http://www.sarks.fi/mt/pdf/2007_4.pdfsivu 59
Tekijältä on jäänyt huomaamatta, että
Naara-nimen mytologista ulottuvuutta
on erityisesti Unto Salo käsitellyt lukuisissa
kirjoituksissaan, mm. julkaisuissa
"Itämerensuomi - eurooppalainen maa"
(1997) sekä "Sastamalanhistoria 1" (2004).
Salo on perustellusti esittänyt, että Naara
on todella ollut mytologinen nimi. Naara
oli vetisten paikkojen kuten lähteiden ja
lampien jumalatar, Agricolan jumalaluettelossaankin
mainitsema "Ukon naini",
jonka kanssa Ukko vietti pyhiä häitä. Hedelmällisyyteen
ja vuodentuloon liittyvää
myyttistä häidenviettoa olisi toistettu
keskisellä rautakaudella riittinä iskemällä
tulta ukonkivisistä soikeista tuluskivistä;
myöhemmin 700-luvulta lähtien riitin
symboliikka ja toteutus siirtyi soikeiden
tulusrautojen tehtäväksi. Riitin mahdol-
linen konkretisoituminen myyttisiksi todetuilta
Naara-paikoilta jää toistaiseksi
yksityiskohtaisen tutkimuksen selvitettäväksi:
olisi mielenkiintoista tietää, onko
esimerkiksi soikeita tuluskiviä tullut irtolöytöinä
esiin Naara-nimisiltä paikoilta.
http://www.sarks.fi/mt/pdf/2007_3.pdfsivu 52
Naara(s)-nimet ovat
Mallatin mukaan niin vanhoja, ettei niihin
sisältyvää sanaa
naara enää yleisesti
ymmärretä naista tarkoittavaksi, vaan
se on usein nimistöntutkimusta myöten
tulkittu väärin liittämällä sana vesistönimissä
naaraukseen ja maastokohteissa
ansoihin. Vesistönimien lisäksi tutkimusaineistosta
tulee esille jonkin verran kalmistoja
(mm. Lempäälä Naarankalmanmäki)
ja uhripaikkoja.
t.ajvxyz