Kalevanserkku kirjoitti:Yksi kroatoserbian sana palasi äskettäin mieleeni, kun selailin tuoreinta etymologista sanakirjaamme (by Kaisa Häkkinen). Häkkisen mukaan suomen sana lutka tulee luultavasti venäjästä, jossa on adjektiivi, jonka alkuosa kuuluu (jos oikein muistan) bludn-, tms.
Sami Raninen kirjoitti:Hmmm...en ole kielitieteilijä, mutta ajatus sanan lainautumisesta suoraan serbokroaatista kuulostaa valitettavasti kaukaa haetulta ja tekemällä tehdyltä. Sen sijaan on fakta, että venäjästä on omaksuttu 1800-luvulla lainasanoja suomeen. Venäläislainoihin kuuluvat muistaakseni muun muassa "kapakka" ja "putka", ja kaipa "lutka" sopisi luontevasti niiden seuraan. Kalevanserkku saattaa kyllä olla ihan oikeilla jäljillä siinä, että tällaisten sanojen voisi hyvinkin kuvitella lainautuneen venäläisiltä sotilailta...
Eli jos kysytään että mikä estää olettamasta, niin vastaus lienee että ihan yleisen tason uskottavuus. Jos meillä kerran on seuraavat faktat -
-sanasta ei ole todisteita ennen 1800-luvun loppua
-sanalle voidaan esittää venäläinen etymologia
-1800-luvulla on lainattu muitakin venäjänkielisiä sanoja.
Eivätköhän nuo kolme tekijää yhdessä jyrää ajatuksen siitä, että sana olisi vuosisatoja sitten lainattu vihollissotilailta. Kyllä tuo sana varmasti on venäläinen laina.
Sitä, voisiko venäjästä omaksuttu laina olla alkuperältään venäläiseen sotilasslangiin lainattu eteläslaavilainen sana, en tietenkään osaa arvioida. Joku venäjän spesialisti osaisi ottaa siihen kantaa.
Sami Raninen kirjoitti:Suomen kaarti marssi ainakin nykyisen Bulgarian alueella. En tiedä, kohdattiinko sotaretkellä serbokroaatin puhujia. Lieneekö kuitenkaan yhtään selkeää esimerkkiä lainasanasta, joka olisi kotiutunut suomen kieleen tuon sotaretken seurauksena?
Jaska kirjoitti:Äänteellisesti serbokroaatin sana on tarkka vastine, merkityksen osalta taas venäjän sana. Serbokroaatin sanan yksi merkitys on 'hyvännäköinen nainen', mutta tämä lienee sekundaarinen: suomessakin nukke-sanalle on kehittynyt vastaavia lisämerkityksiä.
Jaska kirjoitti:Venäläinen etymologia on siis hieman uskottavampi lähinnä merkityksensä vuoksi ja sillä perusteella, että venäläisiä lainasanoja on muitakin ja kontaktit ovat olleet tiiviimmät. Äänteellisesti sekin selitys edellyttää kuitenkin selittelyjä.
aikalainen kirjoitti:Ideana hyvä, että mietitään tuollaisiakin tapoja lainata sanoja. Palvelus Venäjän armeijassa on ihan mahdollinen kaukaisten lainasanojen ja venäläisten slangisanojen kerääjä. Jos 1000 sotilasta omaksuu nasevan sanan ja levittää sitä kotimaassa kaveripiiriinsä, niin äkkiäkös sellainen puhekieleen juurtuu.
Pystynen kirjoitti:Huomauttaisin, että jos sanan -ka:ta ruvetaan esittämään johtimeksi, niin englannin slut on syytä ottaa sekin mukaan tarkasteluun. 1800-luvun lopulla suorat englantilaislainatkin ovat kai jo mahdollisia Äänteellisesti ja semanttisesti tämä ainakin pesee venäläisselityksen kirkkaasti.
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Huomauttaisin, että jos sanan -ka:ta ruvetaan esittämään johtimeksi, niin englannin slut on syytä ottaa sekin mukaan tarkasteluun. 1800-luvun lopulla suorat englantilaislainatkin ovat kai jo mahdollisia Äänteellisesti ja semanttisesti tämä ainakin pesee venäläisselityksen kirkkaasti.
Mutta englannissa ei ole -ka-johdinta, venäjässä on...
Pystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Huomauttaisin, että jos sanan -ka:ta ruvetaan esittämään johtimeksi, niin englannin slut on syytä ottaa sekin mukaan tarkasteluun. 1800-luvun lopulla suorat englantilaislainatkin ovat kai jo mahdollisia Äänteellisesti ja semanttisesti tämä ainakin pesee venäläisselityksen kirkkaasti.
Mutta englannissa ei ole -ka-johdinta, venäjässä on...
Ahaa, ymmärsin argumentin hieman väärin siis. Luulin etä tarkoitit suomalaista -ka-slangijohdinta.
Eli oletus onkin siis, että olisi muodostettu venäläinen slangijohdos tyyliin **bludka, ja tämä olisi lainattu? Kun -ka-:llisia venäläislainoja muutenkin on, niin tosiaan tuollaisenhan osaisi venäjäntaitoinen itäsuomalainen itsekin pistää kasaan, ja lennosta suomalaistaa.
Inkerissä plutka tarkoittaa heittiötä, pahantekijää, vatjassa taas blutka on levoton, kuljeskeleva.
Pertinax kirjoitti:Inkerissä plutka tarkoittaa heittiötä, pahantekijää, vatjassa taas blutka on levoton, kuljeskeleva.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huora-sana ... 4ytt%C3%B6
Kalevanserkku kirjoitti:Englannin slut on sillä tavoin heikko suomen lutkan lähtökohdaksi, että siihen täytyisi löytää perustelu ka-päätteelle, ja lisäksi vielä olettaa, että sanan u-kirjain olisi äännetty aina u-vokaalina. Oxfordin englannissa, eikä ainoastaan siellä, slut-sanan vokaali ääntyy a:na. Suomeen lainattuna englannin slut olisi antanut sanan *latti tai u:llisena *lutti.
Pystynen kirjoitti:Tuo inkerinmaan plutka, blutka kyllä on selvä viite Venäjän suuntaan.
<<< Max Engmannin kirjaa "Pietarin-suomalaiset" (WSOY 2004), josta ilmenee, että Suomen ollessa osa Venäjää 1800-luvulla, paljon itä-suomalaisia siirtyi Pietariin paremman toimeentulon piiriin, << Kirjassa on myös luku "Langenneita naisia",
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa