Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

Sanojen ja nimien alkuperä

Re:

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 20 Loka 2014 01:15

Tuija K. kirjoitti: Olen aiemmin jostain lukenut, että jukolauta ja ne reen/ahkion punotut vetonarut olisi muinoin tehty juuri jukopuusta ja siitä ne olisivat saaneet nimensä. Mahtaako tämä nykytiedon valossa pitää paikkansa? Jos näin olisi, niin eivätköhän nuo sanat jukolauta ja jukopuu olisi peräisin samalta suunnalta? Tämä ei tietenkään ole muuta kuin maallikon arvaus... >>

Maallikon arvaus tämäkin: Sellainen puuaines, joka on luja ja joustava, on erittäin käyttökelpoista silloin, kun puulta tarvitaan samaan aikaan sekä äkillisen jännityksen että pitkäaikaisen taivutuksen kestoa. Sellainen on marjakuusi.

Lönnrotin sanakirja: "neulaniini", idegran (marjakuusi). Marjakuusen kuoriosa soveltuu samaan kuin lehmuksen. Tottahan siitä voi punoa köysiä.

Marjakuusen ominaisuudet olivat hyödyllisiä myös hevosajoneuvoissa. Se oli erinomainen reen jalaksia yhdistävissä poikkipuissa, koska niihin kohdistui eri suuntiin vetäviä jännityksiä. Jukopuu kannatti siis tehdä marjakuusesta!

Alppimies Ötzin kirveen varsi ja jousi olivat molemmat marjakuusta. Marjakuusesta tulikin entisajan parhaat keihäät ja pitkäjouset. Siitä tehtiin jo muinoin nahkaveneiden rungot, viikingit käyttivät sitä viikinkilaivoissaan ja myöhemminkin sitä hyödynnettiin laivanrakennuksessa. Sitä käytettiin ilmeisesti kanto- ja vetolaitteisiin, ikeisiin, purjerenkaisiin, aironhankaimiin.

Monenlaiseen käyttöön sopivaa marjakuusta on tiettävästi viljelty keskiajan linnojen ympärillä. Pitkäikäisyytensä vuoksi marjakuusesta tuli ikuisuuden vertauskuva, elämänpuu, mutta kun sen puuaines oli myrkyllistä, siitä tuli symbolisesti myös kuoleman puu. Hyvin se viihtyy hautausmailla, siellähän maaperässä on runsaasti ravinteita ja kalkkia. Samasta syystä metsäpalot ja kaskenpoltto edistivät marjakuusen menestymistä.

Suomessa marjakuusta on kasvanut ilmeisesti lähes kaikkialla vielä viikinkiajalla. Siitepölyselvitysten perusteella sen levinneisyysalue kattoi aikoinaan koko Pohjolan. Sen harvinaistumiseen johtivat sen liiankin hyvät ominaisuudet ja tietenkin ilmaston ajoittainen viileneminen. Nykyisinhän sitä kasvaa luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla. Siellä metsäkauriit puolestaan huolehtivat siitä, ettei se pääse leviämään.

Koska marjakuusi viihtyi veden ja koskien äärellä, voi ajatella että se sai jukopuu-nimen kasvupaikkansa perusteella. Toisaalta juko voisi olla myös lainaa: Viron jugapuu.
Jugapuu Taxus baccata, with dark-green flat needle-like leaves and seeds bearing red arils, native to western, central and southern Europe, northwest Africa, northern Iran and southwest Asia.
2.(countable, by extension) Any tree or shrub of the genus Taxus.
3.(uncountable) The wood of the yew.
4.A bow for archery, made of yew wood.
http://www.sanakirja.org/search.php?id=25620&l2=2
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Re:

ViestiKirjoittaja Fagus » 20 Loka 2014 11:43

E. Sofia kirjoitti:Suomessa marjakuusta on kasvanut ilmeisesti lähes kaikkialla vielä viikinkiajalla. Siitepölyselvitysten perusteella sen levinneisyysalue kattoi aikoinaan koko Pohjolan. Sen harvinaistumiseen johtivat sen liiankin hyvät ominaisuudet ja tietenkin ilmaston ajoittainen viileneminen. Nykyisinhän sitä kasvaa luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla. Siellä metsäkauriit puolestaan huolehtivat siitä, ettei se pääse leviämään.

Euroopanmarjakuusi (Taxus baccata) on ilmastollisesti melko arka ja kärsii Ahvenanmaallakin aivan kovimpina pakkastalvina, joten epäilen, ettei sitä ainakaan paljon ollut viikinkiaikana mantereella. Viikinkiaikana keskilämpötila on saattanut olla asteen verran korkeampi, mikä ei kuitenkaan riitä siihen, että se olisi menestynyt merkittävästi pohjoisempana. Suomessa nykyisin yleisin marjakuusi on japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata, tai sen ja euroopanmarjakuusen risteymälajikkeet), joka kestää hyvin ainakin Jyväskylän tasalle.
Fagus
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 614
Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19

Re: Re:

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 20 Loka 2014 14:23

Fagus kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:Suomessa marjakuusta on kasvanut ilmeisesti lähes kaikkialla vielä viikinkiajalla. Siitepölyselvitysten perusteella sen levinneisyysalue kattoi aikoinaan koko Pohjolan. Sen harvinaistumiseen johtivat sen liiankin hyvät ominaisuudet ja tietenkin ilmaston ajoittainen viileneminen. Nykyisinhän sitä kasvaa luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla. Siellä metsäkauriit puolestaan huolehtivat siitä, ettei se pääse leviämään.

Euroopanmarjakuusi (Taxus baccata) on ilmastollisesti melko arka ja kärsii Ahvenanmaallakin aivan kovimpina pakkastalvina, joten epäilen, ettei sitä ainakaan paljon ollut viikinkiaikana mantereella. Viikinkiaikana keskilämpötila on saattanut olla asteen verran korkeampi, mikä ei kuitenkaan riitä siihen, että se olisi menestynyt merkittävästi pohjoisempana. Suomessa nykyisin yleisin marjakuusi on japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata, tai sen ja euroopanmarjakuusen risteymälajikkeet), joka kestää hyvin ainakin Jyväskylän tasalle.

Ns. keskiajan lämpökausi kesti täällä pohjolassa kolmisensataa vuotta. Suomessa menestyivät monet sellaiset kasvit, joita meillä nykyisin kasvatetaan vain puistokasveina. http://www.maol.fi/fileadmin/users/EDim ... DM1202.pdf

Tarkennus: Keskiajan lämpökausi ei liene ollut maailmanlaajuinen ilmiö, eikä se näy merkittävänä poikkeamana maailmanlaajuisten lämpötilojen historiakäyrässä. (Se ei siis ole rinnastettavissa ns. ilmastonmuutokseen, jossa on kysymys koko maapallon ilmastosta.) Suomessa lämmin kausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat erityisen lauhoja.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja Fagus » 20 Loka 2014 15:12

Olen kiinnostunut viikinkiajan tai rautakauden lämpötiloista. Onko sinulla arviota siitä, mikä keskilämpötila oli 1000-luvun tienoon lämpökauden aikana? Paljon marjakuusen menestymiseen vaikuttavat myös talven alimmat lämpötilat, jotka eivät välttämättä näy vahvasti vuoden tai kesän keskilämpötiloissa, jotka näkyvät enemmän vuosilustoissa. Euroopanmarjakuusta ei oikein vieläkään näy kasvatettavan edes etelärannikolla menestyksellisesti, muttei ole mahdotonta, että olisi voinut jos talvet ovat olleet riittävän lauhoja. Silti en usko kovin yleiseen esiintymiseen. Lähteesi on sinänsä hyvä osoitus lämpökaudesta.
Fagus
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 614
Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 22 Loka 2014 21:12

Fagus kirjoitti:Olen kiinnostunut viikinkiajan tai rautakauden lämpötiloista. Onko sinulla arviota siitä, mikä keskilämpötila oli 1000-luvun tienoon lämpökauden aikana? Paljon marjakuusen menestymiseen vaikuttavat myös talven alimmat lämpötilat, jotka eivät välttämättä näy vahvasti vuoden tai kesän keskilämpötiloissa, jotka näkyvät enemmän vuosilustoissa. Euroopanmarjakuusta ei oikein vieläkään näy kasvatettavan edes etelärannikolla menestyksellisesti, muttei ole mahdotonta, että olisi voinut jos talvet ovat olleet riittävän lauhoja. Silti en usko kovin yleiseen esiintymiseen. Lähteesi on sinänsä hyvä osoitus lämpökaudesta.

Yleensä kasvien ongelma ei ole talven pakkaset, vaan kevät. Jos on lumisuojaa, kasvit kestävät vaikka millaiset pakkaset. Mutta jos kevät oikuttelee, käy huonosti. Kun nykyisin puistoihin istutettu marjakuusi näyttää selviävän hyvin, niin on kai se selvinnyt keskiajan lämpökaudellakin.
Tuon lähteen mukaan keskiajan lämpökausi ei koskenut koko maapalloa, vaan vain pohjolaamme. Olisiko Golf-virta ollut erityisen lempeä? Silloin sen vaikutus olisi nimenomaan leudontanut talvia ja pidentänyt kasvukautta.
Löytyisiköhän tarkempia tietoja noista keskiajan siitepölytutkimuksista? Onhan niitä arkeologiassa tehty, mutta missä yliopistossa?
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja putkonen » 23 Loka 2014 09:29

Thurisaz kirjoitti:Yggdrasil?

In traditional Germanic religion was Yggdrasill often seen as a giant ash tree. Many scholars are now agree that in the past an error has been made in the interpretation of the ancient writings, and that the tree is most likely a European yew (Taxus baccata). This mistake would find its origin in an alternative word for the yew tree in the Old Norse, namely Needle Ash (barraskr). In addition, ancient sources, including the Eddas, speak about a vetgrønster vida which means "evergreen tree". An ash sheds its leaves in the winter, while yew trees retain their needles.


http://en.wikipedia.org/wiki/Taxus_baccata#Religion


Josta ei myöskään ole yhtä ainoa tulkintaa, vääntyisikö näistä mikään?

The generally accepted meaning of Old Norse Yggdrasill is "Odin's horse", meaning "gallows". This interpretation comes about because drasill means "horse" and Ygg(r) is one of Odin's many names. The Poetic Edda poem Hávamál describes how Odin sacrificed himself by hanging from a tree, making this tree Odin's gallows. This tree may have been Yggdrasil. Gallows can be called "the horse of the hanged" and therefore Odin's gallows may have developed into the expression "Odin's horse", which then became the name of the tree.[1]

Nevertheless, scholarly opinions regarding the precise meaning of the name Yggdrasill vary, particularly on the issue of whether Yggdrasill is the name of the tree itself or if only the full term askr Yggdrasil (where Old Norse askr means "ash tree") refers specifically to the tree. According to this interpretation, askr Yggdrasils would mean the world tree upon which "the horse [Odin's horse] of the highest god [Odin] is bound". Both of these etymologies rely on a presumed but unattested *Yggsdrasill.[1]

A third interpretation, presented by F. Detter, is that the name Yggdrasill refers to the word yggr ("terror"), yet not in reference to the Odinic name, and so Yggdrasill would then mean "tree of terror, gallows". F. R. Schröder has proposed a fourth etymology according to which yggdrasill means "yew pillar", deriving yggia from *igwja (meaning "yew-tree"), and drasill from *dher- (meaning "support")



Tai voiko laina olla Uralilaisilta Skandinaaveille?


Davidson notes parallels between Yggdrasil and shamanic lore in northern Eurasia:

The conception of the tree rising through a number of worlds is found in northern Eurasia and forms part of the shamanic lore shared by many peoples of this region. This seems to be a very ancient conception, perhaps based on the Pole Star, the centre of the heavens, and the image of the central tree in Scandinavia may have been influenced by it.... Among Siberian shamans, a central tree may be used as a ladder to ascend the heavens.[21]

Davidson says that the notion of an eagle atop a tree and the world serpent coiled around the roots of the tree has parallels in other cosmologies from Asia. She goes on to say that Norse cosmology may have been influenced by these Asiatic cosmologies from a northern location. Davidson adds, on the other hand, that it is attested that the Germanic peoples worshiped their deities in open forest clearings and that a sky god was particularly connected with the oak tree, and therefore "a central tree was a natural symbol for them also".[21]


http://en.wikipedia.org/wiki/Yggdrasil#Name




Samaa olen lukenut minäkin. On olemassa vielä puukuppiteoriakin:
Yggdrasilia on ajateltu saarnipuuksi islanninkielen sanan 'askr' takia, joka tarkoittaa sekä puuastiaa että saarnia.

Maailmanpuuta kastelivat nornit. Nornit olivat naispuolisia mytologisia hahmoja - Urðr ("Se, mikä on "), Verðandi ("Se, joka tapahtuu") ja Skuld ("Se, jonka pitäisi tapahtua") - jotka kokoontuivat lapsen kehdon ääreen ja määräsivät hänen kohtalonsa). Nornit kastelivat maailmanpuuta askr-nimisellä puukupilla ja asuivat sen juuristolla.

Am Fuße des Weltenbaumes leben die Nornen, die den Baum täglich mit Hilfe eines Holzschale bewässern. Diese traditionell isländische Holzschale heißt askr (ein Wort, das auch für den Eschenbaum stehen kann und daher die erwähnte Verwechslung zusätzlich nährte). Die Nornen sind ein Dreigestirn unsterblicher Frauen, die Dreiheit der Göttin ist in vielen alten Kulturkreisen bekannt. In der römischen Mythologie entsprechen ihnen die Furien, die Vergehen gegen die Natur mit Eibengift und Eibenfackeln straften, im hethitischen Mythos sind es die "uralten Göttinnen", die in den Wurzeln des uralten Waldes leben und mit Spindel und Wasserschale das Schicksal der Könige prophezeiten.

Außerdem gibt es Überlegungen, ob Yggdrasil, der nordische Lebensbaum aus der Sage „Edda“, nicht auch die Eibe darstellt, anstatt wie bisher angenommen die Esche.
Yggdrasil ist in der „Edda“" der schönste und heiligste Baum, dessen Zweige sich vom Himmel bis zur Erde ausbreiten und so die Erde mit dem Götterland verbinden (Hopfner et al. 1996). Yggdrasil wird als „wintergrüne Nadelesche“ beschrieben. Doch die Esche ist im Gegensatz zur Eibe nicht immergrün, so dass die Vermutung nahe liegt, dass mit Yggdrasil die Eibe gemeint war (Hageneder 2006).

Vers 2 der Völuspá sagt:

Nío man ek heima, nío ívidiur,
miotvid mæran, fyr mold nedan.
"Neun Welten erinnere ich, neun Baumriesinnen,
glorreichen Baum guten Maßes, unter dem Boden."


Yggdrasilia selitetään "talvivihreäksi" (pudottaa lehtensä myöhään talvella tai vasta keväällä; vrt. ikivihreä) neulassaarniksi. Tässä Eddan säkeessä kerrotaan selvästi nimenomaan yhdeksästä marjakuusen juuresta.

Tässä kävi lisäksi ilmi saksan "Furie"-sanan alkuperäonen merkityskin, vihaisia ja hurjia naisia kun kuvataan saksankielisissä maissa haukkumasanalla 'furie'.

Furiet olivat heettiläisten mytologiassa ikivanhoja jumalattaria, jotka asuvat ikivanhan metsän juuristossa ja ennustavat värttinän ja vesikupin avulla kuninkaiden kohtaloita. Roomalaisessa mytologiassa 'furiet' rankaisevat luontoa loukkaavia henkilöitä marjakuusen myrkyllä ja siitä tehdyillä soihduilla.

Itse olen istutellut marjakuusia (taxus baccata) pihalle ikivihreäksi koristeeksi. Huono puoli marjakuusissa tosin on juuri niiden myrkyllisyys. Kuumina päivinä ne kuulemma lisäksi erittävät myrkyllisiä kaasuja, jotka suurina määrinä voivat aiheuttaa jonkinasteisia hallusinaatioita. Kunhan marjakuuseni ovat hieman kasvaneet (kääpiölajitkin), niin oikaisen niiden juurelle ja kerron teille sitten, miten myrkkykaasut vaikuttivat ja pääsinkö käväisemään Tuonen valtakunnassa. Palataan asiaan n. 30:nen vuoden kuluttua. See ya'll!
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja Fagus » 23 Loka 2014 09:38

E. Sofia kirjoitti:Yleensä kasvien ongelma ei ole talven pakkaset, vaan kevät. Jos on lumisuojaa, kasvit kestävät vaikka millaiset pakkaset. Mutta jos kevät oikuttelee, käy huonosti. Kun nykyisin puistoihin istutettu marjakuusi näyttää selviävän hyvin, niin on kai se selvinnyt keskiajan lämpökaudellakin.

Olet kyllä väärässä siinä, etteivät pakkaset ole esteenä. Lumisuoja kyllä suojaa juuristoa ja lumen alla olevia osia, muttei varsinkaan ikivihreiden havupuiden neulastoa. Puistoissa on Suomessa juuri japaninmarjakuusta, ei euroopanmarjakuusta. Tunnen alan melko hyvin.
Fagus
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 614
Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja putkonen » 23 Loka 2014 11:21

Voisiko ongelmana ikivihreällä kasvilla olla sama kuin 'prunus laurocerasus'-kirsikalla, jota meilläkin kasvaa pensasaitana. Varsinkin kevättalvella tai jopa keväällä, lämpimät auringonsäteet (pakkasellakin) osuvat ikivihreään lehdystöön ja kasvi alkaa haihduttaa vettä lehtiensä kautta. Uutta vettä kasvi koettaa saada juuriensa avulla, mutta kun maa on jäässä, niin se ei onnistu. Kasvi kuolee pakkasella oikeastaan kuivumalla, ei siis suoraan "jäätymällä".

edit. Marjakuusihan pitää erityisesti varjoisista paikoista, vaikkakin kasvaa vielä aurinkoisillakin paikoilla. Kosteutta pitää kuitenkin maassa olla riittävästi. Kyllä tämä keväällä/kevättalvella neulasten ja koko kasvinkin kuivuminen voisi siis hyvinkin olla syynä euroopanmarjakuusen leviämisen estymiseen kauemmaksi pohjoiseen. Varsinkin aamuauringosta pakkassäillä ikivihreät eivät tykkää.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 23 Loka 2014 15:46

putkonen kirjoitti:Voisiko ongelmana ikivihreällä kasvilla olla sama kuin 'prunus laurocerasus'-kirsikalla, jota meilläkin kasvaa pensasaitana. Varsinkin kevättalvella tai jopa keväällä, lämpimät auringonsäteet (pakkasellakin) osuvat ikivihreään lehdystöön ja kasvi alkaa haihduttaa vettä lehtiensä kautta. Uutta vettä kasvi koettaa saada juuriensa avulla, mutta kun maa on jäässä, niin se ei onnistu. Kasvi kuolee pakkasella oikeastaan kuivumalla, ei siis suoraan "jäätymällä".

edit. Marjakuusihan pitää erityisesti varjoisista paikoista, vaikkakin kasvaa vielä aurinkoisillakin paikoilla. Kosteutta pitää kuitenkin maassa olla riittävästi. Kyllä tämä keväällä/kevättalvella neulasten ja koko kasvinkin kuivuminen voisi siis hyvinkin olla syynä euroopanmarjakuusen leviämisen estymiseen kauemmaksi pohjoiseen. Varsinkin aamuauringosta pakkassäillä ikivihreät eivät tykkää.

Olisiko tässä selitys sille, että marjakuusi viihtyy nimenomaan koskien rannoilla? Virtaava vesi ei jäädy, eikä maa kuohuvan kosken rantaviivan tuntumassa jäädy syvältä. Kasvi saa tarvitsemaansa kosteutta. Lämpökausikin oli.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja putkonen » 23 Loka 2014 18:26

E. Sofia kirjoitti:
putkonen kirjoitti:Voisiko ongelmana ikivihreällä kasvilla olla sama kuin 'prunus laurocerasus'-kirsikalla, jota meilläkin kasvaa pensasaitana. Varsinkin kevättalvella tai jopa keväällä, lämpimät auringonsäteet (pakkasellakin) osuvat ikivihreään lehdystöön ja kasvi alkaa haihduttaa vettä lehtiensä kautta. Uutta vettä kasvi koettaa saada juuriensa avulla, mutta kun maa on jäässä, niin se ei onnistu. Kasvi kuolee pakkasella oikeastaan kuivumalla, ei siis suoraan "jäätymällä".

edit. Marjakuusihan pitää erityisesti varjoisista paikoista, vaikkakin kasvaa vielä aurinkoisillakin paikoilla. Kosteutta pitää kuitenkin maassa olla riittävästi. Kyllä tämä keväällä/kevättalvella neulasten ja koko kasvinkin kuivuminen voisi siis hyvinkin olla syynä euroopanmarjakuusen leviämisen estymiseen kauemmaksi pohjoiseen. Varsinkin aamuauringosta pakkassäillä ikivihreät eivät tykkää.

Olisiko tässä selitys sille, että marjakuusi viihtyy nimenomaan koskien rannoilla? Virtaava vesi ei jäädy, eikä maa kuohuvan kosken rantaviivan tuntumassa jäädy syvältä. Kasvi saa tarvitsemaansa kosteutta. Lämpökausikin oli.

Kovastikin tässä voisi olla selitystä marjakuusen kasvupaikoille! Euroopanmarjakuusen istuttamista suositellaan nimenomaan veden äärelle ja mikäs sen parempi kuin vesi, joka ei helpolla jäädy. Marjakuusella on ohuempi veden haihtumista estävä vahakerros neulasten pinnalla kuin "varsinaisilla" havupuilla ja ne ovat siksi herkempiä reagoimaan talvella lämpötilojen vaihtelulle. Niillä on kuitenkin "pakkasnestettä" solukossaan ja se estää neulasten jäätymistä, mutta kun marjakuusi on keväällä jo vähentänyt pakkasnestettään, niin myöhäiset kevätpakkaset voivat koitua sille kohtalokkaksi. Marjakuusi ei oikeastaan ole havupuu vaan ennemminkin jonkinlainen Ginko-puun tapainen "ei-lehti- eikä-havupuu". Tämä nyt oli jonkinlaista marjakuusenistutuksen vähtäämisen sivutuotetta. Ai niin ja niitä ei pidä istuttaa liian myöhään syksyllä, sillä juuriston pitää olla niillä hyvin kehittynyt pakkasten tullessa. Paras istutuskausi täällä Keski-Euroopassakin elo-/syyskuu, sen jälkeen niitä voi pistää maahan vasta maalis-/huhtikuussa ja silloin niitä pitää kastella runsaasti. Pienillä marjakuusilla juuret ovat vielä pinnassa, mutta myöhemmin marjakuusi kehittää itselleen syvälle menevän juuriston. Jukolauta, taisinpa nyt eksyä botaniikkani kanssa vähän alkuperäisestä aiheesta!
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 23 Loka 2014 22:40

putkonen kirjoitti:Jukolauta, taisinpa nyt eksyä botaniikkani kanssa vähän alkuperäisestä aiheesta!

Aihe on kyllä oikein mielenkiintoinen ja päättely varsin sujuvaa. Muistelen kuulleeni kevätkuivumisesta myös muiden kasvien kohdalla.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6939
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja Fagus » 24 Loka 2014 09:17

E. Sofia kirjoitti:Olisiko tässä selitys sille, että marjakuusi viihtyy nimenomaan koskien rannoilla? Virtaava vesi ei jäädy, eikä maa kuohuvan kosken rantaviivan tuntumassa jäädy syvältä. Kasvi saa tarvitsemaansa kosteutta. Lämpökausikin oli.

Ja avoin vesi luovuttaa lämpöä huomattavasti enemmän kuin jäässä oleva, sillä sen lämpötila on vähintään nollan tuntumassa (suolainen menee jonkun verran nollan allekin), jää menee yleensä huomattavasti alle pinnastaan. Lisäksi tiivistyvä kosteus lämmittää ympärillä olevia esineitä ja kasveja. Siksi avoimen veden äärellä lämpötilat ovat korkeammat, myös Ahvenanmaalla.

Kuivuminen on suuri syy ja se koettelee myös tänne hyvin sopeutuneita kasveja, varsinkin juuri istutetut havupuut, joiden juuret eivät ole syvällä, kärsivät kevätahavasta. Mutta pitkäaikainen pakkanen, joka Suomessa on tavallinen, kuivuttaa muutenkin kuin keväällä. Olen itse kasvattanut euroopanmarjakuusia Turun lähellä ja ne kyllä kärsivät jo noin 28 asteen, tai vähän yli, pakkasista, sattuivat ne mihin aikaan tahansa.
putkonen kirjoitti: Marjakuusi ei oikeastaan ole havupuu vaan ennemminkin jonkinlainen Ginko-puun tapainen "ei-lehti- eikä-havupuu".

Eikös Ginkgo ole selvästi kauempana muista paljassiemenistä (~havupuista) kuin marjakuusi, joka kuuluu sentään samaan luokkaan kuin männyt jne.?
putkonen kirjoitti:Jukolauta, taisinpa nyt eksyä botaniikkani kanssa vähän alkuperäisestä aiheesta!

Ihan mielenkiintoista sekin on, kiitos kirjoituksesta!
Fagus
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 614
Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja putkonen » 24 Loka 2014 11:26

Fagus kirjoitti:Kuivuminen on suuri syy ja se koettelee myös tänne hyvin sopeutuneita kasveja, varsinkin juuri istutetut havupuut, joiden juuret eivät ole syvällä, kärsivät kevätahavasta. Mutta pitkäaikainen pakkanen, joka Suomessa on tavallinen, kuivuttaa muutenkin kuin keväällä. Olen itse kasvattanut euroopanmarjakuusia Turun lähellä ja ne kyllä kärsivät jo noin 28 asteen, tai vähän yli, pakkasista, sattuivat ne mihin aikaan tahansa.

Joo, luin jostakin, että ne kestävät pakkasia ainakin 20:een asteeseen. Täällähän harvoin sellaisia pakkasia on. -28° on jo aika pakkanen näin etelä-suomalaisellekin puhumattakaan sitten marjakuusesta, joka tykkää sekin vähän lämpimämmästä.Kuva

Fagus kirjoitti:Eikös Ginkgo ole selvästi kauempana muista paljassiemenistä (~havupuista) kuin marjakuusi, joka kuuluu sentään samaan luokkaan kuin männyt jne.?
Onhan toki ja epävirallisestihan marjakuusi vaan on oma rinnakkainen mäntypuuluokkansa. Taitaa olla suomenkielen botaniikkasanastoni aika horjuvaa, pahoittelen, mutta kiitettävästi täällä on ainakin toistaiseksi putkoskan hoonoa potaniikkaa ymmärretty. En ole mikään alan asiantuntija, vaikka pihoja suunnitellessa väkisinkin oppii näitä juttuja eri kasveista. Ja huikean mielenkiintoistahan tämä kasviasia on. Kuva


Kiitos muuten sanasta "kevätahava". Ahava-sanaa en enää muistanut olevan olemassakaan.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja Pystynen » 24 Loka 2014 19:18

putkonen kirjoitti:
Fagus kirjoitti:Eikös Ginkgo ole selvästi kauempana muista paljassiemenistä (~havupuista) kuin marjakuusi, joka kuuluu sentään samaan luokkaan kuin männyt jne.?
Onhan toki ja epävirallisestihan marjakuusi vaan on oma rinnakkainen mäntypuuluokkansa. Taitaa olla suomenkielen botaniikkasanastoni aika horjuvaa, pahoittelen, mutta kiitettävästi täällä on ainakin toistaiseksi putkoskan hoonoa potaniikkaa ymmärretty.

"Paljassiemeniset kasvit" on samantapainen negatiivisesti määritelty käsite kuin esim. "suomen lähisukukielet" (vaikka kuulemma joitain todisteita nykyisten paljassiemenisten yhtenäisyydelle on löydetty). Marjakuusi kyllä on "normaaleista" havupuista vähän kauempaa sukua, mutta ei yhtä kaukaista kuin neidonhiuspuu (huom. nimi "ginkgo" on valitettavan standardisoitu virhetranskriptio joka ei perustu alkuperäiskieleen; japaniksi puu on ginnan.)
Eli paljassiemenisiä on kolme selvää kaarta (tai alakaarta):
• neidonhiuspuu
• käpypalmut
• havupuut
(Joidenkin pikkuryhmien, joita ei Suomessa juuri tunneta, sijainti on epäselvä.)

Marjakuusi lähisukulaisineen kuulemma luettiin tosiaan joskus omaan lahkoonsa, mutta nykykäsityksen mukaan kaikki elävät havupuut ovat yhtä ja samaa lahkoa. Tämä taas jakautuu 7 heimoon:
• Mäntykasvit (enimmäksene kapeaneulasisia: männyt, kuuset, lehtikuuset, jalokuuset, seetrit, hemlokit yms.)
• Sypressikasvit (enimmäkseen leveä- ja usein suomuneulasisia: sypressit, katajat, tuijat, tuivio, punapuut, sugi, yms.)
• Marjakuusikasvit & rypälekuusikasvit (lähisukuisia heimoja)
• Varjostinkuusi
• Araukariat & podokarpukset (lähisukuisia heimoja, lähinnä eteläisellä pallonpuoliskolla)
Todennäköisesti marjakuusi ja kataja ovat läheisempää sukua keskenään kuin mäntykasveille.

Eli esim. suhde mänty : kuusi : marjakuusi : neidonhiuspuu on karkeasti samaa tasoa kuin suhde hämeen murre : etelä-pohjanmaan murre : viro : jukagiiri.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja muinainen » 03 Marras 2014 21:55

Paikannimissä Juka viittaa koskeen, putoukseen, kivisiin virtapaikkoihin (Eero Kiviniemi 1990, 80).

Näitä ovat mm. Juankoski, Jukakoski, Jukuankoski, Juuankoski, Juvankoski, Jukasenkoski (Kansalaisen Karttapaikka).

En tiedä, voiko olla yhteyttä Juko-sanaan?
muinainen
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 1
Liittynyt: 02 Marras 2014 14:46

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 03 Marras 2014 22:21

muinainen kirjoitti:Paikannimissä Juka viittaa koskeen, putoukseen, kivisiin virtapaikkoihin (Eero Kiviniemi 1990, 80).

Näitä ovat mm. Juankoski, Jukakoski, Jukuankoski, Juuankoski, Juvankoski, Jukasenkoski (Kansalaisen Karttapaikka).

En tiedä, voiko olla yhteyttä Juko-sanaan?

Marjakuusi olisi siis "koskipuu", jukopuu. Sitähän se on, mutta kumpi oli ensin, vesiputous-juko vai jugapuu?

Mistä se iugum on latinaan tullut? Täällä on mainittu myös yggia ...
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Juko-sanan alkuperä ja asiaa ko. suvusta

ViestiKirjoittaja Jaska » 05 Marras 2014 15:16

E. Sofia kirjoitti:
muinainen kirjoitti:Paikannimissä Juka viittaa koskeen, putoukseen, kivisiin virtapaikkoihin (Eero Kiviniemi 1990, 80).

Näitä ovat mm. Juankoski, Jukakoski, Jukuankoski, Juuankoski, Juvankoski, Jukasenkoski (Kansalaisen Karttapaikka).

En tiedä, voiko olla yhteyttä Juko-sanaan?

Marjakuusi olisi siis "koskipuu", jukopuu. Sitähän se on, mutta kumpi oli ensin, vesiputous-juko vai jugapuu?

Mistä se iugum on latinaan tullut? Täällä on mainittu myös yggia ...

Juka-sanalla on vastineita ugrissa asti, mutta jukopuu liittyy SSA:n mukaan 'kovaa' merkitseviin sanoihin jukainen ja jukeva. Mitään yhteyttä ei siis olisi 'koski' ja 'kova'-merkityksisillä sanueilla.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 11034
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Edellinen

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 18 vierailijaa