Mocadam kirjoitti:Puhutaanko nyt aivan Eurajoen suulle sijoituvasta Eurakari-nimisestä talosta, joka asettuu noin 2,5 metrin korkeustasolle? Eikös nimenantajan pitäisi olla ainakin 10, mieluummin 15 metrin korkeudella, siis jossakin Eurajoen keskustaajaman ja Irjanteen välillä (mieluummin Irjanteen lähellä?), jos nimenantajan halutaan olevan havaiitavissa mereltä lähestyttäessä?
Tarjoan edelleen selitystä, jossa nimenanataja on joen niskalla tai Pyhäjärvellä. Joen niskalla näyttää olevan puolen kilomertrin mittainen Hiidenkari-niminen kapea hiekkasärkkä. Se on lähellä mm. länsirannan Harolan rautakautista kiviröykkiöaluetta sekä Kauttuan linnavuorta, joka on vartioinut Eurajoen yläosaa.
Mocadam kirjoitti: Joen niskalla näyttää olevan puolen kilomertrin mittainen Hiidenkari-niminen kapea hiekkasärkkä.
Jaska kirjoitti:Joo, yleistä on ainakin jokien ja järvien nimitysten yhteenliittyvyys, tosin sen ei tarvitse olla ajallisesti ikuista, koska toisen nimi on voinut vaihtua ilman että toisen nimi vaihtuu. On siis teoriassa voinut olla Pyhäjärvi ja -joki tai Eurajärvi ja -joki tai jotain ihan muuta...
putkonen kirjoitti:edit. Kuinkahan kauaksi muinaisuuteen pitää mennä, että Panelian muinaislahti kiemurtelee Euraan saakka ja periaatteessa koko joki nimeltään Eurajoki lakkaa olemasta ja vain ne Mocadamin Harolan kiviröykkiöt Pyhäjärven rannalla ovat vielä paikoillaan? Siinä kyllä pian häviää Pyhä järvikin eikä vain ne Hiiden karit
Puhutaanko nyt aivan Eurajoen suulle sijoituvasta Eurakari-nimisestä talosta, joka asettuu noin 2,5 metrin korkeustasolle? Eikös nimenantajan pitäisi olla ainakin 10, mieluummin 15 metrin korkeudella, siis jossakin Eurajoen keskustaajaman ja Irjanteen välillä (mieluummin Irjanteen lähellä?), jos nimenantajan halutaan olevan havaiitavissa mereltä lähestyttäessä?
Mocadam kirjoitti:Tarjoan edelleen selitystä, jossa nimenanataja on joen niskalla tai Pyhäjärvellä.
mikko kirjoitti:Miten tarkasti Euran ja lähiseutujen "pienemmät" paikannimet lienee tutkittu? Eura nimen erikoisuuden takia luultavasti on tutkittu, mutta mikä etymologia on Kauttualla (Kauchtua), Nuoranteella (Nuorante), Vaaniilla, Vahella, Souppaalla (Soupas), Sorkkisilla (Sorkkinen)? Nämä kaikki ovat Euran vanhimpien kylien nimiä.
putkonen kirjoitti:Kuinkahan kauaksi muinaisuuteen pitää mennä, että Panelian muinaislahti kiemurtelee Euraan saakka ja periaatteessa koko joki nimeltään Eurajoki lakkaa olemasta ja vain ne Mocadamin Harolan kiviröykkiöt Pyhäjärven rannalla ovat vielä paikoillaan? Siinä kyllä pian häviää Pyhä järvikin eikä vain ne Hiiden karit
putkonen kirjoitti:No onhan ihan viime aikoihin asti tai vanhoilla ihmisillä Eurajoella yhä edelleen käytössä niitä vanhoja äänteitä (spirantteja), jotka ovat muualta jo kadonneet. Eura/Eurajoki tuntuu tykkäävän kielen säilönnästä.
Jaska kirjoitti:Äyrä voisi teoriassa olla yksi lopputulema eyrr-sanasta, koska ey-diftongia ei suomessa ole (eu on se toinen mahdollisuus). Tosin ehkä vielä odotuksenmukaisempi olisi Öyrä, koska e ja ö ovat "samankorkuisia".mikko kirjoitti:---
Mocadam kirjoitti:Puhutaanko nyt aivan Eurajoen suulle sijoituvasta Eurakari-nimisestä talosta, joka asettuu noin 2,5 metrin korkeustasolle?
aikalainen kirjoitti:Olisiko siis sana äyräs (esim. järven tai joen äyräät) lainattu sanasta eyrr? Jos vaikka germaanien/skandien ikivanha merkitys ei olisi rajoittunut niemeen, vaan olisi ollut mikä tahansa näyttävä kivinen tai sorainen rantatöyräs.
Kuten sanoin kyseessä on mutkikas juttu. Eura edustaa kantagermaanista kielen tasoa (epävarma, mutta mennään nyt Jaskan mukaan). Jotta paikalle on pystytty antamaan kantagermaaninen nimi tarkoittaa se, että siellä on asunut ko kieltä puhuvaa väestöä kohtuullisen pitkään. Eura on suomennos jostain kantagermaanisesta sanasta ja kielitieteen metodeilla pystytään osoittamaan luotettavasti, että tuohon suomennokseen päätyäkseen sen on täytynyt lainautua suomenkieleen taas kantasuomen puhujille ja tästä saadaan aikautus siihen milloin siellä suomenkieliset ja germaanit ovat jutustelleet. Muuten se olisi eri asussa. Tähän on hyvänä verrokkina Aura, joka on luoteisgermaania siis nuorempi laina.
Karjala sanaan en osaa ottaa kantaa. Mistä se 3000 vuotta siinä tulee?
putkonen kirjoitti:Unohdin, että passi on vanhentunut ja siillä ei pääse Kroatiaan Tuli aika hässäkkä, kun pitää ökkiä saada uusi passi. Palaan myöhemin vielä asiaan
Kinaporin kalifi kirjoitti:Saanko olla utelias ja kysyä missä päin Kroatiaa madam matkustelee?
putkonen kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Saanko olla utelias ja kysyä missä päin Kroatiaa madam matkustelee?
Oui, mösjöö
Vir-saarella kyläilen ja asustelen vähän Zadarista pohjoiseen. Sitä väliä remppaan. Ei aja täältä sinne kovinkaan kauan.
Kalifi kirjoitti:Kuulostaa erinomaiselta valinnalta. Nautipa minunkin puolestani sellainen pienehkö ämpärillinen maraskaa siellä maisemia ihaillessasi.
putkonen kirjoitti:Kalifi kirjoitti:Kuulostaa erinomaiselta valinnalta. Nautipa minunkin puolestani sellainen pienehkö ämpärillinen maraskaa siellä maisemia ihaillessasi.
Joo, joudun kuitenkin koemaistelemaan kaikkien pihapuiden tuotokset yksi toisensa jälkeen. Kroaatit tekevät itse liköörinsä ja on epäkohteliasta kieltäytyä vieraanvaraisuudesta. Nyt kaikki muuten litkivät Kroatiassa Bambusta. Ei ihan kaikkein tyylikkäin sekoitus, mutta huonosta punaviinistä pääsee sillä hyvin eroon...
Kalifille kysymys, kun ilmeisesti tunnet vähän Kroatiaa:
Miksi tällä Zadarin (erityisesti saaret Pag, Vir ja Nin) seudulla ei taloissa ole missään tasakattoja, kuten Välimeren rannikolla yleensä?
putkonen kirjoitti:Syyllinen on tämä voimakas ilmiö, joka valuu alas näitä karuja vuorenrinteitä saavuttaen hyvin suuren nopeuden. Näillä matalilla saarilla se tuntuu eniten. Vuoriston yli menevät (pää)tietkin suljetaan, jos sellainen on meneillään. Tasakattoihin syntyisi liian suuri noste ja ne lentäisivät huh hah hei!
Pystynen kirjoitti:Hankaluutta sitten tulee siitä, että karjalaksi sana onkin äpräs. Tämän on katsottu osoittavan, että sana lainattiin jo kantasuomeen ja joko substituoitiin siellä asuun *äpräs (koska kantasuomesta puuttui *-Aur-; Hofstra) tai on peräisin ihan eri germaanisesta sanueesta (esigerm. *āperas > kantagerm. *ōferaz 'äyräs, törmä, ranta', joka kylläkään ei ole skandinaavissa säilynyt; Koivulehto). Itse arvelen, että karjalan sana voisi toisaalta selittyä hieman eri tavoin, jos sana olisikin tosiaan vasta muinaisskandinaavista (selitys on tosin vähän monimutkainen, joten tarkemmin siitä joskus myöhemmin).
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa