Eura-nimien monet alkuperät?

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Mocadam » 11 Touko 2016 07:44

Puhutaanko nyt aivan Eurajoen suulle sijoituvasta Eurakari-nimisestä talosta, joka asettuu noin 2,5 metrin korkeustasolle? Eikös nimenantajan pitäisi olla ainakin 10, mieluummin 15 metrin korkeudella, siis jossakin Eurajoen keskustaajaman ja Irjanteen välillä (mieluummin Irjanteen lähellä?), jos nimenantajan halutaan olevan havaiitavissa mereltä lähestyttäessä?

Tarjoan edelleen selitystä, jossa nimenanataja on joen niskalla tai Pyhäjärvellä. Joen niskalla näyttää olevan puolen kilomertrin mittainen Hiidenkari-niminen kapea hiekkasärkkä. Se on lähellä mm. länsirannan Harolan rautakautista kiviröykkiöaluetta sekä Kauttuan linnavuorta, joka on vartioinut Eurajoen yläosaa.
Mocadam
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 23
Liittynyt: 08 Huhti 2012 21:44

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja putkonen » 11 Touko 2016 08:38

Mocadam kirjoitti:Puhutaanko nyt aivan Eurajoen suulle sijoituvasta Eurakari-nimisestä talosta, joka asettuu noin 2,5 metrin korkeustasolle? Eikös nimenantajan pitäisi olla ainakin 10, mieluummin 15 metrin korkeudella, siis jossakin Eurajoen keskustaajaman ja Irjanteen välillä (mieluummin Irjanteen lähellä?), jos nimenantajan halutaan olevan havaiitavissa mereltä lähestyttäessä?

Tarjoan edelleen selitystä, jossa nimenanataja on joen niskalla tai Pyhäjärvellä. Joen niskalla näyttää olevan puolen kilomertrin mittainen Hiidenkari-niminen kapea hiekkasärkkä. Se on lähellä mm. länsirannan Harolan rautakautista kiviröykkiöaluetta sekä Kauttuan linnavuorta, joka on vartioinut Eurajoen yläosaa.

Hienoja huomioita! Tässä olisi nyt mukana hyvä motiivi tai kaksikin. Hiisi on tärkeä asia yhteisölle, mutta jos Euran seudun germaanikieli olisi säilöytynyt eristyksissä pronssikaudelta saakka, niin pronssikauden rantaviiva ei olisi Kauttuan linnavuoreltakaan kaukana. Tarkoitan sitä Euran nykymuotoon johtaneen alkuperäisen nimen mahdollista kuulumista jo "varhaisnormaaligermaanin" vaiheeseen. Kun muissa Germanioissa puhuttiin jo "uusia" murteita/kieliä, niin Eurassa sinnitteli vielä se vanha kieli.

No onhan ihan viime aikoihin asti tai vanhoilla ihmisillä Eurajoella yhä edelleen käytössä niitä vanhoja äänteitä (spirantteja), jotka ovat muualta jo kadonneet. Eura/Eurajoki tuntuu tykkäävän kielen säilönnästä. Ehkä euralaiset jäivät tuolloin germaanikielensä kanssa vaikka joidenkin "parasaamelaisten" ja myöhemmin oikeiden saamenkielisten piirittämäksi. Vilkaisu kartalle riittää.


edit. Kuinkahan kauaksi muinaisuuteen pitää mennä, että Panelian muinaislahti kiemurtelee Euraan saakka ja periaatteessa koko joki nimeltään Eurajoki lakkaa olemasta ja vain ne Mocadamin Harolan kiviröykkiöt Pyhäjärven rannalla ovat vielä paikoillaan? Siinä kyllä pian häviää Pyhä järvikin eikä vain ne Hiiden karit PDT_Armataz_01_01
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Mocadam » 11 Touko 2016 12:16

Mocadam kirjoitti: Joen niskalla näyttää olevan puolen kilomertrin mittainen Hiidenkari-niminen kapea hiekkasärkkä.

Korjaan nyt se verran, että GTK.n karttapalvelun mukaan se onkin sormaoreenia (mikä ei liene teorianpoikaseni kannalta ainakaan huono asia PDT_Armataz_01_24 ). Selänne jatkuu pohjoisluoteeseen Euran keskustaajaman pohjoisreunalle saakka. Sen liepeet ovat hiekkamoreenia.
Jaska kirjoitti:Joo, yleistä on ainakin jokien ja järvien nimitysten yhteenliittyvyys, tosin sen ei tarvitse olla ajallisesti ikuista, koska toisen nimi on voinut vaihtua ilman että toisen nimi vaihtuu. On siis teoriassa voinut olla Pyhäjärvi ja -joki tai Eurajärvi ja -joki tai jotain ihan muuta...


Kun googlasin "Joen niemäminen", tuli vastaan Virittäjässä 2/2013 julkaistu Saulo Kepusn tutkimus Joennimet, joissa on systemaattisesti käyt läpi näitä nimijärjestelmiä. Ja sivuttu sekä Auraa että Euraa, muiden ohessa... Kokonaiskuva on tosiaan aika monipuolinen.

http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/download/6571/5381

Huomasin myös käyttäneeni epäloogisesti termiä nimenantaja. Kepsu takoitti sillä nimenantajakansaa/ ihmisryhmää, ei nimen takana olevaa motiivia.
Mocadam
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 23
Liittynyt: 08 Huhti 2012 21:44

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Mocadam » 11 Touko 2016 13:09

putkonen kirjoitti:edit. Kuinkahan kauaksi muinaisuuteen pitää mennä, että Panelian muinaislahti kiemurtelee Euraan saakka ja periaatteessa koko joki nimeltään Eurajoki lakkaa olemasta ja vain ne Mocadamin Harolan kiviröykkiöt Pyhäjärven rannalla ovat vielä paikoillaan? Siinä kyllä pian häviää Pyhä järvikin eikä vain ne Hiiden karit PDT_Armataz_01_01

Pyhäjärvi on n. 45 metrin tasolla ja hautaröykkiöt 50 metrin käyrän yläpuolella, joten suoraviivaisesti laskettuna siitä tulisi 9 -10 000 vuotta. Tosin eikös maankokoaminen ollut nopeampaa heti jääkauden jälkeen?
Mocadam
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 23
Liittynyt: 08 Huhti 2012 21:44

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja mikko » 11 Touko 2016 15:50

Puhutaanko nyt aivan Eurajoen suulle sijoituvasta Eurakari-nimisestä talosta, joka asettuu noin 2,5 metrin korkeustasolle? Eikös nimenantajan pitäisi olla ainakin 10, mieluummin 15 metrin korkeudella, siis jossakin Eurajoen keskustaajaman ja Irjanteen välillä (mieluummin Irjanteen lähellä?), jos nimenantajan halutaan olevan havaiitavissa mereltä lähestyttäessä?


Taitaa Mocadam olla oikeassa korkeuskäyrien kanssa. En kuitenkaan tarkoittanut Eurakarin taloa, vaan koko mäkeä, jonka toinen talo on kartan mukaan suunnilleen 5-10 m korkeudella. Kantagermaanin aikana kuitenkin veden alla. Siitä huolimatta alueella on paikka, jolla nykyisinkin on nimi Eurakari ja tiedossa on sen aiempi nimi Äyräkari. Oliko tämä alkuperäinen Äyräkari jäänee meiltä piiloon.
mikko
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 23
Liittynyt: 10 Helmi 2013 12:35

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja aikalainen » 11 Touko 2016 20:11

Mocadam kirjoitti:Tarjoan edelleen selitystä, jossa nimenanataja on joen niskalla tai Pyhäjärvellä.

Hyvä ehdotus. Pyhäjärvellä on pyhyyteen viittaavia paikkoja, joiden mukaan se on voitu nimetä uudelleen. Aiemmmaksi nimeksi olisi tällöin ehdolla juuri tuo joen kanssa samaa paria oleva Eurajärvi. Maastonsakin puolesta sopisi hyvin germaanin kivisoraniemiin ja jokikin alkaa melko läheltä tällaista niemeä.

Pyhäjärvellä pyhiltä vaikuttavia paikkoja ovat järveen laskeva pieni Pyhäjoki, Hiittenkari ja hautaröykkiöt ... ja ehkä myös näiden välissä oleva saari Iissalo (<Hiissalo?).

Iissaloa tukee sekin, että karttahaku löytää pari muuta vertailukohtaa, joissa yhdistyy nimiparit pyhä ja iis. Saarijärvellä on Pyhäjärvessä saari Iissalo; Äänekoskella on Iisjärvi, jonka rannalla Hiitolanmäki. (Näinköhän Iisalmenkin nimi palautuu hiisi-sanaan.)

Yleisemminkin voidaan miettiä, että ovatko kaikki Suomen Pyhä-alkuiset paikat olleet alunperin muun nimisiä. Olisihan aika epätodennäköistä, että kun imsujen ensimmäinen tiedustelija sai järven näkyviinsä, niin päätti heti sen olevan pyhä. Ehkä nimi oli alkuun jokin muu, ja vasta lähistölle asettuneiden asukkaiden pyhä paikka eli hiisi sai aikaan läheisen maastokohteen kutsumanimen muuttumisen. Osa tietysti voi olla käännöslainoja, jos paikan pyhyys on peritty jo alkuväestöltä. (Teoria, jonka mukaan pyhä tarkoittaa rajaa, ei karttaa katsellessa vaikuta uskottavalta.)
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja aikalainen » 11 Touko 2016 20:43

mikko kirjoitti:Miten tarkasti Euran ja lähiseutujen "pienemmät" paikannimet lienee tutkittu? Eura nimen erikoisuuden takia luultavasti on tutkittu, mutta mikä etymologia on Kauttualla (Kauchtua), Nuoranteella (Nuorante), Vaaniilla, Vahella, Souppaalla (Soupas), Sorkkisilla (Sorkkinen)? Nämä kaikki ovat Euran vanhimpien kylien nimiä.

Seudun jotkin nimet ovat kummallisen oloisia. Esim: Panelia, Kodiksami, Ihode, Maade.

Selvästi saameen viittaavia on pari "ylimmäistä järveä". Köyliönjärven pohjoispuolella Eurajoen ja Kokemäenjoen vedenjakajalla on Ilmeenjärvi ja pari kilometriä Pyhäjärven eteläpuolella vedenjakajan takana on Elijärvi.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja aikalainen » 11 Touko 2016 21:28

putkonen kirjoitti:Kuinkahan kauaksi muinaisuuteen pitää mennä, että Panelian muinaislahti kiemurtelee Euraan saakka ja periaatteessa koko joki nimeltään Eurajoki lakkaa olemasta ja vain ne Mocadamin Harolan kiviröykkiöt Pyhäjärven rannalla ovat vielä paikoillaan? Siinä kyllä pian häviää Pyhä järvikin eikä vain ne Hiiden karit

Tuohon varsinaiseen kysymykseen vastaus jo tulikin. Panelian kirkon luona olevan kosken yläpuolella ollut merenlahti on kuivunut rantaviivan ollessa 20-25:n korkeudella, eli jotain 2000-3000 ekr. Kuivuminen menisi jonnekin nuorakeraamisen ja kiukaisten kulttuurin vaiheille.

putkonen kirjoitti:No onhan ihan viime aikoihin asti tai vanhoilla ihmisillä Eurajoella yhä edelleen käytössä niitä vanhoja äänteitä (spirantteja), jotka ovat muualta jo kadonneet. Eura/Eurajoki tuntuu tykkäävän kielen säilönnästä.

Selvästikin takapajuista seutua. PDT_Armataz_01_01
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja aikalainen » 11 Touko 2016 21:51

Jaska kirjoitti:
mikko kirjoitti:---
Äyrä voisi teoriassa olla yksi lopputulema eyrr-sanasta, koska ey-diftongia ei suomessa ole (eu on se toinen mahdollisuus). Tosin ehkä vielä odotuksenmukaisempi olisi Öyrä, koska e ja ö ovat "samankorkuisia".

Olisiko siis sana äyräs (esim. järven tai joen äyräät) lainattu sanasta eyrr? Jos vaikka germaanien/skandien ikivanha merkitys ei olisi rajoittunut niemeen, vaan olisi ollut mikä tahansa näyttävä kivinen tai sorainen rantatöyräs.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Jaska » 11 Touko 2016 23:32

Mocadam kirjoitti:Puhutaanko nyt aivan Eurajoen suulle sijoituvasta Eurakari-nimisestä talosta, joka asettuu noin 2,5 metrin korkeustasolle?

Tarkalleen ottaen talon takana oleva mäki on se, josta olemme puhuneet. Se tulisi todennäköisemmäksi tosiaan vasta vuoden 1000 jälkeen, kuten edellä kirjoitin.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Pystynen » 25 Kesä 2016 23:51

aikalainen kirjoitti:Olisiko siis sana äyräs (esim. järven tai joen äyräät) lainattu sanasta eyrr? Jos vaikka germaanien/skandien ikivanha merkitys ei olisi rajoittunut niemeen, vaan olisi ollut mikä tahansa näyttävä kivinen tai sorainen rantatöyräs.

Joo, tämä on ihan vanhastaan hyväksytty rinnastus. Perinteisten analyysien mukaan lainattu tosin jo aikaisemmin, kun tässä on vielä mukana kantagermaanin asun *auriz mukainen nominatiivinpääte. Kun toisaalta suomessa on ä, vieläkin paremmalta vaikuttaisi olettaa sana lainatun sellaisesta kantaskandinaavin murteesta, jossa umlaut *au-i > äu oli jo tapahtunut, mutta kehitys z > R > r ei ollut vielä ehtinyt loppuunsa.

Hankaluutta sitten tulee siitä, että karjalaksi sana onkin äpräs. Tämän on katsottu osoittavan, että sana lainattiin jo kantasuomeen ja joko substituoitiin siellä asuun *äpräs (koska kantasuomesta puuttui *-Aur-; Hofstra) tai on peräisin ihan eri germaanisesta sanueesta (esigerm. *āperas > kantagerm. *ōferaz 'äyräs, törmä, ranta', joka kylläkään ei ole skandinaavissa säilynyt; Koivulehto). Itse arvelen, että karjalan sana voisi toisaalta selittyä hieman eri tavoin, jos sana olisikin tosiaan vasta muinaisskandinaavista (selitys on tosin vähän monimutkainen, joten tarkemmin siitä joskus myöhemmin).
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja putkonen » 06 Heinä 2016 15:28

jussipussi:
Kuten sanoin kyseessä on mutkikas juttu. Eura edustaa kantagermaanista kielen tasoa (epävarma, mutta mennään nyt Jaskan mukaan). Jotta paikalle on pystytty antamaan kantagermaaninen nimi tarkoittaa se, että siellä on asunut ko kieltä puhuvaa väestöä kohtuullisen pitkään. Eura on suomennos jostain kantagermaanisesta sanasta ja kielitieteen metodeilla pystytään osoittamaan luotettavasti, että tuohon suomennokseen päätyäkseen sen on täytynyt lainautua suomenkieleen taas kantasuomen puhujille ja tästä saadaan aikautus siihen milloin siellä suomenkieliset ja germaanit ovat jutustelleet. Muuten se olisi eri asussa. Tähän on hyvänä verrokkina Aura, joka on luoteisgermaania siis nuorempi laina.

Karjala sanaan en osaa ottaa kantaa. Mistä se 3000 vuotta siinä tulee?



Koltti: [/quote]Paikannimi voi periytyä vaikkapa saamelaisten kautta. Tai sitten vaikka joltain germaanipopulalta. Tai sitten se tulee yksinkertaisesti siitä kantagermaanisanasta jonka kanta-ims:sät omaksuivat Virossa; tarkoittaa ilmeisesti vesiväylää.[/quote]

@jussipuussi/koltti
Jossakin ketjussa on jo parisen vuotta sittenh keskusteltu Väylä-nimestä ja sen alkuperästä. Germaaninen, saamelainen vai jotakin muuta ehkä, katsoin aamulla vänkäämistänne, mutta en enää muista. Tiedän vielä yhden Väylän, jota ei näy Kansalaisen Karttapaikassa:
Kokemäenjoen varressa Villiön kylässä Kokemäellä sijaitsee Väylän tila. Siinä ihan lähellä on mm. Orjapaasi-niminen maastonkohta, joku korkea kallio ilmeisesti. Uhhrilähdekin sieeltä löytyy. Tämä Orja-nimi taisi liittyä saamenkielen ilmansuuntien nimityksiin. Pystynen joskus asiasta mainitsi. Olen jo usein kaupitellut Eurajoen Orjasaarta saamelaisperäiseksi nimeksi ja nyt tässäkin Kokemäen Villiön kylässä Väylä ja Orja löytyväät ihan lähekhäin. Joko germaani&saaame vierekkäin tai saame&saame.
Unohdin, että passi on vanhentunut ja siillä ei pääse Kroatiaan Tuli aika hässäkkä, kun pitää ökkiä saada uusi passi. Palaan myöhemin vielä asiaan

Kuva
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 06 Heinä 2016 15:51

putkonen kirjoitti:Unohdin, että passi on vanhentunut ja siillä ei pääse Kroatiaan Tuli aika hässäkkä, kun pitää ökkiä saada uusi passi. Palaan myöhemin vielä asiaan

Kuva

Saanko olla utelias ja kysyä missä päin Kroatiaa madam matkustelee?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja putkonen » 06 Heinä 2016 16:25

Kinaporin kalifi kirjoitti:Saanko olla utelias ja kysyä missä päin Kroatiaa madam matkustelee?

Oui, mösjöö PDT_Armataz_01_01

Vir-saarella kyläilen ja asustelen vähän Zadarista pohjoiseen. Sitä väliä remppaan. Ei aja täältä sinne kovinkaan kauan.
Kuva
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 06 Heinä 2016 17:20

putkonen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Saanko olla utelias ja kysyä missä päin Kroatiaa madam matkustelee?

Oui, mösjöö PDT_Armataz_01_01

Vir-saarella kyläilen ja asustelen vähän Zadarista pohjoiseen. Sitä väliä remppaan. Ei aja täältä sinne kovinkaan kauan.
Kuva

Kuulostaa erinomaiselta valinnalta. Nautipa minunkin puolestani sellainen pienehkö ämpärillinen maraskaa siellä maisemia ihaillessasi.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja putkonen » 06 Heinä 2016 17:43

Kalifi kirjoitti:Kuulostaa erinomaiselta valinnalta. Nautipa minunkin puolestani sellainen pienehkö ämpärillinen maraskaa siellä maisemia ihaillessasi.


Joo, joudun kuitenkin koemaistelemaan kaikkien pihapuiden tuotokset yksi toisensa jälkeen. Kroaatit tekevät itse liköörinsä ja on epäkohteliasta kieltäytyä vieraanvaraisuudesta. Nyt kaikki muuten litkivät Kroatiassa Bambusta. Ei ihan kaikkein tyylikkäin sekoitus, mutta huonosta punaviinistä pääsee sillä hyvin eroon...

Kalifille kysymys, kun ilmeisesti tunnet vähän Kroatiaa:
Miksi tällä Zadarin (erityisesti saaret Pag, Vir ja Nin) seudulla ei taloissa ole missään tasakattoja, kuten Välimeren rannikolla yleensä?

Kuva
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 06 Heinä 2016 18:01

putkonen kirjoitti:
Kalifi kirjoitti:Kuulostaa erinomaiselta valinnalta. Nautipa minunkin puolestani sellainen pienehkö ämpärillinen maraskaa siellä maisemia ihaillessasi.


Joo, joudun kuitenkin koemaistelemaan kaikkien pihapuiden tuotokset yksi toisensa jälkeen. Kroaatit tekevät itse liköörinsä ja on epäkohteliasta kieltäytyä vieraanvaraisuudesta. Nyt kaikki muuten litkivät Kroatiassa Bambusta. Ei ihan kaikkein tyylikkäin sekoitus, mutta huonosta punaviinistä pääsee sillä hyvin eroon...

Kalifille kysymys, kun ilmeisesti tunnet vähän Kroatiaa:
Miksi tällä Zadarin (erityisesti saaret Pag, Vir ja Nin) seudulla ei taloissa ole missään tasakattoja, kuten Välimeren rannikolla yleensä?

Kuva

Paikallisista kirsikoista saakin hyviä liköörejä. Tiedän että Pagin saarelta saa tunnettua juustoa, paski sir, jota voi nautiskella esim. Baska Vodan nimeä pohtiessa. Mutta, mitä kattoihin tulee, niin kaipa siellä välillä sataa sen verran että tasakatto ei puhuttele? Olen ainakin itse joskus ollut Istrian alueella muutaman päivän ajan aika jatkuvassa kaatosateessa.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja putkonen » 06 Heinä 2016 18:14

Syyllinen on tämä voimakas ilmiö, joka valuu alas näitä karuja vuorenrinteitä saavuttaen hyvin suuren nopeuden. Näillä matalilla saarilla se tuntuu eniten. Vuoriston yli menevät (pää)tietkin suljetaan, jos sellainen on meneillään. Tasakattoihin syntyisi liian suuri noste ja ne lentäisivät huh hah hei!
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 06 Heinä 2016 23:18

putkonen kirjoitti:Syyllinen on tämä voimakas ilmiö, joka valuu alas näitä karuja vuorenrinteitä saavuttaen hyvin suuren nopeuden. Näillä matalilla saarilla se tuntuu eniten. Vuoriston yli menevät (pää)tietkin suljetaan, jos sellainen on meneillään. Tasakattoihin syntyisi liian suuri noste ja ne lentäisivät huh hah hei!

Muistaakseni esim. pohjoisen Atlantin alueella ratkaisu tuuliongelmiin on olemattomat räystäät, on mielenkiintoista että tasakatto voisi olla asiassa ongelma. Bora-tyyliset kesäiset harjoituspuuskatkin voivat olla rajuja. Kiinnitin muinoin tuolla päin ensimmäistä kertaa venettä laituriin, perinteiseen suomalaistyyliin. Paikallinen kalastaja tuli hieman väsyneen oloisesti ja turhia puhumatta sitomaan veneeseen tuplasti lisää köysiä. Huomasin pian että ne olivat tarpeen, vuorilta valuva tuuli oli tosi kova.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Eura-nimien monet alkuperät?

ViestiKirjoittaja Pystynen » 19 Heinä 2016 18:04

Pystynen kirjoitti:Hankaluutta sitten tulee siitä, että karjalaksi sana onkin äpräs. Tämän on katsottu osoittavan, että sana lainattiin jo kantasuomeen ja joko substituoitiin siellä asuun *äpräs (koska kantasuomesta puuttui *-Aur-; Hofstra) tai on peräisin ihan eri germaanisesta sanueesta (esigerm. *āperas > kantagerm. *ōferaz 'äyräs, törmä, ranta', joka kylläkään ei ole skandinaavissa säilynyt; Koivulehto). Itse arvelen, että karjalan sana voisi toisaalta selittyä hieman eri tavoin, jos sana olisikin tosiaan vasta muinaisskandinaavista (selitys on tosin vähän monimutkainen, joten tarkemmin siitä joskus myöhemmin).

Kalifi ehti tämän toisaalla jo linkittääkin, mutta tässä siis juttu jossa mm. yllä lupailemani kolmas selitys äyräs-sanan kehityksestä:
https://protouralic.wordpress.com/2016/ ... -allewrgy/
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

EdellinenSeuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 10 vierailijaa