Kinaporin kalifi kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Jos substraateista ruvetaan puhumaan, niin ei tarvitse arvailla, mitäköhän substraattiporukkaa Suomessa oli. Itsekin tiedät, että olivat saamelaisia.
Ei lausuttu. Balttilaiskielissä on lyhytvokaalinen mala. Sen sijaan saamen vastine voisi jälleen toimia:; vrt. koltansaamessa muâlas 'rantasula, rantavesi'. (Neahttadigisánit tarjoaa käännöksiä 'ranta', 'vesi', mutta tämä näyttää aivan liian karkealta.)
Tällä tosin saadaan aikaiseksi korkeintaan pitkä *oo. Saamesta tulleissa lainasanoissa Aikion tutkimusten mukaan näyttäisi olevan esimerkkejä substituutioista *uo → o, uo, u, uu, mutta ei ö-tapauksia.
Epäilen itse että Kalmistonmäki-Olhava ja sen jatkajat eivät puhuneet (ainakaan varsinaista) saamea pääkielenään, muuten esim. kaikki mala-nimet olisivat nyt muolaa-nimiä, ei molo- tai mölö-nimiä jne. Joku puhui Rahkosen Suomen alueelle sijoittuvien nimilöytöjen mukaan X-kieltä, ehkä siis ko. ryhmä puhui X-kieltä. Näillä esittelemilläni toponyymeilla ml. virolaisuudet on mielestäni selvä alueellinen (mutta ei siis välttämättä ajallinen, liittyen virolaisuuksiin) yhteys tuohon ryhmään ja monia pohjoisen Suomen nimiä voitaneen selittää siirtoniminä, liittyen mm. genetiikan tuloksiin. EDIT Lisäksi, meillähän on myös mahdollinen rinnakkainen esimerkki kaakosta, *mala>*mo(o)lo, vaikka Rahkonen käyttää siitä tulkintaa "perehod, kulkutie tms.", ei rantapenkka tms, vrt. esim. Suomen alueen malo, josta esim. Malosentaipale.
Ihan oppimisen kannalta: miten tulkitset esim. Kallion merkinnät pohjoisbaltin kehityksestä, onko lähtö-a pitkä, onko mahdollinen uudennos o pitkä? Ehkä en vain osaa lukea Kallion tekstiä. Yliopistolla on muuten marras-joulukuussa Evar Saarin luentosarja Viron nimistöntutkimuksesta, asiaa sivuten.
Tähän liittyen:
"(16) E M *mala ‘close environment; next, surrounding’: E malaso, M malasa
‘near [INE]’ etc., E malasto, malasta, M malasta ‘near (from) [ELA]’, E M
malas, malav ‘near (to) [ILL]’ (MdWb 1166–1168) (~ Fi. malo ‘edge, side;
chink, hole’ (attested in Karelian but not in other Finnic languages) ~ ?
SaaLu muolōs ‘unfrozen hole in the ice (in the spring)’ SSA 2: 144)
< PreMd *mala
< (Proto-)Baltic *malā; cf. Lith. malá ‘land, landscape; edge’ ~ Latv. mala
‘edge; cost, surrounding’ (Nuutinen 1987, SSA 2: 144; Wälchli 1997: 314))
Nuutinen (1987: 524) mentions two possible etymological explanations
for *mala and argues that it may originate from a common proto-language between
Finnic and Mordvinic, or it may have been transferred to the Mordvinic
languages via Finnic. Wälchli (1997: 314) leaves it open whether the word is a
shared or separate borrowing in Finnic and Mordvinic, but points out that it is
possible to show the Baltic origin of the Mordvinic word only by means of the
Finnic word, as it is fully grammaticalised in Mordvinic. As regards Finnic, the
word is attested only in Finnish and Karelian. The Finnish etymological dictionary
(SSA 2: 144) claims that the word mala ‘sea beach (with sand)’ also occurs in
Estonian. However, this word is not mentioned in Estonian dictionaries (EKSS,
VMS, Wiedemann 1973)."
http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_grunthal.pdf