Nimielementit Molo-, Mölö-, Muolaa-

Sanojen ja nimien alkuperä

1

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 17 Helmi 2017 01:50

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Jos substraateista ruvetaan puhumaan, niin ei tarvitse arvailla, mitäköhän substraattiporukkaa Suomessa oli. Itsekin tiedät, että olivat saamelaisia.

Ei lausuttu. Balttilaiskielissä on lyhytvokaalinen mala. Sen sijaan saamen vastine voisi jälleen toimia:; vrt. koltansaamessa muâlas 'rantasula, rantavesi'. (Neahttadigisánit tarjoaa käännöksiä 'ranta', 'vesi', mutta tämä näyttää aivan liian karkealta.)

Tällä tosin saadaan aikaiseksi korkeintaan pitkä *oo. Saamesta tulleissa lainasanoissa Aikion tutkimusten mukaan näyttäisi olevan esimerkkejä substituutioista *uo → o, uo, u, uu, mutta ei ö-tapauksia.

Epäilen itse että Kalmistonmäki-Olhava ja sen jatkajat eivät puhuneet (ainakaan varsinaista) saamea pääkielenään, muuten esim. kaikki mala-nimet olisivat nyt muolaa-nimiä, ei molo- tai mölö-nimiä jne. Joku puhui Rahkosen Suomen alueelle sijoittuvien nimilöytöjen mukaan X-kieltä, ehkä siis ko. ryhmä puhui X-kieltä. Näillä esittelemilläni toponyymeilla ml. virolaisuudet on mielestäni selvä alueellinen (mutta ei siis välttämättä ajallinen, liittyen virolaisuuksiin) yhteys tuohon ryhmään ja monia pohjoisen Suomen nimiä voitaneen selittää siirtoniminä, liittyen mm. genetiikan tuloksiin. EDIT Lisäksi, meillähän on myös mahdollinen rinnakkainen esimerkki kaakosta, *mala>*mo(o)lo, vaikka Rahkonen käyttää siitä tulkintaa "perehod, kulkutie tms.", ei rantapenkka tms, vrt. esim. Suomen alueen malo, josta esim. Malosentaipale.

Ihan oppimisen kannalta: miten tulkitset esim. Kallion merkinnät pohjoisbaltin kehityksestä, onko lähtö-a pitkä, onko mahdollinen uudennos o pitkä? Ehkä en vain osaa lukea Kallion tekstiä. Yliopistolla on muuten marras-joulukuussa Evar Saarin luentosarja Viron nimistöntutkimuksesta, asiaa sivuten.

Tähän liittyen:

"(16) E M *mala ‘close environment; next, surrounding’: E malaso, M malasa
‘near [INE]’ etc., E malasto, malasta, M malasta ‘near (from) [ELA]’, E M
malas, malav ‘near (to) [ILL]’ (MdWb 1166–1168) (~ Fi. malo ‘edge, side;
chink, hole’ (attested in Karelian but not in other Finnic languages) ~ ?
SaaLu muolōs ‘unfrozen hole in the ice (in the spring)’ SSA 2: 144)
< PreMd *mala
< (Proto-)Baltic *malā; cf. Lith. malá ‘land, landscape; edge’ ~ Latv. mala
‘edge; cost, surrounding’ (Nuutinen 1987, SSA 2: 144; Wälchli 1997: 314))
Nuutinen (1987: 524) mentions two possible etymological explanations
for *mala and argues that it may originate from a common proto-language between
Finnic and Mordvinic, or it may have been transferred to the Mordvinic
languages via Finnic. Wälchli (1997: 314) leaves it open whether the word is a
shared or separate borrowing in Finnic and Mordvinic, but points out that it is
possible to show the Baltic origin of the Mordvinic word only by means of the
Finnic word, as it is fully grammaticalised in Mordvinic. As regards Finnic, the
word is attested only in Finnish and Karelian. The Finnish etymological dictionary
(SSA 2: 144) claims that the word mala ‘sea beach (with sand)’ also occurs in
Estonian. However, this word is not mentioned in Estonian dictionaries (EKSS,
VMS, Wiedemann 1973)."

http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_grunthal.pdf
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 05 Maalis 2017 21:09

Vielä kommentti liittyen tähän vanhaan heinä/suo/saari-keskusteluun, vrt. esim. aiempi "... ne perustuvat varhaisempiin Pollaa, Polli, Pollinlahti-tyyppisiin nimiin, < mks ?*po(o)la ?< balt pala, "heinäinen suo"."

Viron muutamat paikannimet liittyvät ilmeisesti tähän ?*poola-sanastoon. Kohanimekartoteekista löytyy mm. Poolina saar, "heinäsaari, metsäheinämaa", paikka epäselvä, Poolaroogidu pöld, "aikaisempi heinämaa", paikka Reolan kylä Tarton eteläpuolella ja Poolsaar, "järvessä oleva nurmi", edellisen eteläpuolella.

http://heli.eki.ee/otsing/index.php?po=pool*&liik=

Jos tämän pöllä-sanaston taustalla on baltin pala, se olisi siis esim. Vörumaan liepeillä lainattu muodossa palo, "suo, heinäsuo" ja muuntunut joko itsenäisesti tai sitten merjan mallia lainaten muotoon po(o)la, "suo, heinäsuo" tai sitten tämän jälkimäisen muodon taustalla olisi jo slaavin boloto, "suo".
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 06 Maalis 2017 00:15

Kinaporin kalifi kirjoitti:Vielä kommentti liittyen tähän vanhaan heinä/suo/saari-keskusteluun, vrt. esim. aiempi "... ne perustuvat varhaisempiin Pollaa, Polli, Pollinlahti-tyyppisiin nimiin, < mks ?*po(o)la ?< balt pala, "heinäinen suo"."

Viron muutamat paikannimet liittyvät ilmeisesti tähän ?*poola-sanastoon. Kohanimekartoteekista löytyy mm. Poolina saar, "heinäsaari, metsäheinämaa", paikka epäselvä, Poolaroogidu pöld, "aikaisempi heinämaa", paikka Reolan kylä Tarton eteläpuolella ja Poolsaar, "järvessä oleva nurmi", edellisen eteläpuolella.

http://heli.eki.ee/otsing/index.php?po=pool*&liik=

Jos tämän pöllä-sanaston taustalla on baltin pala, se olisi siis esim. Vörumaan liepeillä lainattu muodossa palo, "suo, heinäsuo" ja muuntunut joko itsenäisesti tai sitten merjan mallia lainaten muotoon po(o)la, "suo, heinäsuo" tai sitten tämän jälkimäisen muodon taustalla olisi jo slaavin boloto, "suo".

Kuopion suunnalla on Pöljä. Pöljän varhaiset nimen muodot ovat Pöliä. Jotenkin on vaikea uskoa, että paikannimi tarkoittaisi tyhmää.
Suolla teki isänisä (Pekka) Ilmari heinät Rovaniemen maalaiskunnan Pekkalan kylän (Kemijoen varrella) Kaihuavaaran Naarakummussa lehmällensä ennen sotia. Isänisällä (ja perheellä siihen asti) oli kaksikerroksinen hirsitalo, tosin pieni sellainen. Saksalaiset polttivat talon ja perhe muutti jokivarteen Pekkalaan. Isä syntyi jo Pekkalassa, uudessa lautatalossa. Pointti tässä oli se, että suolla tosiaan tehtiin heinää enkä näkisi esittämääsi sanavaihtoehtoa ainakaan vastikkeettomana.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Jaska » 06 Maalis 2017 01:12

rcislandlake kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Vielä kommentti liittyen tähän vanhaan heinä/suo/saari-keskusteluun, vrt. esim. aiempi "... ne perustuvat varhaisempiin Pollaa, Polli, Pollinlahti-tyyppisiin nimiin, < mks ?*po(o)la ?< balt pala, "heinäinen suo"."

Viron muutamat paikannimet liittyvät ilmeisesti tähän ?*poola-sanastoon. Kohanimekartoteekista löytyy mm. Poolina saar, "heinäsaari, metsäheinämaa", paikka epäselvä, Poolaroogidu pöld, "aikaisempi heinämaa", paikka Reolan kylä Tarton eteläpuolella ja Poolsaar, "järvessä oleva nurmi", edellisen eteläpuolella.

http://heli.eki.ee/otsing/index.php?po=pool*&liik=

Jos tämän pöllä-sanaston taustalla on baltin pala, se olisi siis esim. Vörumaan liepeillä lainattu muodossa palo, "suo, heinäsuo" ja muuntunut joko itsenäisesti tai sitten merjan mallia lainaten muotoon po(o)la, "suo, heinäsuo" tai sitten tämän jälkimäisen muodon taustalla olisi jo slaavin boloto, "suo".

Kuopion suunnalla on Pöljä. Pöljän varhaiset nimen muodot ovat Pöliä. Jotenkin on vaikea uskoa, että paikannimi tarkoittaisi tyhmää.
Suolla teki isänisä (Pekka) Ilmari heinät Rovaniemen maalaiskunnan Pekkalan kylän (Kemijoen varrella) Kaihuavaaran Naarakummussa lehmällensä ennen sotia. Isänisällä (ja perheellä siihen asti) oli kaksikerroksinen hirsitalo, tosin pieni sellainen. Saksalaiset polttivat talon ja perhe muutti jokivarteen Pekkalaan. Isä syntyi jo Pekkalassa, uudessa lautatalossa. Pointti tässä oli se, että suolla tosiaan tehtiin heinää enkä näkisi esittämääsi sanavaihtoehtoa ainakaan vastikkeettomana.

Luultavimmin on niin päin, että tietyn paikkakunnan asukkaille on naapureiden toimesta annettu tyhmän maine. Eli ensin oli Pöljä ja Urpo, sitten vasta pöljä ja urpo. Jopa "korhonen" merkitsee jossain päin vähemmän ruutia keksivää henkilöä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 06 Maalis 2017 01:53

Jaska kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Vielä kommentti liittyen tähän vanhaan heinä/suo/saari-keskusteluun, vrt. esim. aiempi "... ne perustuvat varhaisempiin Pollaa, Polli, Pollinlahti-tyyppisiin nimiin, < mks ?*po(o)la ?< balt pala, "heinäinen suo"."

Viron muutamat paikannimet liittyvät ilmeisesti tähän ?*poola-sanastoon. Kohanimekartoteekista löytyy mm. Poolina saar, "heinäsaari, metsäheinämaa", paikka epäselvä, Poolaroogidu pöld, "aikaisempi heinämaa", paikka Reolan kylä Tarton eteläpuolella ja Poolsaar, "järvessä oleva nurmi", edellisen eteläpuolella.

http://heli.eki.ee/otsing/index.php?po=pool*&liik=

Jos tämän pöllä-sanaston taustalla on baltin pala, se olisi siis esim. Vörumaan liepeillä lainattu muodossa palo, "suo, heinäsuo" ja muuntunut joko itsenäisesti tai sitten merjan mallia lainaten muotoon po(o)la, "suo, heinäsuo" tai sitten tämän jälkimäisen muodon taustalla olisi jo slaavin boloto, "suo".

Kuopion suunnalla on Pöljä. Pöljän varhaiset nimen muodot ovat Pöliä. Jotenkin on vaikea uskoa, että paikannimi tarkoittaisi tyhmää.
Suolla teki isänisä (Pekka) Ilmari heinät Rovaniemen maalaiskunnan Pekkalan kylän (Kemijoen varrella) Kaihuavaaran Naarakummussa lehmällensä ennen sotia. Isänisällä (ja perheellä siihen asti) oli kaksikerroksinen hirsitalo, tosin pieni sellainen. Saksalaiset polttivat talon ja perhe muutti jokivarteen Pekkalaan. Isä syntyi jo Pekkalassa, uudessa lautatalossa. Pointti tässä oli se, että suolla tosiaan tehtiin heinää enkä näkisi esittämääsi sanavaihtoehtoa ainakaan vastikkeettomana.

Luultavimmin on niin päin, että tietyn paikkakunnan asukkaille on naapureiden toimesta annettu tyhmän maine. Eli ensin oli Pöljä ja Urpo, sitten vasta pöljä ja urpo. Jopa "korhonen" merkitsee jossain päin vähemmän ruutia keksivää henkilöä.

Tahvo, Tampio, Uuno.. Onhan näitä. Kaipa niillä joku alkuperäinenkin merkitys on.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 06 Maalis 2017 09:58

Jaska kirjoitti:Jopa "korhonen" merkitsee jossain päin vähemmän ruutia keksivää henkilöä.

Tämä pöllä-keskustelu osoittaa, että meitä ei vain aina ymmärretä. Mutta, nimet tyyppiä Pöllänluhta osoittavat siis heinäntekopaikkaa, taustalla voisi siis olla ?*po(ol)la-tyypin sana, joka on vöron sanan palo "suo" mukaan taustaltaan balttilainen *pala "suo, heinäsuo" tai slaavilainen *bolo, "suo". Tuo pöllä näkyy jopa esim. Vesilahdella muodossa Pöllö, ilmeisesti "pelloksi kuivattu heinäsuo".

Liittyen mahdollisiin vaihtoehtoisiin muotoihin sanoissa *mo(o)lo-mölö-muola ja ?*ro(o)na-rönä-ruona, uskaltaisin siis epäillä, että lukuisat nimet tyyliin Puolamäki liittyvät osin samaan kehitykseen, ?*poola-pölö-puola. Pystysen epäilys siitä, että näissä puola-nimissä on taustalla puolukka-marja, on tietysti aivan oikea, mutta viron pohl ja vepsän bol-sanojen, "puolukka", pohjalta epäilisin jopa että puolukka on liitetty nimeämisperusteen kannalta jotenkin suoseutuihin. Venäjän sauki-suomen hauki ja ruotsin silllake-suomen silakka lisäksi osoittavat, että aivan arkisetkin sanat voivat lainautua.

Itse pääasia tarinassa on siis se, että jossain Kotkan takana idässä puhuttiin ilmeisesti diftongin levitessä kieltä, joka muuntui omaksumisvaiheessa osin erikoisiin etis-labiaalisiin muotoihin, jos oikein Pystysen termin muistan. Lisäksi, esim. merjassa ilmenevä sana molo "?järven tai joen rantapenkka" oli tuossa kielessä vielä arkikäytössä, muuten tuskin paikannimistä löytyisi Molosuntti-tyyppisiä nimiä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 11 Maalis 2017 22:53

Kinaporin kalifi kirjoitti:Keskustelin vokaalimuunnoksista erään uralistin kanssa, luin lisäksi Lehtisen kirjaa Kielen vuosituhannet. Pari huomiota:
- muolaa-tyypin nimi näyttäisi olevan aikaisintaan keskikantasuomen tasoon perustuva, koska nimen taustalla olevan sanan *moolV pitkä etuvokaali kehittyy vasta tässä vaiheessa, diftongi on sitten vielä nuorempi piirre
- mölö-tyypin nimi on Lehtisen esittämän yleisen mallin mukaan pohjalta vasta varhaissuomalainen, mutta koska vepsässä tyyppi ö-ö myös esiintyy, voi muoto liittyä jo myöhäiskantasuomen tasoon? Aiemmin ö ei esiinny jälkitavussa. Marin laaja-alainen ö-substituutio voisi ehkä viitata volgalaiskielistä länteen levinneeseen muoti-ilmiöön?
- molo-, esim. Mologa, edustaa sanan varhaisinta muotoa idässä, vrt. myös esim. Suomenselän Molosuntti Mahlussa

Johtopäätös on että nimet eivät voi olla pronssikautisia, vaan esim. viikinkiaikaisia tai varhaiselta keskiajalta. Mölö-nimistöä näyttäisi seurailevan karkealla tasolla *polV>*poolV>puola- ja *polV->pölö-nimistö, myös esim. Perniön linnavuori Puolanmäki ja Iittalan Pölönlinnanmäki, vrt. esim. Sortavala Serdobol, maininta vuodelta 1582.

Sama (tuonti-?)sanasto siis joko diftongisoituu tai etistyy (samalla ehkä lyhentyessään, jolloin esim. *poolV>pölö-?). Jos Pystysen arvio diftongin kehityksestä on oikea, sanat olisivat levinneet ehkä ennen 1250-lukua ja vasta sitten ajautuneet sitten eri muotoihin?

Tämä mahdollinen mala>muola tai mölö-kehitelmä (liittyen myös muihin vastaaviin sanoihin kuten pala>puola tai pölö jne.) voisi ehkä rakentua myös saamen vokaalimuutosten pohjalle, vrt. tämä mm. Heikkilän esittelemä kehityskulku:

ksa. /a/ > /o/ (> /ō/ > /uo/)

http://journal.fi/virittaja/article/view/4035/4573

Jos ajatellaan varhaisten EDIT esisaamenpuhujien lainanneen baltin sanan mala "rinne, penkka tms" ja käyttäneen sitä ensin muodossa mala, vrt. esim. paikannimi Malosentaipale, niin siitä olisi kehittynyt muotoihin
> molV (liittyen mahdollisesti myös merjan tms. molo-nimiin, vrt. esim. Mologa?, jo tästä tasosta myös labiaalistunut muoto mölö?)
> moolV (labiaalistunut muoto vasta tästä tasosta?, vaihtoehtona diftongille?)
>muolV (esim. Muolaa, Äyräpäänjärven ja Muolaanjärven välinen kynnys Kannaksella)

Myös imsun diftongi riittää selittämään kehityksen ?*roona>ruona vs. *ro(o)na>rönV, mutta molempien kielien osalta täytynee olettaa tilanne, jossa diftongille kehittyi vaihtoehtoinen labiaalistunut muoto, ehkä esim. vepsän vaikutuksesta? EDIT Tämä siis siksi, että esisaamen äänteenmuutos ei tässä kielessä kehittynyt kantasaamelaiseksi, vaan jäi tasolle a>o(?>oo), kielen täytyi siis jäädä ehkä esim. jonnekin Laatokan taakse, kantasaamelaisen kielimuodon kehittyessä sitten lännempänä?

P.S. "As the change PreS *a > *o (> PS *uo) must in terms of
internal chronology be one of the earliest changes that took place in the PreS
system (cf. Korhonen 1981: 71–; Sammallahti 1998: 181–189), and because this
change can hardly be older than the early Iron Age, it seems that Pre-Saami
remained quite conservative in respect to its vocalism for a long time."

http://www.sgr.fi/susa/91/aikio.pdf

Tuo mölötykseen johtanut kielilinja olisi tämän pohjalta liittynyt vielä saamen esimuotoon, pre saami, joka sitten kehittyi ehkä lännempänä varsinaiseksi kantasaameksi? Tämä esisaamelainen linja olisi eronnut varsinaisesta saamesta jo varhaisella rautakaudella?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Nimielementit Molo-, Mölö-, Muolaa-

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 28 Maalis 2017 00:06

Rekonpoika kirjoitti:Uponneen Mologan kaupungin asukkailla tai heidän jälkeläisillään oli kolmasosa N1c:tä ja siitä suurin osa Z1936:ta. Sit-jokelaisista poiketen heitä ei tietääkseni tunneta siitä että olisivat kääpiöitä tai muuten poikkeavia muiden alueen venäläisten joukossa.

Mistäs sinä tämän tiedon sukelsit?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 28 Maalis 2017 00:07

Venäläisiltä tietysti.
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4295
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 28 Maalis 2017 00:45

Rekonpoika kirjoitti:Venäläisiltä tietysti.

Jaha. Oletan että keskustelu oli luonteeltaan varsin luottamuksellinen.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 28 Maalis 2017 13:23

Rekonpoika ei halua paljastaa Mologaa koskevia tietojaan, jäämme asiassa siis sanomalehtitiedon varaan:

"Kahteh kerdah – vuvvennu 1627 da 1657 – konzu oli kaksi suurembua karjalazien siirduo, Mologan da Vesjegonskan mualoile tuli lähes 30 tuhattu hengie. Enimät heis jiädih Mologah, toizet sijoituttih Keseman voulostih, kuduah jäi vähä eläjiä pol’akoin da litovtsoin hyökkävyksien jälles vuozinnu 1608-1614. Nämil mualoil enne eli ves’-heimo, kuduat terväh sulettih karjalazih, ku oldih heijän kel ”yhty juurdu” da lähäl heidy kielen da perindölöin puoles."

http://omamua.ru/files/pdf/2014/nro-07_26-02-2014.pdf

Mologa-nimiä löytyy muualtakin, Voulogdan čupul on äijy semmostu joven nimie – Mol’enga, Molonga,Mola. Suomen malo, molo- ja mölö-nimet saattaisivat liittyä samaan kantaan, kuten myös Muolaa. Taustalla olisi ehkä baltin mala, joen tai järven rantapenkka, rantajyrkänne tms.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 28 Maalis 2017 14:19

Kinaporin kalifi kirjoitti:Rekonpoika ei halua paljastaa Mologaa koskevia tietojaan, jäämme asiassa siis sanomalehtitiedon varaan:

"Kahteh kerdah – vuvvennu 1627 da 1657 – konzu oli kaksi suurembua karjalazien siirduo, Mologan da Vesjegonskan mualoile tuli lähes 30 tuhattu hengie. Enimät heis jiädih Mologah, toizet sijoituttih Keseman voulostih, kuduah jäi vähä eläjiä pol’akoin da litovtsoin hyökkävyksien jälles vuozinnu 1608-1614. Nämil mualoil enne eli ves’-heimo, kuduat terväh sulettih karjalazih, ku oldih heijän kel ”yhty juurdu” da lähäl heidy kielen da perindölöin puoles."

http://omamua.ru/files/pdf/2014/nro-07_26-02-2014.pdf

Mologa-nimiä löytyy muualtakin, Voulogdan čupul on äijy semmostu joven nimie – Mol’enga, Molonga,Mola. Suomen malo, molo- ja mölö-nimet saattaisivat liittyä samaan kantaan, kuten myös Muolaa. Taustalla olisi ehkä baltin mala, joen tai järven rantapenkka, rantajyrkänne tms.


Karjalaismuutto osana mologalaisten esi-isistä kyllä käy periaatteessa järkeen. Suomalaisia linjoja (sekä I1 että N1c1) on mennyt Volgalle asti, ehkä juuri tässä yhteydessä.
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4295
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Kristiina » 29 Maalis 2017 10:49

Kinaporin kalifi kirjoitti:Rekonpoika ei halua paljastaa Mologaa koskevia tietojaan, jäämme asiassa siis sanomalehtitiedon varaan:
Mologa-nimiä löytyy muualtakin, Voulogdan čupul on äijy semmostu joven nimie – Mol’enga, Molonga,Mola. Suomen malo, molo- ja mölö-nimet saattaisivat liittyä samaan kantaan, kuten myös Muolaa. Taustalla olisi ehkä baltin mala, joen tai järven rantapenkka, rantajyrkänne tms.


Pauli Rahkonen käyttää mm. verbiä ’molo’ (siirtyä vesialueelta toiselle) merjalaisten hydronyymien rajojen määrittelyssä. Juuri näyttää esiintyvän ainakin seuraavissa uralilaisissa yhteyksissä:
ersä malaso ’lähellä’, ’vieressä’, ’luona’
unkari elmegy mellette ’kulkea ohi’, múlik ’mennä ohi’

IE-puolella löytyy seuraavia vastineita:
liettua malà 'Land, Landschaft'
latvia mala `Rand; Ufer; Grenze mit umgrenztem Ort, Gegend'
muinaisnorja mɔl 'ein an dem Ufer entlang liegender Wall von kleinen Steinen'
iiri mell `globus, locus editus collis'
albaani rum mal 'Ufer, Küste'

Muolaa näyttää sijaitsevan Suomenlahden ja Laatokan välisellä vedenjakaja-alueella, jonka vuoksi sen alueen järvet laskevat eri suuntiin, jolloin sen nimitys liittyy läheisesti sanan merkitykseen merjalaisissa kielissä. Uralilaiset ja IE-vastineet voivat loppujen lopuksi kaikki palautua samaan sanaan, mutta balttoslaavialkuperälle tai germaaniselle alkuperälle ei ole vahvoja perusteita.

Kuva
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1367
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 29 Maalis 2017 11:56

Kristiina kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Rekonpoika ei halua paljastaa Mologaa koskevia tietojaan, jäämme asiassa siis sanomalehtitiedon varaan:
Mologa-nimiä löytyy muualtakin, Voulogdan čupul on äijy semmostu joven nimie – Mol’enga, Molonga,Mola. Suomen malo, molo- ja mölö-nimet saattaisivat liittyä samaan kantaan, kuten myös Muolaa. Taustalla olisi ehkä baltin mala, joen tai järven rantapenkka, rantajyrkänne tms.


Pauli Rahkonen käyttää mm. verbiä ’molo’ (siirtyä vesialueelta toiselle) merjalaisten hydronyymien rajojen määrittelyssä. Juuri näyttää esiintyvän ainakin seuraavissa uralilaisissa yhteyksissä:
ersä malaso ’lähellä’, ’vieressä’, ’luona’
unkari elmegy mellette ’kulkea ohi’, múlik ’mennä ohi’

IE-puolella löytyy seuraavia vastineita:
liettua malà 'Land, Landschaft'
latvia mala `Rand; Ufer; Grenze mit umgrenztem Ort, Gegend'
muinaisnorja mɔl 'ein an dem Ufer entlang liegender Wall von kleinen Steinen'
iiri mell `globus, locus editus collis'
albaani rum mal 'Ufer, Küste'

Muolaa näyttää sijaitsevan Suomenlahden ja Laatokan välisellä vedenjakaja-alueella, jonka vuoksi sen alueen järvet laskevat eri suuntiin, jolloin sen nimitys liittyy läheisesti sanan merkitykseen merjalaisissa kielissä. Uralilaiset ja IE-vastineet voivat loppujen lopuksi kaikki palautua samaan sanaan, mutta balttoslaavialkuperälle tai germaaniselle alkuperälle ei ole vahvoja perusteita.

Kuva

Eikö Rahkonen kuvaa sanaa termillä perehod, siis jonkinlainen kulkuväylä? Muolaa olisi ollut alkuaan joko reitti Äyräpäänjärven kautta Muolaanjärvelle tai sitten järvien välinen kannas, vrt. Malontaipale?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Kristiina » 29 Maalis 2017 12:45

Ei kai tässä oikeasti mitään ristiriitaa ole. Käänsin verbin molo-merkityksen Rahkosen tutkimuksesta otetun alla olevan pätkän perusteella

4.2.1.Meryan-Muroma hydronyms

When defining the boundaries of Meryan hydronyms I used three different methods in order to
ensure the results. If all three methods show approximately the same picture, the result is
supposedly on a firm footing. These three methods are the distributions of:

1) Common topographical terms and their dialectal variants occurring in the Meryan core area:
*veksa ‘river connecting two bodies of water’, *uχta ‘isthmus, neck of land (for dragging
boats over)’, *jäγrä ‘lake’ and molo- ‘move from one catchment area to another’.

2) Semantically opposite words *il(e)- ‘upper-‘, *vol(o)- ‘lower’, *väz(ä) ‘little’ (see Rahkonen
2009: 170–176) and the ethnonym *mer(e)/*ner(e) ‘Meryan’.

3) Typically Meryan formants -hta/-gda and -pol, -bol (see e.g. Ahlqvist 2001: 446–447, 451–
453, Matveev 2001: 206–211; 2004: 29) and in addition, the not only Meryan but more
widely occurring formant -ksa/-kša.
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1367
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 29 Maalis 2017 13:04

Kristiina kirjoitti:Ei kai tässä oikeasti mitään ristiriitaa ole. Käänsin verbin molo-merkityksen Rahkosen tutkimuksesta otetun alla olevan pätkän perusteella...and molo- ‘move from one catchment area to another’..

Kyllä, mutta mihin koko tulkinta merkityksestä perustuu? Kyseessähän voi olla kulkuväylällä oleva nimi, joka ei liiku itse kulkemisen ajatukseen, vrt. esim. Matkusjoen Mölönvirta, vieressä on Mölönkangas (liittyen rantapenkkaan?). Summajoen latvoilla on Mölöjärvi, jonka rannalla on Molonvuori. Mäntyharjulla ja Kouvolassa on Mölönvuoret.

Merjassa on a>o muunnos, joten baltin malasta voisi tulla mola. Saamessa siitä tulisi kaiketi muola, mutta muola voisi tulla myös mo(o)la:sta.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja jussipussi » 29 Maalis 2017 13:24

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kristiina kirjoitti:Ei kai tässä oikeasti mitään ristiriitaa ole. Käänsin verbin molo-merkityksen Rahkosen tutkimuksesta otetun alla olevan pätkän perusteella...and molo- ‘move from one catchment area to another’..

Kyllä, mutta mihin koko tulkinta merkityksestä perustuu? Kyseessähän voi olla kulkuväylällä oleva nimi, joka ei liiku itse kulkemisen ajatukseen, vrt. esim. Matkusjoen Mölönvirta, vieressä on Mölönkangas (liittyen rantapenkkaan?). Summajoen latvoilla on Mölöjärvi, jonka rannalla on Molonvuori. Mäntyharjulla ja Kouvolassa on Mölönvuoret.

Merjassa on a>o muunnos, joten baltin malasta voisi tulla mola. Saamessa siitä tulisi kaiketi muola, mutta muola voisi tulla myös mo(o)la:sta.


Saamesta suomeen lainautunut vetokangas on muotka. En tiedä liittyykö aiheeseen.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 31 Maalis 2017 17:32

Kristiina kirjoitti:and molo- ‘move from one catchment area to another’.


Nyt avautui tämäkin ilmaus: "Ryssät molottaa."

Kuva
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Pystynen » 31 Maalis 2017 22:40

Kinaporin kalifi kirjoitti:Pystysen epäilys siitä, että näissä puola-nimissä on taustalla puolukka-marja, on tietysti aivan oikea, mutta viron pohl ja vepsän bol-sanojen, "puolukka", pohjalta epäilisin jopa että puolukka on liitetty nimeämisperusteen kannalta jotenkin suoseutuihin.

Marjannimissä tosiaan on äännevariaatiota aika runsaasti, mutta puolukan kohdalla väittäisin selvästi uskottavimmaksi Eino Koposen perusteellisesti esittämää selitystä (SUSA 1991, "Itämerensuomen marjannimistön kehityksen päälinjoja ja kantasuomen historiallista dialektologiaa"), että tässä on kyse ennen kaikkea sanan juolukka vaikutuksesta (puoleen ja toiseen).

Puolukka lisäksi on marja, joka kasvaa pikemmin kuivemmilla kankailla. Mutta toisaalta: marjoja, kuten juuri puolukoita, vanhastaan säilöttiin soihin, joten siltikin voisi olla mahdollista, että puola-nimet suoalueilla ovat marjannimiin perustuvia tai liittyviä.

Kristiina kirjoitti:Pauli Rahkonen käyttää mm. verbiä ’molo’ (siirtyä vesialueelta toiselle) merjalaisten hydronyymien rajojen määrittelyssä. Juuri näyttää esiintyvän ainakin seuraavissa uralilaisissa yhteyksissä:
ersä malaso ’lähellä’, ’vieressä’, ’luona’
unkari elmegy mellette ’kulkea ohi’, múlik ’mennä ohi’

Nyt menee vähän omnikomparativismin puolelle… Yhdelläkään näistä kolmesta sanueesta ei oikein ole mitään tekemistä toistensa kanssa:
– mordvan mala: vanhastaan tunnettu laina juuri tuosta mainitusta baltin sanueesta.
– unkarin mellett 'vieressä': johdos nominista mell 'rinta'. Suomen vastine murresana mälvi 'linnun rinta'.
– unkarin múlik: vastineita mm. mordvan moľems 'mennä', psaam. mollat 'mennä vahingossa ohi' (suomessa odottaisi edustusta ˣmulla : ˣmulee).

Voisi kyllä spekuloida, olisiko jossain eteläisessä saamelaiskielessä tämä viimeisin sanue kehittynyt samalla tavalla geneerisempään merkitykseen kuin unkarissa, jolloin joku osa molo-nimistä ehkä olisikin "ohituspaikkoja". Mutta mikä olisi ollut se ohitettava?
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

ViestiKirjoittaja Jaska » 01 Huhti 2017 03:08

Florian Geyer kirjoitti:
Kristiina kirjoitti:and molo- ‘move from one catchment area to another’.


Nyt avautui tämäkin ilmaus: "Ryssät molottaa."

Kuva

PDT_Armataz_01_14
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Seuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa