Lainattu serbokroaatista suomeen?

Sanojen ja nimien alkuperä

Lainattu serbokroaatista suomeen?

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 14 Kesä 2011 17:01

Joskus takavuosina osallistuin serbokroaatin alkeiskurssiin. Yhtä ja toista opinkin, suurimman osan olen kuitenkin unohtanut, harjoituksen puutteessa.

Yksi kroatoserbian sana palasi äskettäin mieleeni, kun selailin tuoreinta etymologista sanakirjaamme (by Kaisa Häkkinen). Häkkisen mukaan suomen sana lutka tulee luultavasti venäjästä, jossa on adjektiivi, jonka alkuosa kuuluu (jos oikein muistan) bludn-, tms.

Nyt on kuitenkin niin että serbokroaatissa tai kroatoserbiassa (kuten kroaattiystäväni sanoo) on sana lutka 'nukke'. Mikä estää olettamasta, että suomen sana olisi saatu em. eteläslaaveilta? Omien havaintojeni mukaan nukke-sanaa on käytetty metaforisesti ilotytöistä, joten merkityspuolen esteitä ei suomen ja serbokroaatin sanojen yhdistämisellä ole.

Lutka mainitaan suom. sanakirjoissa ensi kerran 1800-luvun lopulla (K. Häkkinen). Sana on siis ollut varmasti suomessa jo tuolloin. Mutta mitään tietoa ei liene ensimmäisestä esiintymästä, joka mitä todennäköisimmin on ollut suullisessa keskustelussa. Suomalaisten sotilaiden ensimmäiset kontaktit serbokroatian puhujiin lienevät tapahtuneet 1630 - 1648, jolloin kroaatteja soti vastapuolella ns. kolmikymmenvuotisessa sodassa.

Jos kuitenkin ajattelemme, että sana on kulkeutunut suomeen venäläisten sotilaiden välittämänä, niin muistamme varmaan, että venäläisiä sotilaita taisteli 1848 Unkarissa (johon kuului myös serbiankielisiä alueita). Lisäksi venäläiset ja serbit sotivat yhdessä Turkkia vastaan 1877-78. Tässä yhteydessä kannattaa mainita sekin seikka, joka ainakin minun kouluaikanani jäi historian tunneilla mainitsematta, että Venäjän vallan aikana Suomessa oli paitsi suomalaisia sotilaita, moninkertainen määrä venäläisiä militäärejä. Näissä viimeksi mainituissa oli luultavasti lukuisia sellaisia joille uran aikana oli kertynyt kontakteja serbiaa puhuvien ihmisten kanssa.
Viimeksi muokannut Kalevanserkku päivämäärä 15 Kesä 2011 22:53, muokattu yhteensä 1 kerran
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Lainattu serbokroaatista suomeen?

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 15 Kesä 2011 09:27

Hmmm...en ole kielitieteilijä, mutta ajatus sanan lainautumisesta suoraan serbokroaatista kuulostaa valitettavasti kaukaa haetulta ja tekemällä tehdyltä. Sen sijaan on fakta, että venäjästä on omaksuttu 1800-luvulla lainasanoja suomeen. Venäläislainoihin kuuluvat muistaakseni muun muassa "kapakka" ja "putka", ja kaipa "lutka" sopisi luontevasti niiden seuraan. Kalevanserkku saattaa kyllä olla ihan oikeilla jäljillä siinä, että tällaisten sanojen voisi hyvinkin kuvitella lainautuneen venäläisiltä sotilailta...

Eli jos kysytään että mikä estää olettamasta, niin vastaus lienee että ihan yleisen tason uskottavuus. Jos meillä kerran on seuraavat faktat -

-sanasta ei ole todisteita ennen 1800-luvun loppua
-sanalle voidaan esittää venäläinen etymologia
-1800-luvulla on lainattu muitakin venäjänkielisiä sanoja.

- niin eivätköhän nuo kolme tekijää yhdessä jyrää ainakin ajatuksen siitä, että sana olisi jonkin satunnaisen kohtaamisen yhteydessä lainattu suoraan serbokroaatin puhujilta. Kyllä tuo sana varmasti on venäläinen laina.

Sitä, voisiko venäjästä omaksuttu laina olla alkuperältään venäläiseen sotilasslangiin lainattu eteläslaavilainen sana, en tietenkään osaa arvioida. Joku venäjän spesialisti osaisi ottaa siihen kantaa. Yleisenä ohjeena kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikissa kielissä on sanoja, jotta silkan sattuman takia muistuttavat toisiaan. Merkityksensiirtymä nukke->huono nainen olisi tietysti teoriassa mahdollinen, mutta toisaalta mielikuvitusta käyttämällä merkityksiä voi yhdistellä lähes rajattomasti. Tästä syystä Jaska on usein varoitellut turvautumasta etymologisiin aasinsiltoihin. Näistä syistä veikkaan, että tämä suomalais-serbokroatialainen lutka-juttu on sattuma.
Viimeksi muokannut Sami Raninen päivämäärä 15 Kesä 2011 13:52, muokattu yhteensä 7 kertaa
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Taavetti » 15 Kesä 2011 09:47

Millähän alueella ne Turkin sotaan osallistuneet Suomen Kaartin sotilaat sotaansa kävivät ja mitkä ovat vuodet. Taitaa olla Balkanilla, päätellen siitä kertovasta marssilaulun sanoista. Kauan on kärsitty vilua ja nälkää, Balkanin vuorilla taistellessa, oi kallis kotimaa, Suomi, sulo pohjola, ei löydy maata sen armaampaa.

En kuvittele, että yksi joukko-osasto juurikaan sanoja voisi kieleemme kuljettaa, mutta silti tuli mieleeni tästä asiayhteydestä sellainenkin mahdollisuus.

Osaston miesluvusta kertonee jotakin mainitsemani laulun alkusanat: Tuhannenpa verran poikia lähti, Helsingin satamasta ja masta...
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 15 Kesä 2011 10:07

Suomen kaarti marssi ainakin nykyisen Bulgarian alueella. En tiedä, kohdattiinko sotaretkellä serbokroaatin puhujia. Lieneekö kuitenkaan yhtään selkeää esimerkkiä lainasanasta, joka olisi kotiutunut suomen kieleen tuon sotaretken seurauksena?
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Kesä 2011 14:49

Wiktionary tuntee tasan kaksi lutka-sanaa, suomen ja serbokroaatin sanat:
http://en.wiktionary.org/wiki/lutka

Äänteellisesti serbokroaatin sana on tarkka vastine, merkityksen osalta taas venäjän sana. Serbokroaatin sanan yksi merkitys on 'hyvännäköinen nainen', mutta tämä lienee sekundaarinen: suomessakin nukke-sanalle on kehittynyt vastaavia lisämerkityksiä.

Venäjän sanasta блудный olisi lainausvaiheessa siis hyväksytty vain neljä ensimmäistä kirjainta (blud-), joista ensimmäinen putosi pois koska suomessa ei ollut vanhastaan sananalkuisia konsonanttiyhtymiä; koska d:täkään ei vanhastaan ollut, se korvattiin t:llä. Siten meillä olisi lut-. Mistä se -ka sitten tuli?

Monessa venäläisessä lainasanassa on -ka-loppu, ja muistaakseni sillä on siellä mm. deminutiivinen funktio. Periaatteessa kyseessä voisi olla abstrahoitunut "venäläisyystunnus", joka olisi lisätty venäläisperäiseen sanaan, koska sana lut olisi suomen äännerakenteen vastainen (toki siihen olisi voitu lisätä -i, jolloin olisi saatu sana luti). Vastaava "ruotsalaisuustunnus" on sananalkuinen konsonanttiyhtymä, jollainen on keksitty länsimurteissa lainasanoihin monesti silloinkin kun ruotsissa ei sellaista ollut.

Venäläinen etymologia on siis hieman uskottavampi lähinnä merkityksensä vuoksi ja sillä perusteella, että venäläisiä lainasanoja on muitakin ja kontaktit ovat olleet tiiviimmät. Äänteellisesti sekin selitys edellyttää kuitenkin selittelyjä.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10981
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja aikalainen » 15 Kesä 2011 17:22

Kalevanserkku kirjoitti:Yksi kroatoserbian sana palasi äskettäin mieleeni, kun selailin tuoreinta etymologista sanakirjaamme (by Kaisa Häkkinen). Häkkisen mukaan suomen sana lutka tulee luultavasti venäjästä, jossa on adjektiivi, jonka alkuosa kuuluu (jos oikein muistan) bludn-, tms.

Ideana hyvä, että mietitään tuollaisiakin tapoja lainata sanoja. Palvelus Venäjän armeijassa on ihan mahdollinen kaukaisten lainasanojen ja venäläisten slangisanojen kerääjä. Jos 1000 sotilasta omaksuu nasevan sanan ja levittää sitä kotimaassa kaveripiiriinsä, niin äkkiäkös sellainen puhekieleen juurtuu.

Sami Raninen kirjoitti:Hmmm...en ole kielitieteilijä, mutta ajatus sanan lainautumisesta suoraan serbokroaatista kuulostaa valitettavasti kaukaa haetulta ja tekemällä tehdyltä. Sen sijaan on fakta, että venäjästä on omaksuttu 1800-luvulla lainasanoja suomeen. Venäläislainoihin kuuluvat muistaakseni muun muassa "kapakka" ja "putka", ja kaipa "lutka" sopisi luontevasti niiden seuraan. Kalevanserkku saattaa kyllä olla ihan oikeilla jäljillä siinä, että tällaisten sanojen voisi hyvinkin kuvitella lainautuneen venäläisiltä sotilailta...

Eli jos kysytään että mikä estää olettamasta, niin vastaus lienee että ihan yleisen tason uskottavuus. Jos meillä kerran on seuraavat faktat -
-sanasta ei ole todisteita ennen 1800-luvun loppua
-sanalle voidaan esittää venäläinen etymologia
-1800-luvulla on lainattu muitakin venäjänkielisiä sanoja.

Eivätköhän nuo kolme tekijää yhdessä jyrää ajatuksen siitä, että sana olisi vuosisatoja sitten lainattu vihollissotilailta. Kyllä tuo sana varmasti on venäläinen laina.

Sitä, voisiko venäjästä omaksuttu laina olla alkuperältään venäläiseen sotilasslangiin lainattu eteläslaavilainen sana, en tietenkään osaa arvioida. Joku venäjän spesialisti osaisi ottaa siihen kantaa.

Ottamatta kantaa, mistä sana on peräisin, otan kantaa päätelmiin.

Ei todisteita ennen 1800-luvun loppua => En tiedä kallistaako tämä vaakaa kumpaankaan suuntaan, jos vain sanakirja ajoittuu sotaretkeä myöhäisemmäksi.

Sanalle voidaan esittää venäläinen etymologia => Hyvä venäläinen etymologia olisi ehdottomasti yksinkertaisuutensa vuoksi paras selitys. Mutta kun venäläinen lähtösana ei täydellisesti istu suomalaiseen vastineeseensa, niin selityskään ei saa täysiä pisteitä.

1800-luvulla on lainattu muitakin venäjänkielisiä sanoja. => Mielestäni tästä voi päätellä vain sen, että ekaksi kantsii etsiä selitystä venäjästä, kuten tässä tapauksessa on tehtykin. Mutta koska venäläinen lähtösana ei ole tyköistuva, vaan tyköistuvuus on siellä eteläslaavin puolella (vaikkakaan ei merkityksen osalta täydellisesti), niin se taas tasaa punnuksia.

Vihollissotilaista olen samaa mieltä, että harvemmin heiltä mitään lainaillaan, paitsi varusteita, eikä niitäkään palauteta. Jos sana on lainattu balkanilaisilta, niin sitten ilmeisemmin paikallisilta siviileiltä, palvelun markkinoijilta.

Sami Raninen kirjoitti:Suomen kaarti marssi ainakin nykyisen Bulgarian alueella. En tiedä, kohdattiinko sotaretkellä serbokroaatin puhujia. Lieneekö kuitenkaan yhtään selkeää esimerkkiä lainasanasta, joka olisi kotiutunut suomen kieleen tuon sotaretken seurauksena?

Voi myös olla, ettei sitä ole kukaan huomannut koskaan edes tutkia.

Jaska kirjoitti:Äänteellisesti serbokroaatin sana on tarkka vastine, merkityksen osalta taas venäjän sana. Serbokroaatin sanan yksi merkitys on 'hyvännäköinen nainen', mutta tämä lienee sekundaarinen: suomessakin nukke-sanalle on kehittynyt vastaavia lisämerkityksiä.

Jos sotilaat ovat punaisten lyhtyjen alueilla retkeilleet, niin siellä he ovat kohdanneet ensisijaisesti slangikieltä, joten sieltä suunnasta sanan merkitystäkin kannattaisi etsiä. Mainitsemasi lisämerkitys sopisi oikein hyvin suojattiensa palvelua markkinoivan ja suojattejaan sormella osoittelevan lipevän miehen käyttämäksi mainossanaksi, jonka merkitys vain olisi tulkittu hieman väärin.

Bulgarian (slangi-)kielikin saattaisi sisältää tuon tapaisen sanan, kenties taas hieman eri merkityksessä.

Jaska kirjoitti:Venäläinen etymologia on siis hieman uskottavampi lähinnä merkityksensä vuoksi ja sillä perusteella, että venäläisiä lainasanoja on muitakin ja kontaktit ovat olleet tiiviimmät. Äänteellisesti sekin selitys edellyttää kuitenkin selittelyjä.

Selitys venäjän avulla lienee toistaiseksi pistejohdossa. Mainittu ka-johdin tuo sille lisäpisteitä.

Kielitiede on toista sataa vuotta penkonut balttilaisia, germaanisia, slaavilaisia ja saamelaisia lainasanoja, joten ilmeisimmät lainojen lähteet on koluttu läpi paremmin kuin kiitettävästi. Ehkä seuraavaksi kannattaisi ottaa tutkittavaksi poikkeuksellisempia lainauksen lähteitä. Kaikki sellaiset lainasanojen selitykset, joissa vastaavuus lähtökielen ja suomen välillä ontuu, voisivat olla uusintatarkastelun arvoisia. Välittäjänä voisi olla esimerkiksi sotapalvelus suurvalta-armeijassa tai merimiesten kontaktit satamissa. Pääpaino slangikielessä.

PS. Tampereen Finlaysonin vanha tehdashalli on nimeltään Plevna, mikä kait sekin liittyy jotenkin juuri tuohon turkinsotaan.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Taavetti » 15 Kesä 2011 21:48

aikalainen kirjoitti:Ideana hyvä, että mietitään tuollaisiakin tapoja lainata sanoja. Palvelus Venäjän armeijassa on ihan mahdollinen kaukaisten lainasanojen ja venäläisten slangisanojen kerääjä. Jos 1000 sotilasta omaksuu nasevan sanan ja levittää sitä kotimaassa kaveripiiriinsä, niin äkkiäkös sellainen puhekieleen juurtuu.

Jäi edellisessä viestissäni mainitsematta, että vaikka miehiä lähti tuhannen verran, takaisin tulleita oli huomattavasti vähemmän. Aina kuuluu asiaan, että sota vaatii uhrinsa, eikä varsinkaan niin kauas täydennys tahdo onnistua.

Jos sitten tosiaan sana olisi tullutkin siltä reissulta, sen lisäksi että sotilaat olisivat pieleen ymmärtäneet, koti-Suomeen tuotuna täkäläiset omaiset varmasti ymmärsivät sen kielteisessä merkityksessä.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Pystynen » 15 Loka 2011 02:58

Huomauttaisin, että jos sanan -ka:ta ruvetaan esittämään johtimeksi, niin englannin slut on syytä ottaa sekin mukaan tarkasteluun. 1800-luvun lopulla suorat englantilaislainatkin ovat kai jo mahdollisia Äänteellisesti ja semanttisesti tämä ainakin pesee venäläisselityksen kirkkaasti.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Loka 2011 15:08

Pystynen kirjoitti:Huomauttaisin, että jos sanan -ka:ta ruvetaan esittämään johtimeksi, niin englannin slut on syytä ottaa sekin mukaan tarkasteluun. 1800-luvun lopulla suorat englantilaislainatkin ovat kai jo mahdollisia Äänteellisesti ja semanttisesti tämä ainakin pesee venäläisselityksen kirkkaasti.

Mutta englannissa ei ole -ka-johdinta, venäjässä on...
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10981
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Pystynen » 15 Loka 2011 20:33

Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Huomauttaisin, että jos sanan -ka:ta ruvetaan esittämään johtimeksi, niin englannin slut on syytä ottaa sekin mukaan tarkasteluun. 1800-luvun lopulla suorat englantilaislainatkin ovat kai jo mahdollisia Äänteellisesti ja semanttisesti tämä ainakin pesee venäläisselityksen kirkkaasti.

Mutta englannissa ei ole -ka-johdinta, venäjässä on...

Ahaa, ymmärsin argumentin hieman väärin siis. Luulin etä tarkoitit suomalaista -ka-slangijohdinta.

Eli oletus onkin siis, että olisi muodostettu venäläinen slangijohdos tyyliin **bludka, ja tämä olisi lainattu? Kun -ka-:llisia venäläislainoja muutenkin on, niin tosiaan tuollaisenhan osaisi venäjäntaitoinen itäsuomalainen itsekin pistää kasaan, ja lennosta suomalaistaa.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 15 Loka 2011 21:03

Sopisiko lainasanan juureksi venäjän bla johon on liitetty hieman sovellettu diminutiivin pääte -tka? Ehkä siitä pitäisi löytää murteellinen muoto blu? Sanaan perustuu ainakin viron tibla ts. ti bla, haukkumasana venäläiselle, "hutsu".

P.S. muokkasin vahan alkuperaista viestia, kun bla ja blat menivat ensin hieman sekaisin.

Olen hieman kierrellut Balkania viime paivina. Kroaatti, serbi, bosniakki ja herzegoviniska vaikuttavat olevan hyvin samanlaisia, vaikka yhta esim. kirjoitetaan latinalaisilla, toista kyrillisilla aakkosilla. Vanhan muistini mukaan sloveeni ja bulgaari ovat taas selvasti erilaisia, mutta saatan muistaa vaarin. Alue Baltiasta Balkanille muodostaa kylla varsin mielenkiintoisen jatkumon. Virossa on Narova-joki, Herzegovinassa Neretva.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6929
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 06 Marras 2011 13:38

Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Huomauttaisin, että jos sanan -ka:ta ruvetaan esittämään johtimeksi, niin englannin slut on syytä ottaa sekin mukaan tarkasteluun. 1800-luvun lopulla suorat englantilaislainatkin ovat kai jo mahdollisia Äänteellisesti ja semanttisesti tämä ainakin pesee venäläisselityksen kirkkaasti.

Mutta englannissa ei ole -ka-johdinta, venäjässä on...

Ahaa, ymmärsin argumentin hieman väärin siis. Luulin etä tarkoitit suomalaista -ka-slangijohdinta.

Eli oletus onkin siis, että olisi muodostettu venäläinen slangijohdos tyyliin **bludka, ja tämä olisi lainattu? Kun -ka-:llisia venäläislainoja muutenkin on, niin tosiaan tuollaisenhan osaisi venäjäntaitoinen itäsuomalainen itsekin pistää kasaan, ja lennosta suomalaistaa.


Tässä vaiheessa haluaisin huomauttaa, että serbokroaatin lutka 'nukke' on edelleenkin uskottavin lainalähde suomen sanalle lutka, joka Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa huoraa, porttoa.

Mitä ensinnäkin äännepuoleen tulee, vastaavuus on täydellinen. Ei tarvitse olettaa mitään, sillä serbpkroaatin sanassa kaikki on kohdallaan aina ka-päätettä myöten.

Merkityksen muuttumisen nukesta porttoon, ymmärtää kun palauttaa mieleensä kielenkäytössä tavallisen sanan seksileikki, joka esiintyy varsinkin monikossa. Nukeilla leikitään, seksikumppanien kanssa vehtailun monet kokevat leikkimiseksi. Nukkekäsite ei siis ole tässä yhteydessä mitenkään kaukaa haettu. Joku vuosikymmen sitten Tukholmassa pyöri ns. seksielokuva, jonka nimi oli Nazistdockorna. Nämä natsinuket olivat naisia, joita tässä filmitarinassa pakotettiin natsien seksileluiksi.

Englannin slut on sillä tavoin heikko suomen lutkan lähtökohdaksi, että siihen täytyisi löytää perustelu ka-päätteelle, ja lisäksi vielä olettaa, että sanan u-kirjain olisi äännetty aina u-vokaalina. Oxfordin englannissa, eikä ainoastaan siellä, slut-sanan vokaali ääntyy a:na. Suomeen lainattuna englannin slut olisi antanut sanan *latti tai u:llisena *lutti.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Marras 2011 03:26

En edelleenkään pitäisi serbokroaatin sanaa ehdottomana ykkösvaihtoehtona - äänteellinen puoli on selvä, mutta merkitys ei. On liian helppo yhdistää mitkä tahansa sanat tuolla lailla merkityksiä muuttelemalla: siinä etymologia kokee helposti inflaation, kun mille tahansa suomen sanalle löydetään monia selityksiä eri kielistä. Mutta kyllä se voi olla samaa tasoa kuin venäläisselitys, jossa merkitysvastaavuus on täsmällinen ja äännepuolella tökkii vain -ka-osuus.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10981
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Pertinax » 07 Marras 2011 11:50

Inkerissä plutka tarkoittaa heittiötä, pahantekijää, vatjassa taas blutka on levoton, kuljeskeleva.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huora-sana ... 4ytt%C3%B6
Avatar
Pertinax
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Marras 2011 13:41

Pertinax kirjoitti:
Inkerissä plutka tarkoittaa heittiötä, pahantekijää, vatjassa taas blutka on levoton, kuljeskeleva.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huora-sana ... 4ytt%C3%B6

Kiitos, tämä kallistaisi vaakakupin taas selvästi venäläisselityksen puolelle. Sanan alkuun ei lisätä ylimääräistä p:tä, joten serbokroaattiselitys kävisi aika mahdottomaksi. Toisaalta ne voivat olla erillislainoja, koska SSA mainitsee niiden yhteydessä venäjän sanat bludit 'kuljeksia, vetelehtiä' ja plut 'huijari'.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10981
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Pertinax » 07 Marras 2011 20:43

Pohdittavaa


Kuva
http://books.google.com/books?id=HbYWAA ... ka&f=false

Kuva
Untako vai unelmaa? Paavo Cajanderin ja Lauri Siparin. Shakespeare-suomennosten vertailua. Pro gradu L. Kelloniemi
http://goo.gl/V2efP

Lutka, luoska, luuska, luiska, 72, 1: 7.

Lutkahtaa, höltyä, irtautua, 75, 1: 24; 76,
http://www.archive.org/details/suomenkansanmui00lngoog
Avatar
Pertinax
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24

ViestiKirjoittaja Pystynen » 29 Marras 2011 00:13

Kalevanserkku kirjoitti:Englannin slut on sillä tavoin heikko suomen lutkan lähtökohdaksi, että siihen täytyisi löytää perustelu ka-päätteelle, ja lisäksi vielä olettaa, että sanan u-kirjain olisi äännetty aina u-vokaalina. Oxfordin englannissa, eikä ainoastaan siellä, slut-sanan vokaali ääntyy a:na. Suomeen lainattuna englannin slut olisi antanut sanan *latti tai u:llisena *lutti.

Äännekehitys u:sta avoimemmaksi vokaaliksi on kyllä vanhahko (1600-lukua, muistaakseni), mutta englannista on useinkin lainattu sanoja pikemmin kirjoitusasun kuin äänneasun mukaan. Hieman vanhempana esimerkkinä mieleen tulee jatsi (ei "jässi"!)

Tuo inkerinmaan plutka, blutka kyllä on selvä viite Venäjän suuntaan.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 19 Touko 2012 22:53

Pystynen kirjoitti:Tuo inkerinmaan plutka, blutka kyllä on selvä viite Venäjän suuntaan.


Onhan se, mutta ainoastaan Inkerinmaan osalta.

Aivan äsken luin sellaisen tiedon, että Ruotsi-Suomen ja Venäjän sodassa 1742-43 (Pikkuviha) venäläisten armeijaan kuului mm. serbialainen husaarirykmentti. Tiedon lähde on Viljo Rasilan Pirkanmaan historia (Pirkanmaan kotiseutusarjan 4. osa). Tampere 1993. Sivulla 59 mainitaan kuinka ko. rykmentti mellasti kolme päivää Tammerkosken seudulla polttaen aitoja ja tallaten peltoja.

Olennaista on siis, että serbokroaattia puhuvia sotilasjoukkoja on jo 1700-luvun keskivaiheilla liikkunut Suomessa.Tuntuu aika vaikealta olettaa, että mitään verbaalisia kontakteja ei näiden ja suomalaisväestön välillä olisi ollut. Kontakteja helpottivat tietysti myös miehitysarmeija käytössä olleet suomea taitavat tulkit, joita saatiin Inkeristä ja ns. Vanhasta Suomesta.

Serbokroaatin lutka on siis jo näin varhain voinut kotiutua johonkin suomalaiseen pitäjänmurteeseen, Mikään ihme ei ole, että sana on vasta 1800-luvulla ilmestynyt kielemme sanakirjoihin, Ne vanhemmat leksikot taisivat olla sanastoltaan koko lailla suppeita.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 24 Heinä 2012 02:53

Serbokroatia on bulgarian tavoin eteläslaavilainen kieli, siis venäjän kanssa sukulaiskieliä. Olen saanut sen vaikutelman, että eteläslaavilaiset kielet olisivat venäjän kanssa läheisempiä kieliä kuin vaikkapa suomi ja viro ovat keskenään.

Jos siis sekä serbokroatiassa että venäjässä on samantapainen sana, mistä sen erottaa, kummasta olisi suomeen lainattu?

Todennäköisesti venäjästä. Venäjän ja Turkin välinen sota 1877-1878, missä vilua ja nälkää kärsittiin, kesti vain yhden talven eikä siellä ollut kai kuin yksi pataljoona. Tulihan toki sieltäkin muistoksi Suomeen loistava sotilasorkesterinjohtaja ja esimerkiksi Tampereelle paikka Pleven, ja Bulgariaan puolestaan Gorni Dubnjakin kaunis muistopuisto suomalaishautoineen.

Pietarissa olivat aikoinaan lukemattomat suomalaiset töissä.
<<< Max Engmannin kirjaa "Pietarin-suomalaiset" (WSOY 2004), josta ilmenee, että Suomen ollessa osa Venäjää 1800-luvulla, paljon itä-suomalaisia siirtyi Pietariin paremman toimeentulon piiriin, << Kirjassa on myös luku "Langenneita naisia",

http://blog.sanajaylistys.org/archives/43-Pietari-1800-1900.html
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

ViestiKirjoittaja infla » 19 Elo 2012 16:27

Mielenkiintoista keskustelua! Tosin tässä on unohtunut mainita yksi seikka, joka puoltaa venäjän asemaa lainalähteenä.

Aiemmin mainittu venäjän holtittomaan käyttäytymiseen viittaava bludnyj on adjektiivi. Siitä, kuten kaikista adjektiiveista, muodostetaan naiseen viittaava substantiivi -ka-päätteellä. Tämä on venäjässä äärimmäisen yleinen johdin, esimerkiksi suomalainen nainen on finka, naispuolinen tohtori doktorka, ja niin edelleen. Bludnyj-sanasta johdettu naiseen viittaava substantiivi on bludka, jonka perusmerkitys on nimen omaan huora, olkoonkin että tyylillisesti sana on siistimpi kuin suomen lutka. Äänteiden assimilaation vaikutuksesta sana lausutaan kutakuinkin tarkalleen "plutka". Kuinka ollakaan, länsirannikolla, jossa sananalkuisia konsonanttiyhtymiä vierastetaan yleiskieltä vähemmän, etenkin vanhemman polven puheessa toistuu usein lutkan sijasta plutka.

Minulla on muuten prahalainen tuttava nimeltä Lutka. En tunne nimen etymologiaa, mutta luonteeltaan hän on aika pidättyväinen. Huora puolestaan on tsekiksi kurva.
infla
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 1
Liittynyt: 19 Elo 2012 11:58
Paikkakunta: Helsinki

Seuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa