Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastineita

Sanojen ja nimien alkuperä

Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastineita

ViestiKirjoittaja Jaska » 23 Huhti 2017 10:13

Again on pigs in Ancient Europe: The Fennic connection
https://www.academia.edu/32294247/Again ... connection

Esimerkkeinä on hyvin marginaalisia ja suppealevikkisiä 'sikaa' merkitseviä murresanoja, mutta toisaalta laajalevikkinen sanasto lienee ainakin suomen osalta jo pääosin pengottu. Tässä vaiheessa en ota kantaa rinnastusten uskottavuuteen, mutta yllättävän paljon mahdollisia vastineita (ei siis missään nimessä varmoja) kuitenkin löytyy. Osa niistä tullee kestämään kriittisen arvioinnin.

Johtopäätöskin on mielenkiintoinen: suoria uralilais-kelttiläisiä lainasanakosketuksia Pohjois-Euroopassa. Mutta tämä päätelmä tietysti seisoo tai kaatuu aineiston uskottavuuden mukana.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastine

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 23 Huhti 2017 10:48

Kiitos linkistä. Hyllestedt kytkee sika-sanastoa Pitted Ware-vaiheen kontakteihin, mutta eikö uralin kuuluisi tässä vaiheessa olla vielä Volga-Kamalla? Littyykö sanasto siis parauralliin?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastine

ViestiKirjoittaja Pystynen » 24 Huhti 2017 00:00

Hyllestedin jutuistahan oli foorumilla keskustelua aikaisemminkin.

En edelleenkään pidä tämän artikkelin kelttiläis-imsu-rinnastuksia kovin uskottavina. Jos mietitään vaikka *sukko-sanuetta, niin Hyllestedillähän on ongelmana, että kehitys *ti > *ci tapahtui säännöllisesti ainoastaan *i:n edellä, mutta ei *y:n tai *u:n. Toisaalta sananalkuinen *c ei säily affrikaattana karjalassa. Ei siis ole oikein uskottavaa, että karjalan čugu todistaisi kantasuomalaisesta variaatiosta *cika ~ *cuka, joka lainaselitystä varten tarvitaan, vaan tämä näyttää enemmän myöhäiseltä affektiiviselta lempinimeltä.

Ihan viime aikoina tietooni on myös tullut sellainen mielenkiintoinen etymologia (Kaczyńska 2014), että puolan dzik 'villikarju' (vastineita myös esim. ukrainassa) tulisi jo kantaindoeuroopasta, asusta *dʰīkos, ja olisi sukua mm. muinaiskreikan murresanalle σίκα 'sika', joka jo 1800-luvulla on havaittu erittäin hyvin suomen sanaa muistuttavaksi. Pelkkä rinnastus suomi-kreikka on vähän turhan pitkä matka, mutta slaavilaisten vastineiden perusteella näyttäisi luontevalta etymologialta, että *tika > *cika > sika on vanha baltoslaavilainen lainasana.

Tämän saman etymologian vanavedessä olen nykyään muuten lakannut uskomasta, että mordvan sanue (ersä tuvo, mokša tuva) olisi ims. sanan vastine. Suhde ims. i ~ mordva u ei itse asiassa täsmää, odotuksenmukainen *i-a-sanoissa olisi i ~ o (esim. sitoa ~ ersä sodoms). Arvelen, että tässä voisi pikemmin tulla kyseeseen yhteys turkkilaiskielten sanueeseen *toŋuz (esim. > tataari duŋyz): *ŋ > v takavokaalin jäljessä on mordvalaiskielissä sekä säännöllinen että kohtalaisen myöhäinen kehitys.

---

Oikein mielenkiintoinen kyllä sen sijaan on karju, karja -sanueen uusi etymologia (ilman muuta parempi kuin aikaisempi rinnastus germaanien 'armeija'-sanueeseen), ja mahdollisuus yhdistellä porsas-sanuetta turkkilaiskielten 'mäyrä'-sanueeseen.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastine

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Huhti 2017 02:53

Pystynen kirjoitti:Hyllestedin jutuistahan oli foorumilla keskustelua aikaisemminkin.

En edelleenkään pidä tämän artikkelin kelttiläis-imsu-rinnastuksia kovin uskottavina. Jos mietitään vaikka *sukko-sanuetta, niin Hyllestedillähän on ongelmana, että kehitys *ti > *ci tapahtui säännöllisesti ainoastaan *i:n edellä, mutta ei *y:n tai *u:n. Toisaalta sananalkuinen *c ei säily affrikaattana karjalassa. Ei siis ole oikein uskottavaa, että karjalan čugu todistaisi kantasuomalaisesta variaatiosta *cika ~ *cuka, joka lainaselitystä varten tarvitaan, vaan tämä näyttää enemmän myöhäiseltä affektiiviselta lempinimeltä.

Ihan viime aikoina tietooni on myös tullut sellainen mielenkiintoinen etymologia (Kaczyńska 2014), että puolan dzik 'villikarju' (vastineita myös esim. ukrainassa) tulisi jo kantaindoeuroopasta, asusta *dʰīkos, ja olisi sukua mm. muinaiskreikan murresanalle σίκα 'sika', joka jo 1800-luvulla on havaittu erittäin hyvin suomen sanaa muistuttavaksi. Pelkkä rinnastus suomi-kreikka on vähän turhan pitkä matka, mutta slaavilaisten vastineiden perusteella näyttäisi luontevalta etymologialta, että *tika > *cika > sika on vanha baltoslaavilainen lainasana.

Tämä viimeinen näyttää tosiaan uskottavammalta.

Pystynen kirjoitti:Tämän saman etymologian vanavedessä olen nykyään muuten lakannut uskomasta, että mordvan sanue (ersä tuvo, mokša tuva) olisi ims. sanan vastine. Suhde ims. i ~ mordva u ei itse asiassa täsmää, odotuksenmukainen *i-a-sanoissa olisi i ~ o (esim. sitoa ~ ersä sodoms). Arvelen, että tässä voisi pikemmin tulla kyseeseen yhteys turkkilaiskielten sanueeseen *toŋuz (esim. > tataari duŋyz): *ŋ > v takavokaalin jäljessä on mordvalaiskielissä sekä säännöllinen että kohtalaisen myöhäinen kehitys.

Tuokin on kyllä mahdollinen. Toisaalta mordvan ja itämerensuomen väliset lainasanat vaativat vielä penkomista, ja odotuksenmukaisesti o:n rinnalla olisi eri-ikäisissä sanoissa u, koska kantamordvassa o > u ja u > o (tuskin päikseen, vaan jompikumpi muutos on tapahtunut "kiertoreittiä"). Tällaisena lainasanana *tuva olisi sika-sanan täysin säännöllinen vastine; turkkilaissanueen viimeinen vokaali ja konsonantti puolestaan eivät täsmää, eikä *ŋ aina tuota mordvaan v:tä, toisin kuin *k.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastine

ViestiKirjoittaja magnus » 26 Huhti 2017 10:43

Sika tarkoitti alunperin kaikkea metsästettyä/kalastettua lihaisaa syötävää.

esim
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sika
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siika
https://en.wikipedia.org/wiki/Sika_deer
magnus
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 6
Liittynyt: 05 Touko 2015 10:17

Re: Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastine

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Huhti 2017 18:05

magnus kirjoitti:Sika tarkoitti alunperin kaikkea metsästettyä/kalastettua lihaisaa syötävää.

esim
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sika
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siika
https://en.wikipedia.org/wiki/Sika_deer

Tälle ei taida kylläkään löytyä tieteellisiä perusteita.
Siika tulee SSA:n mukaan skandinaavista, esim. muinaisruotsissa se oli siiker.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastine

ViestiKirjoittaja Pystynen » 29 Huhti 2017 18:20

Jaska kirjoitti:Toisaalta mordvan ja itämerensuomen väliset lainasanat vaativat vielä penkomista, ja odotuksenmukaisesti o:n rinnalla olisi eri-ikäisissä sanoissa u, koska kantamordvassa o > u ja u > o (tuskin päikseen, vaan jompikumpi muutos on tapahtunut "kiertoreittiä"). Tällaisena lainasanana *tuva olisi sika-sanan täysin säännöllinen vastine; turkkilaissanueen viimeinen vokaali ja konsonantti puolestaan eivät täsmää, eikä *ŋ aina tuota mordvaan v:tä, toisin kuin *k.

Mahdollista kai tämäkin. Tässä päästäisiin silti sikäli samaan tulokseen, että sika ei ole peräisin johtain suomen ja mordvan yhteisestä kantakielestä vaan jollakin lailla myöhäisempi.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastine

ViestiKirjoittaja aikalainen » 05 Touko 2017 20:40

Pystynen kirjoitti:Ihan viime aikoina tietooni on myös tullut sellainen mielenkiintoinen etymologia (Kaczyńska 2014), että puolan dzik 'villikarju' (vastineita myös esim. ukrainassa) tulisi jo kantaindoeuroopasta, asusta *dʰīkos, ja olisi sukua mm. muinaiskreikan murresanalle σίκα 'sika', joka jo 1800-luvulla on havaittu erittäin hyvin suomen sanaa muistuttavaksi. Pelkkä rinnastus suomi-kreikka on vähän turhan pitkä matka, mutta slaavilaisten vastineiden perusteella näyttäisi luontevalta etymologialta, että *tika > *cika > sika on vanha baltoslaavilainen lainasana.

Puolan 'dzik' lausutaankin sikamaisesti, sillä dz:lla merkattava äänne on suomalaiseen korvaan vähän ässän tapainen.

Pystynen kirjoitti:IOikein mielenkiintoinen kyllä sen sijaan on karju, karja -sanueen uusi etymologia (ilman muuta parempi kuin aikaisempi rinnastus germaanien 'armeija'-sanueeseen), ja mahdollisuus yhdistellä porsas-sanuetta turkkilaiskielten 'mäyrä'-sanueeseen.

Millainen se uusi etymologia nyt on?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastine

ViestiKirjoittaja Pikku-Höpöhöpö » 05 Touko 2017 20:55

Pystynen kirjoitti:IOikein mielenkiintoinen kyllä sen sijaan on karju, karja -sanueen uusi etymologia (ilman muuta parempi kuin aikaisempi rinnastus germaanien 'armeija'-sanueeseen), ja mahdollisuus yhdistellä porsas-sanuetta turkkilaiskielten 'mäyrä'-sanueeseen.
Mäyrä Metsäsika!
Pikku-Höpöhöpö
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 213
Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Paikkakunta: Vakka-Suomi

Re: Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastine

ViestiKirjoittaja Pystynen » 06 Touko 2017 00:47

aikalainen kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:IOikein mielenkiintoinen kyllä sen sijaan on karju, karja -sanueen uusi etymologia (ilman muuta parempi kuin aikaisempi rinnastus germaanien 'armeija'-sanueeseen), ja mahdollisuus yhdistellä porsas-sanuetta turkkilaiskielten 'mäyrä'-sanueeseen.

Millainen se uusi etymologia nyt on?

Artikkelin kohdassa 2.3: kreikan χοίρος 'karju', albanian derr 'sika' < kantaie. *ǵʰorjos.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Hyllested: ims. sikasanastolle mahdollisia ieur. vastine

ViestiKirjoittaja aikalainen » 06 Touko 2017 09:32

Pystynen kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Millainen se uusi etymologia nyt on?
Artikkelin kohdassa 2.3: kreikan χοίρος 'karju', albanian derr 'sika' < kantaie. *ǵʰorjos.

Maallikon silmiin *ǵʰorjos > 'karju' näyttää hyvältä. Sanan 'karja' juontuminen karjusta on merkityksen puolesta ehkä hieman keinotekoista, mutta eipä armeijakaan ole täydellinen.

Pystynen kirjoitti:IOikein mielenkiintoinen kyllä sen sijaan on karju, karja -sanueen uusi etymologia (ilman muuta parempi kuin aikaisempi rinnastus germaanien 'armeija'-sanueeseen), ja mahdollisuus yhdistellä porsas-sanuetta turkkilaiskielten 'mäyrä'-sanueeseen.

Joidenkin slaavikielten ja turkin mäyrät eli metsäsiat ovat saman tapaisia.
- turkki: porsuk
- puola: borsuk m.
- venäjä: барсук (barsuk)

Vertailuksi vielä liettuan porsas: paršas.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22


Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa

cron