Pohjalainen sana: kaara 'harju, kannas'

[aikalainen]

Suomalainen Paikannimikirja (jonka laatu ei ole huipputasoa) kertoo seuraavaa.

Kara (karanka, karanko, karanki:) Ehkä pohjalla on sana karahka, kuiva oksa, risu, ranka, männyn pääjuuri. Kohdassa Karakallio karan merkityksinä annetaan myös 'pystyyn kuivunut, mahdollisesti tervaksinen puuaines'.

Karunki: Saamelaisperäinen, kuten nykysaamen (SaP) gárggu, merkityksen ollessa 'särkkä, kari, somerikko, sorapohja'. Toisaalta saman tapaiselle paikannimelle Karkku ei tarjota saameselitystä, vaan sekalaisia selityksiä. Ja Karkkilan kohdalla puolestaan mainitaan henkilönimi karkki, karkke.

Kaartjärvi: Ehkä kivikko, karikko, luoto, matalikko. Tai saamen sana gárggu > kaarko, joka olisi vääntynyt suomettuneeseen muotoon kaarto: kiviranta, karikko, suosaari, suolla oleva harjanne.

Kaarestunturi, Kaaresuvanto, (Kaarrevaara): Taustalla ehkä saamen 'sitominen' tai 'poroerotusaita'.

Kaarankajärvi: Kaara on hiekkaharju, kapea suokannas, kaarto.

[Jaska]

Eivät ole jokivarsissa. Yhtä hyvä selitys sanalle kaara on baltinkielinn kore, joka merkitsee harjua.

Tuohan olisi mitä uskottavin etymologia - mistä sen löysit? Nettisanakirjat eivät löydä moista balttikielistä, ja paperisanakirjoja ei ole nyt käsillä.

ps tilasin juuri vanhan "murteiskirjan", jossa on mm. liivin sanastoa 1800-luvun puolivälistä: Ahlqvist, August: Suomalainen murteiskirja. Saatavana myös netistä, mutta kiva olla hyllyssä

http://dspace.utlib.ee/dspace/handle/10062/16882

Kiitos mielenkiintoisesta linkistä. Valtava PDF jonka lopussa eri kielten sanastot.

Miksi kaarto ja kaarre määritteet eivät voisi merkitä yksinkertaisesti kaarevaa? Kaareva voi olla ranta, saari, harju tai jonkun mainitun maastokohdan joku osa, kuten saaren tai harjun sivu, järven rantakin, vaikka koko järvi ei olisikaan kaareva. Alkuosa taas merkinnee jotenkin tärkeää aluetta, kuten Apajakaarto apajan kaarevaa rantaa, tai rannan tuntumassa olevaa mäkeä, harjua tai muuta vastaavaa.

Siis kumpi on vanhempi, kaarre ja kaarto sanat kielessämme nykymerkityksessä, vai onko ollut joku muu varhaisempi sanojen oletettu tai tiedetty merkitys?

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan siis "Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteissa tunnetaan maastotermi kaara 'hiekkaharju, kapea suon keskellä oleva kannas, kaarto', ja sana esiintyy siellä monissa paikannimissä."

Kaarto voisi teoriassa johtua myös kaartaa-verbistä ja sitä kautta kaari-sanasta (< *kaŋiri), mutta kaara-sanasta puuttuvat kaikki johdinainekset ja muut sekundaarisuuden merkit, joten sitä on pidettävä johtamattomana kantasanana. Samannäköinen ja -merkityksinen sana baltissa, kuten Sigfrid mainitsi, olisi kelpo selitys.

[Jaska]

Paperisanakirjasta löytyi latvian sana kore 'harja, harjanne, selänne', joka on semanttisesti moitteeton ja äänteellisestikin melko uskottava vastine. Ongelmana on kuitenkin, että latvian o viittaa sanan laina-alkuperään. Sattumoisin suomen harja-sanan vastine liivissä on ooŕa, ja muinaisliivissä se on voinut olla *hooŕa, olettaen että *h:n kato on liiviläisistä muutoksista myöhäisin. Koska latviassa ei vanhastaan ole ollut h:ta, se olisi voitu korvata k:lla (samoin toimittiin itämerensuomen vanhoissa germaanilainoissa). Ehkä vokaalikin on ollut muinaisliivissä vielä lyhyt.

On siis mahdollista, että latvian sana kore 'harja, harjanne, selänne' onkin muinaisliiviläinen lainasana. Pohjoislatvialaisissa murteissa on tunnetusti voimakas liiviläinen substraatti.

Tämä tosin ei auta lainkaan suunnilleen samanmerkityksisen pohjalaisen kaara-sanan selittymistä...

[Kinaporin kalifi]

Varmuuden vuoksi, onko näyttöä siitä että vepsäläisten paikannimien kara-, kar-juuri perustuisi muuhun kuin kaari, kaarto-tyyppiseen ainekseen?

[Jaska]

Varmuuden vuoksi, onko näyttöä siitä että vepsäläisten paikannimien kara-, kar-juuri perustuisi muuhun kuin kaari, kaarto-tyyppiseen ainekseen?

En ole tietoinen tämän sanan etymologiasta. Toisen tavun a tosin sotii kaari-sanaa vastaan. Kaari-sanan vastine vepsässä on kaŕ; r:n liudennus on i:n jälki.

[Kinaporin kalifi]

Vaikka muitakin mielipiteitä esiintyy, liittyvät kaara- karanka- ja kaarto-tyyppiset paikannimet mielestäni kyllä alueellisesti yhteen. Näyttäisi olevan niin, että nille on mahdollista osoittaa ainakin kaksi eri juurta:
- saamelainen, Aikalaisen esille tuoman garggu-tyyppisen nimistön pohjalta
-vepsäläis-karjalainen, jos joskus selviää että vepsän kara- ja kar-tyyppiset paikannimet pohjautuvat kaarto-tyyppiseen ainekseen
Saamelainen juuri voisi jopa olla uusi viite siitä, että Pohjanmaan vanha kieli on ollut myöhään saame. Tämä on mielenkiintoista myös siksi, että kainuu-tyyppiset nimet näyttävät alkavan suunnilleen sieltä mistä alkavat kaara-nimetkin. Olisiko saame siis ollut ainakin aluksi Perämeren rannikon kainulaisten kieli? Nämä olisivat sitten levittäneet saamea ympröiville alueille kauppasuhteidensa pohjalta.

[pektopah]

Ainakaan Karkku-nimet eivät vaikuttaisi olevan kytköksissä saamelaisiin tai Pohjois-Pohjanmaahan. Pikemminkin ne voisivat olla kotoisin rautakautisen Kalannin alueelta ja levinneet sieltä itäänpäin:



Uploaded with ImageShack.us

[aikalainen]

Ainakaan Karkku-nimet eivät vaikuttaisi olevan kytköksissä saamelaisiin tai Pohjois-Pohjanmaahan. Pikemminkin ne voisivat olla kotoisin rautakautisen Kalannin alueelta ja levinneet sieltä itäänpäin:

Hakusanalla 'karku' painotutaan itään ja pohjoiseen. Eräs kaksikielinen paikka on Käsivarressa: Karkujoki eli Gárgojohka.

[Kinaporin kalifi]

Jos karkku, karku on mahdollisesti saamelais-hämäläinen, garggu-pohjainen termi, niin kaarto voisi olla tavallaan vepsäläis-karjalainen toisinto siitä. Ilmeisesti garggu-karkku pohjautuu ideaan maannousemasta kuten myös esim. termi kari, kaarto jne. nostaa taas esille kaarevaa muotoa. Ainakin termi kaarto voisi liittyä sekä lahteen että harjuun, molemmista on nähdäkseni näyttöä paikannimissä.

"Another illustrative example is the Veps geographical term kar, kara bay, which has been appropriated as the appellative kuar, kuare in the Kuujärvi dialect of Lude. This term is widely used in the toponymy north of the Svir, and not only in Kuujärvi, but also beyond its boundaries, across the northern border of the Svir basin, in the uja basin (Pada/kuar, Kuaran/ abai, Kuar/seľg, Kuare). The fact that this pattern is frequently found in the Lude-speaking area, although it does not occur in the neighbouring Olonets Karelian region, testifies to its Veps origin"

"In the Russian-populated districts of the Svir there are a great number of toponyms with the determinants -кара bay, from Veps kar(a) a small inlet in rivers or lakes"

http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/k ... mullon.pdf

Mm. Karkunkaarto-paikkoja löytyy muutama, näissä karkkuun on kai vain liitetty kaarto:



Mullonen nostaa esimerkeissä esille mm. vepsäläisen paikannimen Kuaran/abai, josta minä kyllä Erich von Dänikenmäisesti saan helpostikin hahmoteltua esille mahdollisen pohjalaisen muodon "Kaaranapaja".

Sipi, tämän kanssa on nyt vaan jotenkin elettävä. Termi kaara näyttää kyllä ihan oikeasti vepsäläiseltä tai sitten vepsäläiseltä substraatilta karjalassa. Itse veikkaisin nyt vaihtoehdon b. puolesta.

P.S. Kuaranabai on siis lyydiläinen nimi, lyydi taas vepsän ja karjalan välimuoto tms., "Yleiseksi on muodostunut näkemys siitä, että lyydiläiset ovat muodostuneet keskiaikaisten karjalaisten kohdatessa vepsäläisiä ja samalla sulauttaneet itseensä paikalliset saamelaiset, mikä on viime kädessä luonut omintakeisen kielen ja kulttuurin."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydin_kieli

[Kinaporin kalifi]

"Lyydiläisten lähikielisukulaisiin, vepsäläisiin, viitataan Venäjän varjagikauden kronikoissa nimellä Ves. Vepsäläisten asuinalueeksi kronikat toistuvasti osoittavat Valkeajärven seudun (Nazarenko 1979: 153, Grünthal 1997: 104). Vuoden 862 kohdalla Nestorin kronikka kertoo, että vepsäläiset olivat Valkeajärven seudun alkuperäisiä asukkaita; he olivat tuudien, slaavien ja krivitien ohella kutsumassa varjagiruhtinaita hallitsijoikseen, ja Rurikin toinen veli, Sineus, asettui asumaan Valkeajärvelle. Vasta Novgorodin ruhtinaskunnan aikana v. 1251 vepsäläisiä ensimmäistä kertaa kutsutaan tuudeiksi (ks. Bubrih 1947: 2325, Grünthal 1997: 160).

Arkeologiset tutkimukset osoittavat, että Valkeajärven vepsäläinen kulttuuri eroaa selvästi kaakkois-Laatokan kurgaanikulttuurista ja että nämä kaksi kulttuuria kuuluivat eri etnisille ryhmille (askolski 1979: 48, Nazarenko 1979: 152156). V. A. Nazarenkon mukaan alueen paikannimet ja vepsäläisten nykyinen asuma-alue eivät tue olettamusta, että Laatokan kurgaanikulttuuri olisi ollut muinaisvepsäläistä (mts. 153154). Myös muut tutkijat ovat huomauttaneet, että vanhan vepsäläisalueen rajaamiseen aiemmin käytetyt ves-aineksiset paikannimet voivat palautua venäjän kylää merkitsevään sanaan ves tai itämerensuomalaiseen sanaan vesi (Grünthal 1997: 102). Tässä yhteydessä on syytä mainita, että Aleksander Barantsevin historiallis-vertailevien tutkimusten perusteella lyydi ja aunus eivät ole kehittyneet vepsästä, kuten Dmitri Bubrih on aikoinaan esittänyt (Barantsev 1989: 21; Barantsevin johtopäätökset on saatavilla myös Lyydin Humanitaarisen Säätiön nettisivulla http://luudifund.sampo.ru). Esim. lyydin ensitavun diftongit ovat Barantsevin mukaan kehittyneet kantasuomen pitkistä vokaaleista eikä vepsästä, jossa ensitavun pitkät vokaalit ovat säännöllisesti lyhentyneet, vrt. esim. lyyd. mua maa, piä pää, veps. ma, pä. Barantsevin johtopäätöksiä tukee mm. se seikka, että joissakin aunukselaismurteissa ensitavussa esiintyykin odotettujen diftongien asemesta pitkiä vokaaleja. Sanotun valossa on todennäköistä, että itäkantasuomeen palautuvasta kieliläheisyydestään huolimatta lyydiläiset ja vepsäläiset edustavat eri muinaisheimoja. "

http://www.tie.to/lyydit/lyydienalkupera_v6.12.html

Ehkäpä ves' ja chud' pitäisikin siis erottaa toisistaan ja tässä yhteydessä todeta että kuor-, kuora-> kaara jne. tyyppinen nimistö viittaisikin mahdollisesti enemmän nimenomaan siihen alueeseen, jota Sigfrid jo aiemmin sivusi, nimittäin Laatokanlinnan, Novgorodin ja Pihkovan väliseen tsuudialueeseen. Karjalassa olisikin siis lähinnä tsuudisubstraatti, joka näkyisi Pohjanmaan paikannimissä.

[Jaska]

Saamen gárgu 'särkkä, kari, somerikko' näyttää olevan vailla etymologiaa, ja siitä on lainattu suomen murteisiin sana kaarko.

Suomen Karkku-nimet selitetään epävarmaksi germaanisperäiseksi: karkku liittyisi kvarken-sanueeseen ja merkitsisi 'salmea, kuroutumaa, kurkkua'. Myöhemmin se olisi kehittynyt asutusnimeksi. Jos siis itäisemmät Karkku-nimet ovat jotain muita kuin salmia, ne lienevät siirtymänimiä Satakunnasta.

Sana kari taas tulee skandinaavisesta sanasta skär, tai vokaalin perusteella jo varhaisemmasta germaanisesta asusta *skarja-.

Kaikki nämä ka(a)r-alkuiset sanat ovat siis eri alkuperää. Merkityksen perusteella ei voida olla varmoja myöskään vepsän sanan kar 'lahti' liittymisestä sanaan kaara 'selänne, harju'. Karjalasta tai suomen itämurteista ei tämännäköistä sanaa tunneta.

[Taavetti]

Liittyneekö Itämeren Merenkurkku samaan sanaperheeseen, vai onko sillä muu etymologia?

[pektopah]

Sana kari taas tulee skandinaavisesta sanasta skär, tai vokaalin perusteella jo varhaisemmasta germaanisesta asusta *skarja-.

Satakunnan rannikolla Luvian edustalla on paljon mielenkiintoisia nimiä, kuten esim:


Isokloppa
Appelkrunninhella
Truutkallio
Eeköre
Nirvo
Sunaskeri
Aalkloppa
Kropposkeri
Rönööri
Kumpel-Kihtiskeri
Luoma-Kihtiskeri
Lyöperi
Takholmi
Haukkarit
Säikkari
Haurkari
Ryöväskeri
Ryskeri
Iso Matiskari
Kalaskrunni
Pirskeri
Hopponen
Kuornoori
Etelän Pirskeri
Oterkrunti
Iso-Lampoori
Orskeri
Kroopkari
Praakkarit
Iso Huilkrunni
Reijoori
Maa-Rounoori
Aspiskeri
Pirskerinfäärtti
Isokloppa
Iso-Vinnari
Pastuskeri
Kuiskeri
Anteskeri
Krunni
Lankoorinnokka
Lemnäistennokka
Inderoori

Skeri-nimiä on siis paljon. Mutta mitä tarkoittanee kloppa? Tai useiden nimien perässä oleva -oori -pääte (Inderdoori, Reijoori, Maa-Rounoori, Iso-Lampoori)? Vastaakohan se -öre ja -ööri -päätteitä?

[Kinaporin kalifi]

...Merkityksen perusteella ei voida olla varmoja myöskään vepsän sanan kar 'lahti' liittymisestä sanaan kaara 'selänne, harju'. Karjalasta tai suomen itämurteista ei tämännäköistä sanaa tunneta.

Joka tapauksessa esim. Saimaan alueelta löytyy kaara-, kaari ja kaarto-nimistöä, vaikka ei niin paljon kuin Pohjois-Pohjanmaalta. Kuten sanottu, muodosta kuar l. kaari johtaa helpostikin muodon kaara.

Mullonen liittää termit yhteen, vaikka ei toki eksplisiittisesti osoita että niitä voidaan käyttää sekä lahden että harjun nimeämisessä.

[Jaska]

Mullonen liittää termit yhteen, vaikka ei toki eksplisiittisesti osoita että niitä voidaan käyttää sekä lahden että harjun nimeämisessä.

Ai miten liittää?

-skeri-nimet ovat myöhäisiä, samasta sanasta kuin varhaisempi kari.

[Kinaporin kalifi]

Ai miten liittää?

Hyvä tarkennus, Mullonen liittää siis karan kaareen, jos oikein ymmärrän:"the Veps geographical term kar, kara bay... has been appropriated as the appellative kuar, kuare", esimerkkinä paikannimi Kuar/seľg. Minä ymmärrän sanat kuaar, kuare suomen termien kaari, kaarre-pohjalta.

Jokainen voi tietysti sitten itse pohtia sitä miksi esim. kaara-nimet osuvat kartalla niin hyvin yhteen kaarto-nimien kanssa.

[aikalainen]

Ai miten liittää?

Hyvä tarkennus, Mullonen liittää siis karan kaareen, jos oikein ymmärrän:"the Veps geographical term kar, kara bay... has been appropriated as the appellative kuar, kuare", esimerkkinä paikannimi Kuar/seľg. Minä ymmärrän sanat kuaar, kuare suomen termien kaari, kaarre-pohjalta.

'kuare' tuo mieleen myös kalalajin kuore.

Jokainen voi tietysti sitten itse pohtia sitä miksi esim. kaara-nimet osuvat kartalla niin hyvin yhteen kaarto-nimien kanssa.

Eivät ne ainakaan minun Karttapaikassani mitään häikäisevää yhteyttä osoita.

Mitä sinä yrität perimmiltään ajaa takaa. Sitäkö, että vepsäläisiä olisi muuttanut Suomeen, vai jotain muuta?

[Kinaporin kalifi]

Mitä sinä yrität perimmiltään ajaa takaa. Sitäkö, että vepsäläisiä olisi muuttanut Suomeen, vai jotain muuta?

Termiin kaari pohjautuva kaara, kaarto jne. tyyppinen paikannimistö Pohjanmaalla voisi olla marginaalinen todiste siitä, että karjalassa on itäkantasuomen substraatti, joka liittää Karjalan asutuksen tietyn juuren Laatokan eteläpuolisiiin IMS-ryhmiin. Nämä ovat lähisukua vepsäläisille, jos eivät nyt sitten vepsäläisiä.

Jaska todistelee sopivasti toisaalla sitä, että pohjois-pohjalaiset ovat geneettisiä itäsuomalaisia. Vanhempi genettinen vaikutusaalto voisi tosiaan olla karjalainen, nuorempi savolainen. Kaara- ja kaarto-tyyppinen nimistö pohjoisen jokisuiden liepeillä voisi edelleen olla jäänne tästä vanhemmasta aallosta, joka harppasi pohjoisen lohiapajille ja jätti väliin vielä pitkään tyhjän erämaan.

[aikalainen]

Saamen gárgu 'särkkä, kari, somerikko' näyttää olevan vailla etymologiaa, ja siitä on lainattu suomen murteisiin sana kaarko.

Suomen Karkku-nimet selitetään epävarmaksi germaanisperäiseksi: karkku liittyisi kvarken-sanueeseen ja merkitsisi 'salmea, kuroutumaa, kurkkua'. Myöhemmin se olisi kehittynyt asutusnimeksi. Jos siis itäisemmät Karkku-nimet ovat jotain muita kuin salmia, ne lienevät siirtymänimiä Satakunnasta.

Karkkuja on aivan lännessä vähän, runsastuvat Sastamalan Karkusta alkaen itään päin mennessä.

Karkku oli Sastamalan muinaispitäjän keskusaluetta ja kirkkoseutua. Karkunkylä on saaressa, virtaavan salmen rannalla. Vierestä valuu Hämeen järvialueelta Kokemäenjokea kohti virtaavia vesiä. Virtaus jakaantuu kolmeen salmeen, vuolteeseen, joista tämä on yksi. Paikka on siis merkittävällä muinaisella kulkuväylällä ja muinaisella keskusalueella.

Karttapaikkaei kerro salmen tai vuolteen nimeä. Salmi näyttää matalalta (ruohotupsuja) ja siinä on iso kivi sekä matalikko nimeltään Kiviveräjät. Jos salmen nimi on samaa kantaa kuin kylällä (esim. Karkunsalmi), niin maaston perusteella taustalle sopisi paitsi germaaninen 'kvarken' niin myös saamensukuinen kivikkoon viittaava 'gárgu'. Jälkimmäinen edellyttäisi sanan vääntymistä paikallisesta saamemurteesta paikalliseen länsisuomeen.

[aikalainen]

Mitä sinä yrität perimmiltään ajaa takaa. Sitäkö, että vepsäläisiä olisi muuttanut Suomeen, vai jotain muuta?

Termiin kaari pohjautuva kaara, kaarto jne. tyyppinen paikannimistö Pohjanmaalla voisi olla marginaalinen todiste siitä, että karjalassa on itäkantasuomen substraatti, joka liittää Karjalan asutuksen tietyn juuren Laatokan eteläpuolisiiin IMS-ryhmiin. Nämä ovat lähisukua vepsäläisille, jos eivät nyt sitten vepsäläisiä.

Jaska todistelee sopivasti toisaalla sitä, että pohjois-pohjalaiset ovat geneettisiä itäsuomalaisia. Vanhempi genettinen vaikutusaalto voisi tosiaan olla karjalainen, nuorempi savolainen. Kaara- ja kaarto-tyyppinen nimistö pohjoisen jokisuiden liepeillä voisi edelleen olla jäänne tästä vanhemmasta aallosta, joka harppasi pohjoisen lohiapajille ja jätti väliin vielä pitkään tyhjän erämaan.

Sellainenhan käsitys onkin, että eräkaudella Laatokan Karjalasta matkattiin toistuvasti Perämerelle ja takaisin, ja jäätiin asumaankin. Reittikin on tiedossa. Tätä tukee myös murretutkimus. Tämä kaikki siis ilman kaaria ja kaartoja.

Kytkös vielä Laatokkaakin eteläisemmille lähtöalueille pelkästään noiden sanojen perusteella on, kuten ilmaisit, marginaalinen. Varsinkin kun sanoihin liittyy epävarmuuksia ja monia uskottavia rinnakkaisiakin selityksiä.