Ilmeisesti samaa kantaa kuin suomen sana matka.jussipussi kirjoitti:Saamesta suomeen lainautunut vetokangas on muotka.
Ilmeisesti samaa kantaa kuin suomen sana matka.jussipussi kirjoitti:Saamesta suomeen lainautunut vetokangas on muotka.
aikalainen kirjoitti:Ilmeisesti samaa kantaa kuin suomen sana matka.jussipussi kirjoitti:Saamesta suomeen lainautunut vetokangas on muotka.
Pystynen kirjoitti:Voisi kyllä spekuloida, olisiko jossain eteläisessä saamelaiskielessä tämä viimeisin sanue kehittynyt samalla tavalla geneerisempään merkitykseen kuin unkarissa, jolloin joku osa molo-nimistä ehkä olisikin "ohituspaikkoja". Mutta mikä olisi ollut se ohitettava?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Voisi kyllä spekuloida, olisiko jossain eteläisessä saamelaiskielessä tämä viimeisin sanue kehittynyt samalla tavalla geneerisempään merkitykseen kuin unkarissa, jolloin joku osa molo-nimistä ehkä olisikin "ohituspaikkoja". Mutta mikä olisi ollut se ohitettava?
Malo, molo, mölö ja muola-nimien lähteeksi sopii kyllä selvästi parhaiten baltin mala-sanasto, jota ovat käsitelleet ainakin Nuutinen, Wälchli, Junttila ja Grunthal.
”sm malo ’reuna, aari; rako; lahti, ranta’ vi mala ’hiekkainen merenranta’ ← lv t. ba, vrt.
lv mala ’reuna, aari; ranta; tienoo’ (Loorits 1929: 175–6)”
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=2
“(16) E M *mala ‘close environment; next, surrounding’: E malaso, M malasa
‘near [INE]’ etc., E malasto, malasta, M malasta ‘near (from) [ELA]’, E M
malas, malav ‘near (to) [ILL]’ (MdWb 1166–1168) (~ Fi. malo ‘edge, side;
chink, hole’ (attested in Karelian but not in other Finnic languages) ~ ?
SaaLu muolōs ‘unfrozen hole in the ice (in the spring)’ SSA 2: 144)
< PreMd *mala
< (Proto-)Baltic *malā; cf. Lith. malá ‘land, landscape; edge’ ~ Latv. mala
‘edge; cost, surrounding’ (Nuutinen 1987, SSA 2: 144; Wälchli 1997: 314))
Nuutinen (1987: 524) mentions two possible etymological explanations
for *mala and argues that it may originate from a common proto-language between
Finnic and Mordvinic, or it may have been transferred to the Mordvinic
languages via Finnic. Wälchli (1997: 314) leaves it open whether the word is a
shared or separate borrowing in Finnic and Mordvinic, but points out that it is
possible to show the Baltic origin of the Mordvinic word only by means of the
Finnic word, as it is fully grammaticalised in Mordvinic. As regards Finnic, the
word is attested only in Finnish and Karelian. The Finnish etymological dictionary
(SSA 2: 144) claims that the word mala ‘sea beach (with sand)’ also occurs in
Estonian. However, this word is not mentioned in Estonian dictionaries (EKSS,
VMS, Wiedemann 1973).”
http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_grunthal.pdf
“Rum. mal ‘krantas, kalnas’, alb. mal ‘kalnas’ (< *mol-no-), la. mala f. ‘kraštas, krantas’, lie. lýg-mala f. – visi [lie. – antras kompozito elementas] kilę iš ide. *molā ‘krantas’, taip pat plg. s.-kr. po-mòliti ‘ištempti, iškišti’, slov. moléti ‘būti iškilus, kyšoti, iškilti’ [Tomaschek, Thracia II 2, 66; N. Jokl, Slavia, XIII, 285; P. Kretschmer, Glotta 1925, XIV, 90; Pokorny IEW, 721].
Straipsnyje kalbama apie latvių ir lyvių kalbų leksinių reikšmių suartėjimą ir jo reikšmę baltų kalbų klasifikacijai. Lie. lygmala ‘iki krašto’ dėmuo mala yra senas baltų žodis, lietuvių kalboje išlaikytas tik dūriniuose, plg. la. mala ‘krantas’, aumaļām, jį liudija ir skoliniai, turimi Pabaltijo finų kalbose (suom. ir karelų ranta-malo ‘maža jūros įlanka’, mordvių mlaso ‘šalia’ ir pan.), dar plg. alb. mol’ ‘kalnas’, air. mala ‘antakis, akies vokas’, rytų Alpių kalbų kalnų pavadinimus mons Malusinu, Piz Mulain.”
http://etimologija.baltnexus.lt/?w=lygmala
Merkitykset “ranta, vuori” sopivat erinomaisesti Molo- ja Mölömäkiin ja –vuoriin, jotka usein näyttävät jyrkkänä rajaavan järveä, puroja tai soita, vrt. esim. nimipari Mölöjärvi-Molovuori. Matkusvirran Mölönlampi taas on itse joessa olevan pyöreän rantavallin sisälle jäävä vesialue, vrt. ersän merkitys ”reunustaa”.
Sanojen levikki Suomessa näyttäisi rajautuvan karjalaismurteen vaikutuspiiriin, erityisesti alueella Viipurista luoteeseen. Hakisin itse tässä vaiheessa sanaston alkuperää jostain Pihkovanjärven (esi-)krivichialueen suunnasta, lainasana olisi ehkä levinnyt sieltä Inkerinmaalle ja edelleen Kaakkois-Suomeen? Sanaa voisi ehkä verrata levikin osalta ketvel-nimiin, jolle löytyy heikko vastine Virosta, kuten mala:n tapauksessa, tuossa tapauksessa siis "ranta" tai "(ranta-)kannas"
rcislandlake kirjoitti:Mutta mitähän reittiä pitkin tuo sana tänne on tullut ja mitä se merkitsisi?
rcislandlake kirjoitti:Keuruu lienee alkujaan ollut Kolhossa, joka nykyään kuuluu Mänttä-Vilppulaan.
---
Olisin sitämieltä, että Keuruunkylä on ollut alkujaan lappalaisten talvikylä. Sitä on siirrelty sen mukaan, kun on tarvis. Nykyinen Keuruu on siten viimeisen talvikylän alueella, jonne perustettiin kirkko.
Näistä kahdesta alueesta Lapinlahti voisi olla se viimeisin talvikylä. Alue sijaitsee nykyisen Keuruun keskustan Nyyssänniemen lähistöllä.
---
Lapinlahti voisi selittää nykyisen Keuruun, kun puolestaan Häkkinen/Kolho nykyisen Mänttä-Vilppulan.
---
Täten voisi olettaa, että koko Keurusselkä -järvi on ollut lappalaisten asuttamaa seutua.
---
Keuruu / entinen Ruovesi voisi olla siten oiva tutkimuksen kohde. Se kun tiettömänä ja läpipääsemättömänä asutettiin suhteellisen myöhään.
rcislandlake kirjoitti: Tuolta laajalta entisen Keuruun (Ruoveden) alueelta löytyy minusta muutenkin paljon outoja paikannimiä, mm. Joutti-nimeä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jämsän seutu on mitä ilmeisimmin toiminut paitsi itäisten (Lopotti-paikannimi Jämsänjoella, Nytkymenjoen Savonvuori) ja läntisten (asiaa ei tarvinne perustella) suomalaisten kohtaus- ja kauppapaikkana, myös liikenneväylänä. Paikannimien pohjalta näyttäisi siltä, että yksi vesistöjen välinen itä-länsi-reitti kulkee linjalla Olkkolanlahti-Nytkymenjoki (sivuhaaran nimi Venäjänoja)-Koivistonoja-Matkosvuori-Ruotsinsuo-Heinä/Herä- ja Lepojärvi-Rotkojärvi-Ruuhivuori-Aittovuori-Myllyhoilo-Palsinajärvi-Kertejoki, jonka jälkeen ollaankin jo syvällä Hämeen puolella. Ehkä Jämsänjoen puolelta löytyy vastaava, mutta tämä näyttäisi aika selvältä, joskin työläältä. Lopotin eli ilmeisesti Jämsän kirkkomäen eteläpuolella sijaitseva Märäsoja suuntautuu myös Ruotsinsuolle, joten se on myös mahdollinen taipaleen alku.
aikalainen kirjoitti:Jos etsitään luontaisia venereittejä Längelmävedeltä Päijänteelle, niin niitä voisi etsiä vähän etelämpää, esimerkiksi Isojärven kautta. Esittämäsi venetie on vähän hankalan oloinen ja loppupäältään menee liian kauas luoteeseen. Sitä voisi kehitellä niin, että Nytkymenjärveltä olisi taivallettu suoraan Eväjärvelle.
aikalainen kirjoitti:[
Jämsän hedelmällisten peltojen alue on asutettu jo viikinkiajalla, ja asutusta pidetään hämäläisenä. Myöhemmiltä ajoilta tiedetään, että Jämsä kuului Hauhon ja Sääksmäen kihlakuntiin. Tästä voisi arvata, että Jämsän asutuksen luota on kuljettu Hämeen järvialueelle jo ammoin. Maareitin päätepisteeksi veikkaan Länkipohjaa (25 km) tai Kuoreveden-Keuruun eräreitillä ollutta Eväjärveä (15 km). Eräs pikkutie menisi lupaavasti mainitsemasi Matkosvuoren juurella.
Jos etsitään luontaisia venereittejä Längelmävedeltä Päijänteelle, niin niitä voisi etsiä vähän etelämpää, esimerkiksi Isojärven kautta. Esittämäsi venetie on vähän hankalan oloinen ja loppupäältään menee liian kauas luoteeseen. Sitä voisi kehitellä niin, että Nytkymenjärveltä olisi taivallettu suoraan Eväjärvelle.
Fagus kirjoitti:Isojärvelle on päästy Päijänteeltä useampaakin reittiä. Arvajanreitti on lähellä ym. Jämsän alueita, mutta sinne on päästy myös etelämpää, Säynätlahden-Savijärven-Säynätjärven-Saaresjärven-Linnajärven-Sarvajärven reittiä, joka menee Kuhmoisten linnavuoren (https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4l%C3%A4n_linnavuori) ohi. Linnavuorella lienee käyty taisteluita runsaiden aselöytöjen perusteella. Aselöydöistä osa on selvästi itäisiä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tämä luonnostelemani reitti liittyisi mielestäni lähinnä Jämsä-Mänttä linjaukseen, Nytkymeltä on toki voitu liikkua myös Eväjärven suuntaan. Reitti on kieltämättä haastava, mutta sen linjausta tukevat luonnolliset laaksot l. hoilot, joissa se osin kulkee.aikalainen kirjoitti:Jos etsitään luontaisia venereittejä Längelmävedeltä Päijänteelle, niin niitä voisi etsiä vähän etelämpää, esimerkiksi Isojärven kautta. Esittämäsi venetie on vähän hankalan oloinen ja loppupäältään menee liian kauas luoteeseen. Sitä voisi kehitellä niin, että Nytkymenjärveltä olisi taivallettu suoraan Eväjärvelle.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Viestin ydin oli kuitenkin tuo Mölönmäki, jonka olettaisin näkyvän hyvin Nytkymenjoelle, joka muuten ollaksemme täsmällisiä laskee Päijänteeseen Kurujokena.
Fagus kirjoitti:Isojärvelle on päästy Päijänteeltä useampaakin reittiä. Arvajanreitti on lähellä ym. Jämsän alueita, mutta sinne on päästy myös etelämpää, Säynätlahden-Savijärven-Säynätjärven-Saaresjärven-Linnajärven-Sarvajärven reittiä, joka menee Kuhmoisten linnavuoren (https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4l%C3%A4n_linnavuori) ohi. Linnavuorella lienee käyty taisteluita runsaiden aselöytöjen perusteella. Aselöydöistä osa on selvästi itäisiä.
aikalainen kirjoitti:Jämsä-Mänttä -reitti ei ole kovin uskottava, kun sille ei löydy tarvetta. Mänttä, Keurusselkä ja Näsijärvi olivat asumattomia erämaita, eikä edes jämsäläisten omistamia, joten ei heillä ollut sinne mitään syytä matkata.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jämsä ja sen takamaat ml. Mäntän suunta saattoivat jossain vaiheessa olla esim. turkiskaupan kannalta kiinnostavampia kuin haluat uskoa.aikalainen kirjoitti:Jämsä-Mänttä -reitti ei ole kovin uskottava, kun sille ei löydy tarvetta. Mänttä, Keurusselkä ja Näsijärvi olivat asumattomia erämaita, eikä edes jämsäläisten omistamia, joten ei heillä ollut sinne mitään syytä matkata.
aikalainen kirjoitti:Keuruun turkiksia ei varmaankaan kuskattu Jämsään. Ilmeisemmin ensin eränkävijöiden kotiseudulle ja sieltä järviä pitkin Vanajan kaupunkiin (Hämeenlinna) ja sieltä välikäsien kautta Härkätietä Turkuun tai Saloon laivattavaksi.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Epäilen että kahnaukset alueella, mm. tuo Päijälän linnavuoren ilmeinen taistelupaikka, liittyivät osin juuri siihen että kaikkia alueen turkiksia ei viety Rikalaan tms.aikalainen kirjoitti:Keuruun turkiksia ei varmaankaan kuskattu Jämsään. Ilmeisemmin ensin eränkävijöiden kotiseudulle ja sieltä järviä pitkin Vanajan kaupunkiin (Hämeenlinna) ja sieltä välikäsien kautta Härkätietä Turkuun tai Saloon laivattavaksi.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Osa myytiin karjalaiskauppiaille, jotka oleskelivat ilmeisesti juuri Jämsän Lopotissa ja tuo Mölönmäki osoittaa mielestäni selvästi, että alueella myös asuttiin. Tuskin hämäläiset olisivat ottaneet käyttöönsä ilmeistä karjalaista nimielementtiä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Näitä samoja ostajiahan liikkui myös mm. Hollolan seudulla jne. Kilpaileva kaupallinen aktiviteetti tietysti harmitti. Asiaan saattoi liittyä myös periaatteellisia sävyjä, jos on totta että Birger solmi Hansan kanssa suolan yksinmyyntisopimuksen ennen Hämeen retkeä (saaden Hansalta siten rahoituksen retkelle?).
Kinaporin kalifi kirjoitti:Muuten, nyt kun sinulla on näkemyksiä Hämeen kaupan järjestäytymisestä: Salon markkinathan pidettiin aluksi Perttelissä, ne siirtyivät vasta myöhemmin Saloon jossa niitä ensi myös sanottiin Perttelin markkinoiksi. Miksi Perttelin kylässä on Pajarin talo ja Inkere-puro?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 36 vierailijaa