22 Loka 2011 20:33
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1007
Paikkakunta: Vandaalia
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
M1) "Naaraan" vanha vastinpari on käsittääkseni "koiras". Tämän kanta *koji "mies" kun palautuu jo kantauraliin (mansin kuj; unkarin *koji-ma > hím "miespuolinen"; yms.)

Vastineita voi toki olla useampiakin; uros-sanaa käytetään ainakin suomessa ihmisestä, koiras-sanaa vain eläimestä.

Toki uros/koiras-dikotomia pätee ims. tasolla, mutta syytä en siis näe hypotetisoida jakoa kantauralilaiseen juureen *uGi ja r-päätteeseen, eteenkin kun tämä vielä edellyttäisi lyhenemistä **uu-ros > uros, **uu-kko > ukko (jolloin johdosten tulisi olla ikivanhoja niidenkin).

Jaska kirjoitti:
Unkarin sana úr 'herra' on mahdollisesti uros-sanan vastine, jolloin sana olisi ikivanha.

Ei viittaa tämäkään siihen, että taustalla olisi jotain perustavampaa sanaa.

Muutenkin olen lähtökohtaisesti skeptinen levikiltään ims/unkarilaisten rinnastusten suhteen, eteenkin semanttisesti ei aivan eksaktien; tälläisiä on koko liuta, vaikka unkari onkin vanhaa sanastoa muuten säilyttänyt heikonlaisesti. Toki nämä ovat parhaiten tutkitut uralilaiskielet ja ehkä muista voisi tiheällä seulalla löytää ajan myötä lisätukea mutta sitä ennen, kyseessä voi olla myös sattumalta samanlainen tai mikäettei jostain läntisestä lähteestä molempiin saatu sana.

Jaska kirjoitti:
Suomen taivutus lienee analoginen, koska karjalassa sana taipuu uros : urohon. Karjalassa on myös *oi-johdos uroi 'isä' ~ lyydissä uroi 'mies', joita suomen uro vastaa. Se ei siis olisikaan kantavartalo vaan johdos, vaikkakin suomessa kulunut; saman kaavan mukaanhan mm. sammas --> sampoi (> suomessa sampo).

Saamen sana *orēs 'koiraseläin' lisäksi osoittaa alkuperäisen *uras-asun todellisuuden.

OK. Sitä tämä data ei silti osoita, että tämä olisi edelleen johdos *ura > *uras pikemmin vanhat -as-sanathan ovat lähes kaikki IE-peräisiä.

Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
4) "Uuras" sitten muistaakseni palautuu asuun *utras (joka taitaa itämurteista löytyäkin). Lienee lainasana jostain tunnistamattomasta suunnasta, kun *tr ei omaperäiseen sanastoon kuulu. Uuttera voisi ehkä olla rinnakkaislaina samasta.

Tuolle *utras-rekonstruktiolle ei löydy muuta tukea kuin vanhan viron ilmeisesti satunnainen (kun ei nykyvirossa) esiintymä udris 'nopea, ahkera jne.'. Karjalassa sen sijaan on uuras, vaikka siellä tr olisi säilynyt jos sellainen olisi ollut. Viron sanan toisen tavun vokaalikin on väärä; se vastanneekin pikemminkin suomen sanaa uuttera ~ utera (ollen tosin siitäkin poikkeava johdos: *uteris tms.).

No väärinhän se meni sitten. Vaan kuten sanotkin, tämä on kyllä semanttisesti niin erillään ettei ilman lisäsyitä oikein ole uroksiin liitettävissä.

Jaska kirjoitti:
Toisaalta jumalia on kutsuttu nimenomaan isovanhempien nimityksillä, ne kun olivat kaikkein kunnioitetuimpia. Tunnetaan mm. mainintoja "Metsän ukko halliparta" jolla viitataan Tapioon, eli Ilman Ukko (= Ukkonen) oli ilmeisesti vain yksi jumalallinen ukko muiden joukossa.

OK, jätetään lainajumalahypoteesi sivuun sitten toistaiseksi.


31 Loka 2011 22:23
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7584
Viesti 
Parooni kirjoitti:
Minnepäin etymologoituvat sitten tästä loogisena jatkumona mieleentulevat alakerran termit? Luulisi niidenkin viihtyneen kansan sanastossa melko pitkään.

Kulli, kyrpä, mulkku - ainakaan wikisanakirja ei tuota muista kielistä kovin läheisiä variantteja. Latviasta tosin "pipele" kuulostaa jo ihan tutulta ja saamen "cillu" ehkä. Ellei sitten ihan väärää sukupuolta konsanaan.

Vitun ja tussun tuntevat myös virolaiset, skandinaaviskoilla on fitat kaikilla, mutta muuten näyttäisi pillua myöten olevan ikiomaa sanastoa. Vai meneekö ihan perseelleen (viro)? 8)

Kaivelin SSA:sta:

- kulli: itämerensuomalainen levikki, alkuperä tuntematon.
- kyrpä: itämerensuomalainen levikki, alkuperä tuntematon.
- mulkku: itämerensuomalainen levikki, alkuperä tuntematon.
- perse: itämerensuomalainen levikki, alkuperä tuntematon; saattaa liittyä (horisontaalis-etymologisesti) perä-sanaan vaikkei -se-johdinta olekaan olemassa.
- pillu: suomalais-karjalainen levikki, alkuperä tuntematon. Pohdittu yhteyttä sanoihin pilu 'rako' ja pili, mutta niidenkin alkuperä on tuntematon.
- pylly: suomalais-karjalainen levikki, alkuperä tuntematon. Pidetty ekspressiivisenä (vrt. horisontaalinen etymologia).
- tussu: itämerensuomalainen levikki, alkuperä tuntematon; liivissä sanan merkitys on pelkästään 'tupsu, takku', joten sana voi liittyä ruotsalaisperäiseen tupsu-sanaan.
- vittu: skandinaavinen lainasana.

Lyhyesti sanoen: kellään ei ole hajuakaan mistä nämä sanat (viimeistä lukuunottamatta) ovat kantasuomeen ilmestyneet! Kai ne on opittu paleoeurooppalaisilta: silloinkin ihmiset tykkäsivät opettaa ulkomaalaisille ensin kaikki rumat sanat... :D

Kantauraliin asti tosin palautetaan suomen (kai jonkin perämettän murteen) sana puo 'takapuoli'; rekonstruktio lienisi jotain *poji.


03 Marras 2011 02:38
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7584
Viesti Kääpiö ja kääppänsä
Kääpiö-sanalle ei ole keksitty parempaakaan selitystä, joten on esitetty sen voivan liittyä sanaan kääppä 'hautakumpu, kiviröykkiö'. Nykysuomessa yhteys tuntuu kaukaa haetulta, mutta eteläviron kääbäs merkitsee sekä 'hautakumpu' että 'kummitus'.

Mahdollisesti kääpiö olisi siis ollut alkuaan jonkinlainen vainajahenki. Toisaalta sanan loppuäänteet muistuttavat kovasti germaanisia lainasanoja, joten ehkä sille vielä selitys löytyy...


MUOX: Minäpä aloitan itse:

Kääpiö-sanan kohdalla SSA kertoo mielenkiintoisista johdoksista:
suomi kääpistyä, mm. 'käpertyä' ~ karj. keäpistyö 'tulla kumaraksi ja kuivaksi'. Kantagermaanista (Köblerin nettisanakirja) löytyy sattumoisin sana *habjōn 'koukistua/koukistaa'.

Merkitysvastaavuus on hyvä, mutta äännevastaavuuksissa on toivomisen varaa: odotuksenmukainen laina-asu olisi kantagermaanin ikäisessä lainassa **kapjo (josta suomeen tulisi **kavio), hieman nuoremmassa **hapio. Tässä pitäisi siis olettaa omituista lainautumisen aikaista äännekorvautumista G *a --> F *ää. Lainasanoissa tavataan toisinaan substituutiota *a --> *ä (esim. rastas on suomen ja viron murteissa rästäs), ja lyhyen vokaalin tiedetään toisinaan selittämättömästi pitenevän suomessa (*üpi > hyypiö 'huuhkaja', *äni > ääni, jne.).

Kuitenkaan yhtään vastaavaa *a --> *ää -tilannetta ei taida löytyä, joten selitys on äänteellisesti epäuskottava - pitäisi olettaa kaksi epäsäännöllisyyttä: ensin epäsäännöllinen lainasubstituutio *a --> *ä, sitten epäsäännöllinen piteneminen *ä > *ää.

Lisäongelma on, että germaanin sana on verbi ja suomen kääpiö on nomini. Pitäisi olettaa sanan ensin lainautuneen verbinä: --> *kääpjö-täk 'koukistua'; sitten olisi pitänyt syntyä verbijohdos *kääpi-stü-δäk 'taipua kumaraan' ja ilmeisesti verbivartalon abstraktiosta nomini *kääpiö.


03 Marras 2011 03:08
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti Tussu
Jaska kirjoitti:
Parooni kirjoitti:
Minnepäin etymologoituvat sitten tästä loogisena jatkumona mieleentulevat alakerran termit? Luulisi niidenkin viihtyneen kansan sanastossa melko pitkään.

Kulli, kyrpä, mulkku - ainakaan wikisanakirja ei tuota muista kielistä kovin läheisiä variantteja. Latviasta tosin "pipele" kuulostaa jo ihan tutulta ja saamen "cillu" ehkä. Ellei sitten ihan väärää sukupuolta konsanaan.

Vitun ja tussun tuntevat myös virolaiset, skandinaaviskoilla on fitat kaikilla, mutta muuten näyttäisi pillua myöten olevan ikiomaa sanastoa. Vai meneekö ihan perseelleen (viro)? 8)

Kaivelin SSA:sta:

- kulli: itämerensuomalainen levikki, alkuperä tuntematon.
- kyrpä: itämerensuomalainen levikki, alkuperä tuntematon.
- mulkku: itämerensuomalainen levikki, alkuperä tuntematon.
- perse: itämerensuomalainen levikki, alkuperä tuntematon; saattaa liittyä (horisontaalis-etymologisesti) perä-sanaan vaikkei -se-johdinta olekaan olemassa.
- pillu: suomalais-karjalainen levikki, alkuperä tuntematon. Pohdittu yhteyttä sanoihin pilu 'rako' ja pili, mutta niidenkin alkuperä on tuntematon.
- pylly: suomalais-karjalainen levikki, alkuperä tuntematon. Pidetty ekspressiivisenä (vrt. horisontaalinen etymologia).
- tussu: itämerensuomalainen levikki, alkuperä tuntematon; liivissä sanan merkitys on pelkästään 'tupsu, takku', joten sana voi liittyä ruotsalaisperäiseen tupsu-sanaan.
- vittu: skandinaavinen lainasana.

Lyhyesti sanoen: kellään ei ole hajuakaan mistä nämä sanat (viimeistä lukuunottamatta) ovat kantasuomeen ilmestyneet! Kai ne on opittu paleoeurooppalaisilta: silloinkin ihmiset tykkäsivät opettaa ulkomaalaisille ensin kaikki rumat sanat... :D

Kantauraliin asti tosin palautetaan suomen (kai jonkin perämettän murteen) sana puo 'takapuoli'; rekonstruktio lienisi jotain *poji.


Tussusta sen verran, että ruotsissa on sana stuss 'takapuoli', joka saattaisi kelvata tussun lähtösanaksi. Sanan arvellaan tulleen ruotsiin saksasta, joten se on voinut tulla Suomenlahden eteläpuolelle myös sikäläisiltä saksalaisilta. Mutta suomeen ehkä pikemminkin ruotsista.
Mitä pieneen (anatomisesti ajatellen lyhyeen) merkityksensiirtymään tulee, niin voimme verrata etymologisesti yhteenkuuluvia sanoja engl. cheek 'poski' ja ruotsin käk 'leuka'.

_________________
Kalevanserkku


03 Marras 2011 19:11
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 135 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5 ... 7  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia