Sigfrid kirjoitti:Tuo kaara-sana on mielenkiintoinen, mutta mikä viittaa sen itäisyyteen? Se näyttää olevan soihin liittyvä luontonimi. Ennen alkuperän määrittelyä tulisi tietää mitä se merkitsee luontonimenö.
Suhtaudun odottavasti Pohjanmaan itäisten juurien selviämiseen ja olen selvitellytkin aisaa. Mitään merkittävämpää yhteyttä ei ole (Lappalaisen huomioita lukuunottamatta).
Epäilen, ja odotan kielitieen selitystä .Kinaporin kalifi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Tuo kaara-sana on mielenkiintoinen, mutta mikä viittaa sen itäisyyteen? Se näyttää olevan soihin liittyvä luontonimi. Ennen alkuperän määrittelyä tulisi tietää mitä se merkitsee luontonimenö.
Suhtaudun odottavasti Pohjanmaan itäisten juurien selviämiseen ja olen selvitellytkin aisaa. Mitään merkittävämpää yhteyttä ei ole (Lappalaisen huomioita lukuunottamatta).
Kuten eräässä aiemmassa viestissä toin esille, käyttää Irma Mullonen vepsäläisalueen selvittämisessä mm. venäläisiä paikannimiä, jotka sisältävät kar ja kara-elementin. Nillä on viitattu lahteen, esim. järven lahteen. Kaara ei ole sama asia, mutta aika lähellä kuitenkin, varsinkin kun muistetaan että osa Pohjanman rannikkoa kuului vielä myöhään Novgorodille osana Karjalaa. Jos maannousema otetaan huomioon, voisivat kaara-nimet olla siis lahti-nimiä.
En ole Pohjanmaan tuntija, mutta mm. eikö joillakin pohjoisilla jokisuilla ollut vielä 1500-luvulla karjalaiskyliä joiden kauppaan perustuvasta veljeilystä vienalaisten kanssa kannettiin huolta ns. rappasotien aikana? Kun toisaalta taas Kannakselta tunnetaan 1500-luvulta Ves'-kyliä, mikä estäisi sen että tämä Ves' olisi ollut aktiivinen myös pohjoisen Pohjanmaan alueella ja vaikuttanut paikkojen nimeämiseen? Yksinkertaisinta olisi tietysti vain ajatella että kaara osoittaa vain karjalan yleisen vepsäläissubstraatin näissä paikannimissä.
Jos savolaiset kutsuivat juuri pohjois-pohjalaisia kainuulaisiksi, muut eivät olleet heitä. Siksi tieto on mielenkiintoinen. Savolaisten kanta asiaan lienee taas sama kuin karjalaistenkin.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos kaara-nimet yhdistää esim. karanka-nimiin, saadaan nähdäkseni edes epämääräinen jatkumo Pohjanmaalta Laatokan suuntaan:
Karanka voisi olla jopa diminutiivi kaara-termistä. Jos ja kun taas kara-tyyppinen lahti-sana on hämärtynyt merkitykseltään, se esiintynee eri muodoissa paikannimissä. Mm. Savitaipaleen Kaaravuorenmäki on esimerkiksi kuitenkin juuri hieman kuivahtaneen lahden rannallaoleva mäki.
Kainuu-nimet nyt taas voivat liittyä asiaan tai sitten ei. Kaivana-termillä voi olla joku ihan muu perusta kuin termi kainuu, mutta ei kai se ihan mahdoton ajatus ole. Se on esillä mm. Vepsä-kirjassa mainintana.
Kinaporin kalifi kirjoitti:En minäkään sanapareista vaikuttunut ole, mutta ei se estä sitä, että ne olisivat mahdollisesti silti oikean suuntaisia. Ymmärsin että epäilet itäistä vaikutusta Pohjanmaalla, mutta perusteet jäävät epäselviksi. Myönsit itse Lappalaisen löytäneen itäistä geneettistä vaikutusta tältä alueelta, josta lisäksi sanotaan mm. seuraavaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsem%C3 ... en_Karjala
Toinen asia on tietysti se, voiko alueelta löytyä merkkejä vepsäläissubstraatista, tyyppiä paikannimien kara-elementti. Minun mielestäni mikään ei estä sitä, mutta kielitieteen valtavirta ei ilmeisesti pidä asiaa todennäköisenä. Karjalan murteen syntyteoriat lähtevät läntisestä siirtolaisuudesta johon liitetään mahdollinen, epävarma elementti, joka näkyy arkeologisena näkymättömyytenä. Venäläiset tutkijat näyttäisivät kuitenkin jakavan arkeologisesti havaittavissakin olevan ves'/chud-väestön eri ryhmiin, joista joku osa voisi edustaa sitä väestöä, johon läntinen siirtolaisuus sulautui Kannaksella joskus 800-luvulla. Jos näin on, substraatti voisi tulla esille jossain myös nimistön osalta, kuten esim. juuri Pohjanmaalla.
Savolaiset eivät tietenkään nimenneet Pohjanmaan Kainuu-paikkoja, mutta heillä ilmeisesti säilyi tieto siitä että Pohjanmaalla on kainulaisia. Tämän tiedon he perivät Emo-Karjalasta, esi-isiltään karjalaisilta.
T. nimim. "tumma ja kaitakasvoinen'
P.S. jos kyseessä on soistunut merenlahti, voisiko sen vanha rantaviiva olla tyyppiä:"'hiekkaharju, kapea suon keskellä oleva kannas, kaarto'".
Sigfrid kirjoitti:En usko, että nuo Kaara-nimet osuvat maankohoaman huomioiden merenrantaan kuvailemanasi aikana.
Jaska kirjoitti:-kaara- ja -kaarto-loppuiset nimet näyttävät olevan selvältä enemmistöltään kohoumia, ja lahtia niistä ei ole yksikään. Näyttää siis perusteettomalta olettaa tätä näiden sanojen alkumerkitykseksi. Sanat voisivat silti mahdollisesti liittyä vepsän kara-sanaan, koska sanat lainautuvat joskus vääristyneessä merkityksessä. Esimerkiksi suomen sanalle lahti on esitetty balttilainen etymologia: vrt. liettuan lanktis 'kaari'. Vaikka sen paremmin suomen kuin vepsänkään sanan merkityksenä ei ole 'kaari', on kaarevuus kuitenkin silmämääräinen ominaisuus sekä harjulle että lahdelle. Tämä on kuitenkin aasinsilta eikä sitä pidä ottaa liian vakavasti.
Sigfrid kirjoitti:Mistä päättelet että sanoilla kaarre ja kaara on sama alkuperä? Minulle toistaiseksi aika mystinen selitys.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Mistä päättelet että sanoilla kaarre ja kaara on sama alkuperä? Minulle toistaiseksi aika mystinen selitys.
Kuten aiemmin esillä olleesta kartasta voit itsekin todeta, ne liittyvät samaan tarkkarajaiseen alueelliseen keskittymään. Niillä voi olla tai olla olematta sama alkuperä, mutta ei kai kaarre-tyyppinen termi aivan huono arvaus ole.
Taavetti kirjoitti:Miksi kaarto ja kaarre määritteet eivät voisi merkitä yksinkertaisesti kaarevaa? Kaareva voi olla ranta, saari, harju tai jonkun mainitun maastokohdan joku osa, kuten saaren tai harjun sivu, järven rantakin, vaikka koko järvi ei olisikaan kaareva. Alkuosa taas merkinnee jotenkin tärkeää aluetta, kuten Apajakaarto apajan kaarevaa rantaa, tai rannan tuntumassa olevaa mäkeä, harjua tai muuta vastaavaa.
Siis kumpi on vanhempi, kaarre ja kaarto sanat kielessämme nykymerkityksessä, vai onko ollut joku muu varhaisempi sanojen oletettu tai tiedetty merkitys?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 32 vierailijaa